KKO:1981-II-8
- Asiasanat
- Vahingonkorvaus, Sopimussuhteesta johtuva korvausvelvollisuus, Korjaussopimus
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S80/659
- Taltio
- 3850
- Esittelypäivä
Vrt. KKO:1997:9
Kaupunki, sen ammattikouluun kuuluvan autokorjaamon omistajana oli velvollinen suorittamaan korvauksen korjattavana olleesta autosta hävinneistä, siihen kiinteästi asennetuista radiokasettisoittimesta ja kaiuttimesta sekä soittimeen kuuluvista kaseteista, kun se ei ollut näyttänyt häviämisen estämiseksi noudatetun tarpeellista huolellisuutta.
II-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A oli Oulun kaupunginhallitukselle 24.3.1977 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla Oulun RO:ssa kertonut, että hän oli vienyt tammikuussa 1977 omistamansa Peugeot 403 merkkisen henkilöauton Oulun kaupungin ylläpitämään Oulun ammattikoulun auto-osastolle korjattavaksi. Autossa oli ollut siihen kiinteästi asennetut 890 arvoinen Beltek merkkinen radionauhuri ja Clarion merkkinen 50 markan arvoinen kaiutin sekä 20 yhteensä 225 markan arvoista nauhuriin kuuluvaa kasettia. Korjauksen aikana joku ammattikoulun oppilaista oli anastanut autosta nuo esineet. Koska kaupungin oli katsottava olevan vastuussa koulun yhteydessä toimivan autokorjaamoliikkeen pitäjänä sanotunlaisen omaisuuden katoamisesta A oli vaatinut, että kaupunki velvoitettaisiin suorittamaan hänelle korvaukseksi anastetusta omaisuudesta 1 165 markkaa korkoineen.
Kaupungin vastustettua kannetta RO p. 2.5.1977 oli lausunut selvitetyksi, että A oli vietyään tammikuussa 1977 ko. autonsa korjattavaksi saman kuun 18 päivänä siirtänyt tästä autosta kanteessa mainitut kasetit erääseen toiseen sinne korjattavaksi tuomaansa autoon ja että ne ja kanteessa mainitut nauhuri ja kaiutin olivat samana päivänä työaikana kadonneet. Työaikana korjaamon asiakkailla ja muillakin henkilöillä oli ollut mahdollista tulla korjaamohalliin ja oleskella siellä. Töiden vastaanottohuoneessa ja myös korjaamohallissa oli isokokoiset kilvet, joissa oli ilmoitettu muun muassa, ettei koulu vastannut varkauksista taikka muusta rikollisesta toiminnasta. A oli nähnyt nuo kilvet. RO oli katsonut jääneen näyttämättä, että koulun oppilaat taikka koulun palveluksessa olleet muut henkilöt olisivat olleet syyllisiä mainittujen radionauhurin, kaiuttimen ja kasettien häviämiseen. Sen vuoksi ja kun A, huomioon ottaen sanotut kilvet, olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin mainittujen auton varusteisiin kuulumattomien esineiden katoamisen estämiseksi, eikä kaupungilta työn laatuun nähden voitu vaatia, että sen olisi tullut ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin kyseisten esineitten säilyttämiseksi, RO oli hylännyt kanteen.
Vaasan HO, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, t. 20.3.1980 oli, koska Oulun kaupunki ei ollut näyttänyt, että ammattikoululla olisi noudatettu tarpeellista huolellisuutta kanteessa tarkoitettujen radionauhurin, kaiuttimen ja kasettien häviämisen estämiseksi, kumoten RO:n päätöksen, velvoittanut kaupungin suorittamaan A:lle korvaukseksi mainituista esineistä 1 165 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä 24.3.1977 lukien.
Pyytäen valituslupaa Oulun kaupunki haki muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja A antoi häneltä hakemuksen johdosta pyydetyn vastauksen.
KORKEIN OIKEUS
KKO t. tutki jutun. Koska ko. radiokasettisoitin ja kaiutin olivat olleet kiinteästi asennetut A:n korjattavana olleeseen autoon ja kasetit olivat kuuluneet sanottuun soittimeen, niin ja kun Oulun kaupunki ei ollut näyttänyt, että edellä mainitulla ammattikoulun auto-osastolla olisi noudatettu sanotun omaisuuden häviämisen estämiseksi vaadittavaa huolellisuutta, eikä se seikka, että kaupunki varustamalla töiden vastaanottohuoneen ja korjaamohallin kilvillä, joissa olevan kirjoituksen mukaan koulu ei vastannut varkauksista taikka muusta rikollisesta toiminnasta, ollut voinut vähentää kaupungin huolenpitovelvollisuutta asiassa, KKO katsoi, ettei ollut esitetty syytä sen lopputuloksen muuttamiseen, mihin HO oli päätynyt.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Manner, Hämäläinen ja Hiltunen sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Rosokivi ja Heikkilä