KKO:1984-II-25
- Asiasanat
- Panttaus - Pantinhaltijan oikeusasema panttauksen aikanaIrtaimen kauppa - Osakkeiden kauppaOsakeyhtiö - Yhtiökokous
- Tapausvuosi
- 1984
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S81/1153
- Taltio
- 2413/83
- Esittelypäivä
Kiinteistöosakeyhtiön grynderinä toimineen rakentajan pantattua eräiden yhtiön talossa olleiden huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet yhtiön yhtiöjärjestystä oli pantinhaltijan tietämättä muutettu mm. noiden osakkeiden kohdalta siten, että osakepääoman huoneistokohtainen jakautuminen ja osakkeiden huoneistoihin tuottama hallintaoikeus olivat muuttuneet. Sen jälkeen grynderi oli myynyt muutetun yhtiöjärjestyksen mukaiset osakkeet vilpittömässä mielessä olleille ostajille. Panttioikeuden katsottiin säilyneen.
II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n H oy:tä, S Oy:tä, Oy T Ab:tä ja M Oy:tä, joka sittemmin oli yhdistynyt S Oy:öön, vastaan ajamasta kanteesta RO oli päätöksessään lausunut jutun vielä kysymyksessä olevilta kohdin, että toimitusjohtaja Toivo A, ekonomi K ja Q oy olivat 4.4.1962 tehdyllä yhtiösopimuksella perustaneet kiinteistöosakeyhtiön, jonka tarkoituksena oli omistaa ja hallita tonttia numero 10 korttelissa 31112 Helsingin kaupungissa sekä tontille rakennettavaa teollisuus- ja liiketaloa. Osakepääoma oli ollut 462.700 markkaa jaettuna 4627:ään 100 markan määräiseen osakkeeseen. Ylimääräinen yhtiökokous oli 5.4.1963 muuttanut yhtiöjärjestystä siten, että osakepääoma oli 461.200 markkaa jaettuna 461200:aan 1 markan määräiseen osakkeeseen. Yhtiöjärjestyksen mukaan oikeuttivat osakkeet 271001 - 284100 131 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 21 hallintaan, osakkeet 284101 - 302300 182 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 22 hallintaan sekä osakkeet 302301 - 322300 200 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 23 hallintaan. Tämän yhtiöjärjestyksen muutoksen oli kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistanut 24.7.1963, ja muutos oli merkitty kaupparekisteriin 20.9.1963.
Toivo A, joka oli merkinnyt edellä mainittujen kolmen huoneiston 21, 22 ja 23 hallintaan oikeuttavat osakkeet, oli 28.11.1963 päivätyllä panttaustodistuksella luovuttanut nuo osakkeet pantiksi Osuuskassojen Keskus Oy:lle, jonka toiminimi oli sittemmin muutettu Osuuspankkien Keskuspankki Oy:ksi (OKO), sen Suomussalmen Puu Oy:lle myöntämän velan maksamisen vakuudeksi.
Toivo A oli, ryhdyttyään toimiin niiden huoneistojen, joiden hallintaan oikeuttavat osakkeet hän oli merkinnyt, pinta-alojen ja sen johdosta myös osakkeiden numeroinnin muuttamiseksi, myynyt:
a) 19.2.1964 päivätyllä kauppakirjalla H Oy:lle kiinteistöosakeyhtiön osakkeet 289131 - 318820, jotka oikeuttivat 275 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 22 hallintaan mainitun yhtiön omistamassa talossa, ja samalla luovuttanut noiden numeroiden mukaisen 19.2.1964 päivätyn osakekirjan ostajalle,
b) 15.4.1964 tehdyllä kauppakirjalla Oy T Ab:lle osakkeet 318821 - 320670, jotka yhdessä Oy T Ab:n aikaisemmin omistamien osakkeiden kanssa oikeuttivat huoneiston n:o 26 hallintaan, ja samalla luovuttanut 15.4.1964 päivätyn osakekirjan yhtiölle sekä
c) 17.9.1966 tehdyllä kauppakirjalla S Oy:lle osakkeet 271001 - 289130, jotka oikeuttivat 168 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 21 hallintaan, ja luovuttanut myöhemmin yhtiölle 6.2.1964 päivätyn osakekirjan.
