20.12.2001

Vuonna 1978 syntynyt opiskelija X oli hakenut toimeentulotukea 28.4.2000 jättämällään hakemuksella. Sosiaalityöntekijän otettua X:ään yhteyttä 22.6.2000 tämä oli kertonut, että vanhemmat olivat maksaneet hänen kesäkuun vuokransa ja avustaneet muutoinkin siten, ettei hän tarvinnut toimeentulotukea kesäkuulle. Sosiaali- ja terveyslautakunta oli hylännyt hakemuksen kesäkuun osalta, koska X oli saanut kesäkuun toimeentulonsa toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

X toimitti valituksensa yhteydessä hallinto-oikeudelle vanhempiensa 15.9.2000 antaman todistuksen, jonka mukaan he olivat lainanneet X:lle rahaa kesäkuun vuokra- ja ruokamenoihin.

Hallinto-oikeus päätti, että X:lle oli myönnettävä toimeentulotukea vuoden 2000 kesäkuulle toimeentulotukilaskelman mukaisesti 1856,75 markkaa. Hallinto-oikeus totesi, että koska X:n vanhemmiltaan saamat varat ovat olleet lainaa, joka tulee maksaa takaisin, ei X:n voitu katsoa saaneen kesäkuun toimeentuloaan toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetulla muulla tavalla. Toimeentulotuesta annetun lain nojalla ei voitu edellyttää, että X käyttäisi elantoonsa vanhemmiltaan saamaansa lainarahaa.

Korkein hallinto-oikeus kumosi sosiaali- ja terveyslautakunnan valituksen johdosta hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi lautakunnan päätöksen lopputuloksen voimaan pääasiassa seuraavin perustein:

Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.

Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan huomioon hakijan toimeentulotuen tarvetta harkittaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Kun otettiin huomioon mitä laissa lapsen elatuksesta on säädetty vanhempien vastuusta lapsen koulutuskustannuksista sekä asiakirjoissa oleva selvitys, korkein hallinto-oikeus katsoi, että X oli kesäkuussa 2000 saanut tosiasiassa toimeentulonsa vanhemmiltaan lainavaroilla, joita ei ollut tarkoitettu ainakaan välittömästi opiskelun vielä jatkuessa maksettavaksi takaisin. Näin ollen X:n ei voitu katsoa yllä mainituissa olosuhteissa olleen kesäkuussa 2000 toimeentulotuesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimeentulotuen tarpeessa. Tämän vuoksi X:llä ei ollut oikeutta saada toimeentulotukea kesäkuussa 2000. Äänestys 4-1.

Laki toimeentulotuesta 2 ja 12 §