KKO:1981-II-154
- Asiasanat
- Poissaolosakko, Syyteoikeuden vanhentuminen
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R80/955
- Taltio
- 2061
- Esittelypäivä
Esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana oli rangaistus tuomittava RL 8 luvun 1 §:n 1 mom:n 4 kohdassa säädetyssä vanhentumisajassa.
IV-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin RO oli käsitellessään istunnossaan 28.11.1974 juttua, jossa A oli syytteessä yksityisen asiakirjan väärentämisestä, ja todettuaan A:n jääneen vastaajaksi haastettuna laillista estettä ilmoittamatta oikeuteen saapumatta lykännyt jutun käsittelyn ja määrännyt A:n tuotavaksi jutun jatkokäsittelyyn. Samalla RO oli ilmoittanut tuolloin tulevansa lausumaan A:n mahdollisesta tuomitsemisesta rangaistukseen poissaolosta oikeudesta. Kun A:ta ei ollut saatu noudetuksi jutun jatkokäsittelyihin, RO oli istunnoissaan 23.1.1975 ja 27.5.1976 jättänyt jutun uuden ilmoituksen varaan. RO oli sitten jutun jatkokäsittelyssä 28.9.1978 julistamassaan päätöksessä, samalla kun A tuomittiin rikoslain 36 luvun 5 §:n nojalla erittäin lieventävien asianhaarain vallitessa tehdystä yksityisen asiakirjan väärentämisestä 40 päiväsakkoa vastaavaan 400 markan sakkoon eli, kun siitä rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin 2 päivää vastaavat 2 päiväsakkoa, 38 päiväsakkoa vastaavaan 380 markan sakkoon, todennut, ettei A:ta voitu enää tuomita rangaistukseen 28.11.1974 tapahtuneesta poissaolosta oikeudesta vastaajana.
Helsingin HO, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä oli saattanut jutun siltä osin kuin A oli jätetty RO:ssa esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana rangaistukseen tuomitsematta, p. 25.9.1980 oli, koska A oli ollut ilman laillista syytä poissa jutun käsittelystä 28.11.1974 eikä RO:lla ollut ollut laillista estettä rangaistuksen määräämiselle siitä 28.9.1978 pidetyssä istunnossaan, tuominnut A:n oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 17 §:n 1 momentin nojalla esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana 10:een 10 markan määräiseen päiväsakkoon. Kun jutussa tuomitut sakkorangaistukset laskettiin yhteen 50 päiväsakoksi ja rangaistuksesta rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin vapaudenmenetysaikaa 22. ja 23.8.1978 eli 2 päivää vastaavat 2 päiväsakkoa, A:n maksettavaksi jäi 48 päiväsakkoa vastaavat 480 markkaa.
Pyytäen valituslupaa virallinen syyttäjä haki muutosta HO:n päätökseen. A ei antanut häneltä hakemuksen johdosta pyydettyä vastausta.
KORKEIN OIKEUS
KKO p. tutki jutun. Koska oikeus tuomita A rangaistukseen sanotusta 28.11.1974 tapahtuneesta poissaolosta oikeudesta vastaajana oli rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan verrattuna oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 17 §:n 1 momenttiin rauennut kahdessa vuodessa poissaolopäivästä lukien eli ennen RO:n 28.9.1978 julistamaa päätöstä eikä HO siten olisi enää saanut tuomita A:ta rangaistukseen tuosta rikoksesta, KKO harkitsi oikeaksi kumota HO:n päätöksen siltä osin kuin A oli sillä tuomittu rangaistukseen esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana. A:n maksettavaksi jutussa jäi siten 40 päiväsakkoa eli, kun sitä rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettiin HO:n vähentämät 2 päiväsakkoa, kaikkiaan 38 päiväsakkoa vastaavat 380 markkaa.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Surakka ja Lindholm sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Mäkinen ja Rosokivi