Kussakin edellä selostetussa kauppakirjassa oli viitattu siihen, että osakkeet olivat "18.2.1964 vahvistetun" yhtiöjärjestyksen mukaisia.
20.2.1964 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, johon olivat osallistuneet Toivo A 18130 osakkeella, S Oy aikaisemmin hankkimillaan 117230 osakkeella, Oy T Ab samoin aikaisemmin hankkimillaan 25150 osakkeella ja H Oy edellä selostetun kauppakirjan tarkoittamilla 29690 osakkeella sekä kaikki muutkin yhtiön osakkaat, oli yhtiöjärjestystä yksimielisellä päätöksellä muutettu siten, että osakkeet 271001 - 289130 oikeuttivat 168 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 21 hallintaan, mikä huoneisto käsitti aikaisemman yhtiöjärjestyksen mukaisen huoneiston n:o 21 ja 37 m 2 aikaisemmasta huoneistosta n:o 23, osakkeet 289131 - 318820 oikeuttivat 275 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 22 hallintaan, mikä huoneisto käsitti aikaisemman yhtiöjärjestyksen mukaisen huoneiston n:o 22 ja 93 m 2 aikaisemmasta huoneistosta n:o 23, sekä osakkeet 318821 -320670 ja 342801 - 366100 oikeuttivat 233 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 26 hallintaan, johon huoneistoon sisältyi 20 m 2 aikaisemmasta huoneistosta n:o 23. Loppuosa aikaisemmasta huoneistosta n:o 23 sisältyi uuden yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallintaan jäävään käytävään. Mitään muita muutoksia ei yhtiöjärjestykseen tehty. Yhtiöjärjestyksen muutos oli vahvistettu 8.5.1964 ja merkitty kaupparekisteriin 26.6.1964.
Kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen olivat kuuluneet Toivo, Aune ja Matti A 3.1.1964 saakka, jolloin hallitukseen oli valittu Toivo A uudelleen, X, joka myös oli S Oy:n hallituksen puheenjohtaja, sekä kolme muuta henkilöä.
Muutos oli merkitty kaupparekisteriin 31.1.1964 ja kuulutettu 17.2.1964.
H Oy:lle, Oy T AB:lle ja S Oy:lle luovutetut edellä tarkoitetut osakekirjat olivat allekirjoittaneet Toivo, Aune ja Matti A.
H Oy:n ostamat osakkeet olivat kesällä 1977 siirtyneet M Oy:n omistukseen.
Toivo A oli T:mi A:n nimissä allekirjoittamallaan velkakirjalla saanut 11.2.1966 Osuuskassojen Kiinteistönvälitys Oy:ltä (OKV) lainan Suomussalmen Puu Oy:n osakepääoman korotusosuuden maksamiseksi ja luovuttanut alussa mainitut 24.7.1963 vahvistetun yhtiöjärjestyksen mukaisten huoneistojen n:ot 21, 22 ja 23 hallintaan oikeuttavat osakkeet OKV:lle tuon velan vakuudeksi. Tähän toimenpiteeseen OKO oli suostunut ehdolla, että osakkeet jäivät sille edelleen toissijaisesti pantiksi Suomussalmen Puu Oy:n sitoumuksista. OKO oli luovuttanut 28.11.1963 allekirjoitetun panttaustodistuksen takaisin Toivo A:lle ja 11.2.1966 oli laadittu uusi panttaustodistus OKO:lle. Osakekirjat olivat jääneet OKO:n hallintaan, jolla ne olivat edelleen. OKV oli vuonna 1974 yhdistynyt OKO:oon.
Suomussalmen Puu Oy oli vuonna 1968 asetettu konkurssiin, joka oli päättynyt vuonna 1975. OKO ei ollut saanut konkurssipesältä saataviaan, joiden määrä OKO:n ilmoituksen mukaan oli 2.12.1977 ollut 1.062.683,86 markkaa.
