6.5.1998

Metsälautakunta oli antanut kuolinpesän vuodelta 1991 toimitettavaa verotusta varten verohallinnolle maatialtalouden tuloverolain 20 §:ssä tarkoitetun todistuksen ja lausunnon kuolinpesän oikeudesta metsän uudistusalan johdosta metsätalouden tulon verotuksessa myönnettäviin veronhuojennukseen ja uudistamisvähennykseen, mikä käytännössä oli tapahtunut numeerisesti niin sanottuna suorasiirtona verolomakkeella 2 A. Kuolinpesää oli verovuonna 1991 verotettu tuon aineiston perusteella ja myönnetty taimikon verovapaus ja uudistamisvähennys.

Taimikon verovapauden ja uudistamisvähennyksestä vuodelle 1993 siirtyneen vähennyksen hyväksymättä jättäminen vuoden 1993 säännönmukaisessa verotuksessa oli perustunut siihen, että lääninveroviraston kesällä 1994 suorittamasta erityisesti vuonna 1991 uudistettuja metsiä koskevassa tarkastuksessa oli katsottu, että metsälautakunnan ja samalla verovelvollisen tulkinta taimikon perustamisvuodesta ja sen nojalla myönnettävästä verovapaudesta ja uudistamisvähennyksestä oli virheellinen.

Verotuksen oikaisulautakunta oli hylännyt kuolinpesän oikaisuvaatimuksen verovapausalan ja uudistamisvähennyksen myöntämisestä, koska vuonna 1991 perustetuksi ilmoitetun taimikon kaikki uudistamistyöt oli katsottava toteutetun loppuun jo ennen vuotta 1991.

Lääninoikeus lausui, että tarkastus kohdistui aikaan ennen vuotta 1991, oli luonteeltaan yleispiirteinen asiakirjoihin perustuva ja koski sisällöltään vuosittain huomattavasti muuttuvaa taimikon kehitysvaihetta. Metsälautakunnan antama todistus ja lausunto oli annettu metsäammatillisen koulutuksen ja kokemuksen perusteella ja kohdistui tilakohtaisiin metsälautakunnan valvomiin metsänuudistussuunnitelmiin ja siis myös taimikon kehitysvaiheisiin. Jokaista lausuntoa ja todistusta ei tosin ollut tehty maastossa henkilö- ja tilakohtaisesti todeten vaan muuten metsälautakunnalle uskottavaksi käyneiden metsänomistajien tekemien ilmoitusten nojalla. Metsälautakunnan kuolinpesälle antama metsänhoitoja perusparannustöiden toteutumisilmoitus oli päivätty 26.11.1991. Metsälautakunnan antama lausunto ja todistus oli perustunut osaltaan verohallituksen 15.2.1991 antamiin ohjeisiin siitä, milloin taimikko on katsottava perustetuksi. Verohallituksen vuonna 1992 antamilla uusilla ohjeilla ei ollut vaikutusta arvioitaessa metsälautakunnan kysymyksessä olevan todistuksen ja lausunnon perusteella myönnettävien verovapauden uudistamisvähennyksen edellytyksiä. Lääninoikeus katsoi, ettei lääninveroviraston vuonna 1994 toimittamassa tarkastuksessa ollut tuotu muutenkaan esiin sellaisia seikkoja, että metsälautakunnan antamaa todistusta ja lausuntoa kysymyksessä olevien taimikoiden perustamisvuodesta 1991 olisi pidettävä virheellisenä. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu saamaan verovuonna 1993 2 A -lomakkeella ilmoitetut metsien uudistamisesta johtuvat huojennukset.

Verotarkastuksessa saadun selvityksen ja metsälautakunnan antamien metsänhoito- ja perusparannustöiden toteutumisilmoitusten mukaan metsänviljelyllä uudistetun alueen taimikko oli istutettu vuonna 1983 ja luontaisesti uudistetun alueen siemenpuut oli poistettu useita vuosia ennen vuotta 1991. Tähän nähden ja kun metsälautakunnan todistus ja lausunto ovat olleet kyseisten taimikoiden perustamisvuoden osalta virheellisiä ja verotusta toimitettaessa on sanotusta todistuksesta ja lausunnosta riippumatta tutkittava kuolinpesän oikeus veronhuojennukseen ja uudistamisvähennykseen, sekä kun verohallituksen vuonna 1992 antamia, luonteeltaankin vain aikaisempia ohjeita selventäviä ohjeita on voitu soveltaa verotusta vuodelta 1993 toimitettaessa, KHO katsoi, ettei kuolinpesällä ollut oikeutta vuoden 1993 säännönmukaisessa verotuksessa saada metsän uudistamisesta johtuvia huojennuksia. Lääninoikeuden päätös kumottiin ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatettiin voimaan. Verovuosi_1993.

MaatVL 13 § 1 mom 2 kohtaMaatVL 13 § 3 momMaatVL 14 a §