Toivo A oli Helsingin HO:n päätöksellä 11.4.1974 tuomittu vapausrangaistukseen erittäin raskauttavien asianhaarain vallitessa tehdystä petoksesta. Päätöksen mukaan hän oli hankkiakseen itselleen laitonta etua erehdyttänyt H Oy:n, Oy T Ab:n ja S Oy:n ostamaan häneltä RO:n päätöksessä edellä selostetulla tavalla kauppakirjoissa mainitut osakkeet salaamalla sen seikan, että vastaavannumeroiset osakkeet oli 28.11.1963 luovutettu pantiksi OKO:lle. Lisäksi hän oli salaamalla sen, etteivät hänen OKV:lle luovuttamissaan osakekirjoissa mainitut osakkeet 26.6.1964 kaupparekisteriin merkityn yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen enää sellaisinaan tuottaneet oikeutta osakekirjoissa kerrottujen huoneistojen hallintaan, erehdyttänyt OKV:n 11.2.1966 vastaanottamaan nuo osakkeet pantiksi velasta. Tällä hänen syykseen luetulla menettelyllä hän oli aiheuttanut H Oy:lle, Oy T AB:lle, S Oy:lle ja OKV:lle rahan tappiota.
OKO oli jutussa vaatinut ensisijaisesti vahvistettavaksi, että 20.2.1964 tehdyllä yhtiöjärjestyksen muutoksella ja Toivo A:n sekä H Oy:n, Oy T Ab:n ja S Oy:n välisillä oikeustoimilla ei ollut voitu loukata OKO:lle perustettua panttioikeutta ja että OKO:lla oli panttioikeus mainittujen yhtiöiden sekä M Oy:n ostamiin osakkeisiin sekä niitä vastaavien huoneistojen n:ot 21 ja 22 hallintaoikeuksien arvoon ja 20 m 2 :n suuruiseen osuuteen huoneiston n:o 26 hallintaoikeuden arvosta.
Vastaajien vastustettua kannetta RO oli katsonut, että OKO oli 28.11.1963 saanut 24.7.1963 vahvistetun yhtiöjärjestyksen mukaisiin osakkeisiin täysin lainmukaisesti perustetun pätevän panttauksen,
että tuo panttaus ei ollut katkennut kerrottujen vuonna 1966 suoritettujen toimien johdosta, vaan OKO:lla oli säilynyt jälkipanttausoikeus hallussaan oleviin osakkeisiin, kun ei voitu edellyttää, että OKO:n olisi, antaessaan suostumuksensa etuoikeusjärjestyksen muuttamiseen ja ottaessaan vastaan uuden panttaustodistuksen, tullut siinä vaiheessa tutkia osakkeiden yksilöinnissä ja omistusoikeudessa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja kun OKO:n tiedossa ei ollut näytetty olleen mitään sellaista, joka olisi antanut tällaiselle tutkimiselle aiheen, eikä hyvä pankkitapakaan sitä vaatinut,
että kiinteistöosakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous ei ollut 20.2.1964 voinut tehdä sellaista päätöstä, jolla loukattiin kolmannen oikeutta, ja että tuolloin päätös oli, huolimatta siitä, että muutos oli vahvistettu ja merkitty kaupparekisteriin, tehoton OKO:n oikeuksiin nähden ja että H Oy, Oy T Ab ja S Oy eivät olleet osakkeita ostaessaan olleet tietoisia siitä, että A oli osakkeiden suhteen syyllistynyt rikolliseen menettelyyn.
Jutussa ei ollut esitetty selvitystä niistä kauppaneuvotteluista, jotka Toivo A oli käynyt ennen osakkeiden myymistä H Oy:n, Oy T Ab:n ja S Oy:n edustajien kesken, eikä siten myöskään selvitystä siitä, kenen vaatimuksesta yhtiöjärjestyksen muutokseen ja huonejärjestysten muutoksiin oli ryhdytty.
H Oy, Oy T Ab ja S Oy olivat toimineet varomattomasti, H Oy ostaessaan sellaiset osakkeet, joiden yksilöinti oli edellyttänyt yhtiöjärjestyksen muutosta, jota tarkoittavaa yhtiökokousta ei vielä edes ollut pidetty, ja Oy T Ab ostaessaan vahvistamatta ja rekisteröimättä olevan yhtiöjärjestyksen mukaiset osakkeet, sekä H Oy, Oy T Ab ja S Oy myötävaikuttaessaan 20.2.1964 pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tiedustelematta vanhojen osakkeiden kohtaloa ja varmistautumatta siitä, että yhtiön hallitus ryhtyi toimiin vanhojen osakkeiden takaisin vaatimiseksi ja mitätöimiseksi, varsinkin kun noiden kolmen yhtiön oli täytynyt tietää, että tuollaiset osakekirjat olivat olemassa, ja kun kokouksessa tehty päätös erityisesti koski H Oy:n ja Oy T Ab:n intressiä, ensin mainittua yhtiötä sen juuri ostamien osakkeiden vuoksi, ja sellaisen huoneiston muodostamista, johon liitettäviä tiloja Oy T Ab ennestään omisti, mistä syystä mainittujen yhtiöiden olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota päätöksen asiallisuuteen.
H Oy:n, Oy T Ab:n ja S Oy:n varomattomuutta osoitti myös se, että S Oy:n toimitusjohtaja oli 20.2.1964 pidetyn yhtiökokouksen aikoihin kuulunut kiinteistöosakeyhtiön hallitukseen, jonka tehtävänä olisi ollut vanhojen osakkeiden takaisin vaatiminen, ja että yhtiön toimitusjohtajansa hallitukseen kuulumisen takia ja huomattavan osakeomistuksensa vuoksi olisi tullut olla tietoinen yhtiön asioiden hoidosta, mistä syystä S Oy, joka tosin vasta myöhemmin oli ostanut nyt riidanalaiset osakkeet, ei nauttinut samalla tavoin oikeussuojaa kuin täysin ulkopuolinen sivullinen olisi nauttinut, sekä että H Oy, Oy T Ab ja S Oy olivat vastaanottaneet A:lta sellaiset osakekirjat, jotka eivät olleet asianmukaisesti allekirjoitetut, mikä seikka olisi ollut kaupparekisteristä todettavissa.
Siihen nähden, että Toivo A oli vielä tässä päätöksessä selostettujen tapahtumien aikaan nauttinut kiinteistöosakeyhtiön osakkaiden ja hallituksen jäsenten luottamusta eikä ollut ilmennyt mitään sellaista, joka olisi antanut vastaajille aiheen epäillä aikaisempien osakekirjojen siirtyneen pois A:lta sivullisille, että kiinteistöyhtiön omistama talo oli jo ollut valmis eikä enää H Oy:n ja Oy T Ab:n kauppojenkaan aikaan perustamisvaiheessa ja osakkeet olivat jo pääosiltaan siirtyneet A:lta pois eivätkä vastaajat olleet velvollisia noudattamaan sellaista varovaisuutta kuin grynderivaiheessa olevan osakeyhtiön osakkeiden myyjän suhteen olisi tullut noudattaa, ja ettei ollut varmuutta siitä, että jos vastaajat olisivat vaatineet takaisin aikaisemmat osakekirjat ja niiden sijaan asianmukaisesti allekirjoitetut osakekirjat kaupan yhteydessä, olisi vältytty nyt käsiteltävästä ristiriitatilanteesta, kun otettiin huomioon toisaalta A:n asema yhtiössä ja hänen silloin vielä nauttimansa luottamus sekä toisaalta hänen rikollisen menettelynsä arvaamattomuus ja suunnitelmallisuus, RO oli katsonut, että H Oy, Oy T Ab ja S Oy eivät olleet laiminlyöneet noudattaa sellaista varovaisuutta, jota huolelliselta ostajalta vastaavanlaisessa tilanteessa olisi voitu vaatia.
Kun siis kumpikaan osapuoli ei ollut menetellyt sillä tavoin huolimattomasti, että se tästä syystä olisi menettänyt oikeutensa yhtiön osakkeisiin, ja kun panttioikeus oli syntynyt OKO:lle aikaisemmin kuin vastaajien oikeuden osakkeisiin ja panttausvakuus oli säilynyt vuodesta 1963 lähtien OKO:n saamisten vakuutena OKO:n pitäessä osakekirjoja koko ajan hallinnassaan sekä kun kiinteistöyhtiön tietyt osakkeet ja tietty huoneistotila yhtiöjärjestyksen määräyksin kytkeytyivät toisiinsa, RO oli vahvistanut, että Osuuspankkien Keskuspankki Oy:llä oli panttioikeus 28.11.1963 tapahtuneessa panttauksessa sille luovutettujen, sen hallussa olevien osakkeiden nojalla 131/168 osaan kiinteistöosakeyhtiön omistamassa talossa sijaitsevan vuonna 1964 vahvistetun yhtiöjärjestyksen mukaisen huoneiston n:o 21 hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvosta, 182/275 osaan huoneiston n:o 22 hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvosta sekä 20/233 osaan huoneiston n:o 26 hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvosta.
Siihen nähden, että asia oli ollut niin sekava ja epätietoinen, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltu aihe, RO oli määrännyt, että asianosaisten tuli kunkin kärsiä jutun vuoksi olleet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Helsingin HO:n tuomio 30.9.1981
HO, jossa Osuuspankkien Keskuspankki Oy sekä H Oy, S Oy ja Oy T Ab olivat hakeneet muutosta, oli tuomiossaan lausunut kysymyksessä olevilta kohdin selvitetyksi seuraavaa:
Toivo A:n 28.11.1963 suorittamalla pantiksi luovutuksella Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle oli syntynyt panttioikeus 5.4.1963 hyväksytyn ja 20.9.1963 rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaisiin kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin 271001 -284100, jotka oikeuttivat 131 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 21 hallintaan, osakkeisiin 284101 - 302300, jotka oikeuttivat 182 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 22 hallintaan, sekä osakkeisiin 302301 - 322300, jotka oikeuttivat 200 m 2 :n suuruisen huoneiston n:o 23 hallintaan yhtiön omistaman talon IV kerroksessa.
RO:n päätöksessä selostetulla 20.2.1964 tapahtuneella yhtiöjärjestyksen muutoksella oli luotu kolme uutta osakkeiden ja niitä vastaavan huoneiston käsittävää oikeuksien kohdetta: Näistä numerolla 21 merkitty 168 m 2 :n suuruinen huoneisto käsitti pinta-alaltaan ja sijainniltaan aikaisemmin samalla numerolla merkityn huoneiston kokonaan ja sen lisäksi 37 m 2 :n suuruisen osan aikaisemmin numerolla 23 merkitystä huoneistosta. Yhtiöjärjestyksen muutoksella aikaansaatu 275 m 2 :n suuruinen huoneisto n:o 22 käsitti puolestaan pinta-alaltaan ja sijainniltaan aikaisemmin samalla numerolla merkityn huoneiston kokonaan ja lisäksi 93 m 2 aikaisemmin numerolla 23 merkitystä huoneistosta. Näin ollen 28.11.1963 perustettu panttioikeus peitti kokonaan tuolla yhtiöjärjestyksen muutoksella aikaansaadut uudet huoneistot n:ot 21 ja 22 ja niiden hallintaan oikeuttavat osakekokonaisuudet huomioon ottaen näiden huoneistojen pinta-alan ja sijainnin, siitä huolimatta että huoneistojen yksilöllisyys oli RO:n päätöksessä selostetuin tavoin muuttunut. Mitä sitten tuli yhtiöjärjestyksen muutoksella luotuun huoneistoon n:o 26, jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden 20/233 osaan Osuuspankkien Keskuspankki Oy oli katsonut panttioikeutensa ulottuvan, niin tämä 233 m 2 :n suuruinen huoneisto pinta-alaltaan ja sijainniltaan käsitti 20 m 2 :n suuruisen osan aikaisemmin numerolla 23 merkitystä pantatusta huoneistosta.
HO oli katsonut, että puheena olevan yhtiöjärjestyksen muutoksen johdosta Osuuspankkien Keskuspankki Oy:llä aikaisemmin ollut panttioikeus ei ollut lakannut, mutta se oli muuttunut kohteeltaan siten, että se oli muutoksen jälkeen tullut koskemaan kaikkia muutoksella perustettujen huoneistojen n:ot 21 ja 22 hallintaan oikeuttavia osakkeita ja 20/233 osaa kustakin muutetun yhtiöjärjestyksen tarkoittaman huoneiston n:o 26 hallintaan oikeuttavasta osakkeesta.
RO:n päätöksessä todetuista syistä osapuolten ei ollut katsottava menetelleen sillä tavoin huolimattomasti, että ne siitä syystä olisivat menettäneet toisiinsa nähden oikeutensa kanteessa tarkoitettuihin osakkeisiin.
Ei ollut näytetty, että Osuuspankkien Keskuspankki Oy vastoin omaa etuaan olisi luopunut tässä tarkoitetusta panttioikeudestaan silloiselle Osuuskassojen Kiinteistönvälitys Oy:lle helmikuussa 1966 tapahtuneen panttauksen yhteydessä. Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n panttioikeuden ei siten ollut selvitetty rauenneen noiden osakkeiden uudelleen panttaamista koskeneiden toimien johdosta.
HO oli tämän vuoksi vahvistanut, että Osuuspankkien Keskuspankki Oy:llä oli sen riitapuolten oikeuksia aikaisemmin syntyneen oikeuden perusteella säilynyt panttioikeus kanteen tarkoittamiin osakkeisiin sen sisältöisenä, että se käsitti kaikki yhtiöjärjestyksen muutoksella perustettujen huoneistojen n:ot 21 ja 22 hallintaan oikeuttavat osakkeet sekä 20/233 osaa kustakin muutetun yhtiöjärjestyksen tarkoittaman huoneiston n:o 26 hallintaan oikeuttavasta osakkeesta.
Oikeudenkäyntikulujen korvausta koskevalta osalta RO:n päätös jäi pysyväksi.
KORKEIN OIKEUS
Pyytäen valituslupaa H Oy, S Oy ja Oy T Ab hakivat muutosta HO:n tuomioon ja vaativat sen kumoamista. Valituslupa myönnettiin. Osuuspankkien Keskuspankki Oy antoi siltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Osuuskassojen Keskus Oy:lle, nykyiseltä toiminimeltään Osuuspankkien Keskuspankki Oy, on 28.11.1963 syntynyt panttioikeus kiinteistöosakeyhtiön 20.9.1963 kaupparekisteriin merkityn yhtiöjärjestyksen muutoksen mukaisiin osakkeisiin, jotka ovat oikeuttaneet HO:n tuomiossa mainittujen 131, 182 ja 200 neliömetrin suuruisten huoneistojen hallintaan yhtiön omistaman talon IV kerroksessa. Sen jälkeen eli vuonna 1964 on pankin tietämättä yhtiöjärjestystä muutettu muun muassa noiden osakkeiden kohdalta siten, että osakepääoman huoneistokohtainen jakautuminen ja osakkeiden huoneistoihin tuottama hallintaoikeus ovat muuttuneet ja sanottujen aikaisempien huoneistojen tilalle ovat muodostuneet HO:n tuomiossa selostetut 168, 275 ja 233 neliömetrin suuruiset huoneistot.
Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n panttioikeus on syntynyt aikaisemmin kuin H Oy:n, Oy T Ab:n ja S Oy:n Toivo A:n kanssa tekemiin kauppoihin perustuvat oikeudet vuonna 1964 tapahtuneella yhtiöjärjestyksen muutoksella muodostuneisiin osakkeisiin. Näin ollen ei panttioikeus ole kerrotuilla yhtiöjärjestyksen muutoksella ja kaupoilla kumoutunut, vaikka mainitut yhtiöt ovat toimineet vilpittömässä mielessä osallistuessaan RO:n päätöksessä selostettuun 20.2.1964 pidetyssä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tehtyyn päätökseen ja ostaessaan osakkeet.
Helmikuussa 1966 tapahtuneen panttijärjestelyn yhteydessä Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle ei ole sille vuonna 1963 syntyneen panttioikeuden sijaan syntynyt uutta panttioikeutta kysymyksessä oleviin osakkeisiin, vaan panttioikeus on ainoastaan muuttunut toissijaiseksi Osuuskassojen Kiinteistönvälitys Oy:lle perustettuun panttioikeuteen nähden, eikä pankilla ole ollut perusteltua aihetta ryhtyä ottamaan selkoa osakkeisiin nähden mahdollisesti tapahtuneista muutoksista. Näin ollen puheena oleva panttijärjestelykään ei vaikuta Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n panttioikeuteen.
Tuomiolauselma
Osuuspankkien Keskuspankki Oy:llä on hallussaan oleviin kiinteistöosakeyhtiön osakkeisiin n:ot 271001 - 284100, 284101 -302300 ja 302301 - 322300 HO:n tuomiossa kerrotun sisältöinen panttioikeus eli siis panttioikeus kaikkiin yhtiöjärjestyksen muutoksella perustettujen huoneistojen n:ot 21 ja 22 hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin sekä 20/233 osaan kustakin muutetun yhtiöjärjestyksen tarkoittaman huoneiston n:o 26 hallintaan oikeuttavasta osakkeesta.
H Oy, S Oy ja Oy T Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle korvaukseksi sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.300 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Takala, Hämäläinen ja Ketola sekä ylimääräinen oikeusneuvos Karetie.