10.6.2025

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 18.6.2024 nro 3829/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja Verohallinnon päätökset kumotaan kysymyksiin 1, 2a ja 3 annettujen ennakkoratkaisujen osalta.

Uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 1 lausutaan, että allokaatio-oikeuden saaminen ei realisoi A:n verotuksessa luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa ja että allokaatio-oikeuden hankintamenoksi muodostuu nolla euroa.

Uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 2a lausutaan, että A:lle ei realisoidu veronalaista tuloa, jos hän saa allokaatio-oikeuksien perusteella B S.A:n uusia osakkeita.

Uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 3 lausutaan, että saatuun voittoon sovelletaan luovutusvoittoja koskevia säännöksiä, jos A luovuttaa allokaatio-oikeudet yhtiölle rahakorvausta vastaan. A:n tällöin saamasta rahavastikkeesta Espanjassa peritty lähdevero hyvitetään Suomen ja Espanjan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen sekä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain säännösten mukaisesti niin, että hyvitettävä Espanjan lähdevero voi olla enintään 15 prosentin suuruinen ja että hyvitys ei voi ylittää A:n Espanjasta ja muista vieraista valtioista saamasta pääomatulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää.

Asian tausta

Ennakkoratkaisuhakemus Verohallinnolle

(1)  A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan esittänyt muun ohella seuraavaa:

(2) A on harkinnut sijoittavansa listatun espanjalaisen yhtiön B S.A:n osakkeisiin.

(3) Yhtiö on juuri toteuttanut ja mahdollisesti toteuttaa myöhemmin vastaavanlaisia järjestelyitä, joissa yhtiön osakkeenomistajat saavat jokaisesta hallussaan olevasta yhtiön osakkeesta yhden ilmaisen allokaatio-oikeuden. Allokaatio-oikeudet ovat siirtokelpoisia, ja ne voidaan myydä espanjalaisissa pörsseissä tiettynä ajanjaksona. Osakkeenomistaja voi valita, saako hän allokaatio-oikeuksien perusteella maksuttomia uusia osakkeita, myykö hän allokaatio-oikeudet yhtiölle ostositoumuksen mukaiseen taattuun kiinteään hintaan vai myykö hän ne markkinoilla. Jos osakas myy allokaatio-oikeuksia markkinoilla, hän ei saa taattua kiinteää hintaa, vaan osakkaan saama vastike perustuu allokaatio-oikeuksien noteerattuun hintaan. Varsinaista osinkoa ei jaeta kenellekään.

(4) Osakkeenomistaja voi myös yhdistellä edellä mainittuja vaihtoehtoja. Jos osakkeenomistaja ei ole ilmoittanut yhtiölle erityistä päätöstä, hän saa uusia osakkeita. Uuden osakkeen saamiseen vaadittava määrä allokaatio-oikeuksia ja ostositoumuksen mukainen takuuhinta riippuvat yhtiön osakkeiden noteeratusta hinnasta järjestelystä päätettäessä mutta ovat tuolloin lähtökohtaisesti toisiaan vastaavat.

(5) Espanjassa allokaatio-oikeuksien myymistä yhtiölle verotetaan osingon tavoin ja siitä peritään lopullinen lähdevero.

Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyt kysymykset

(6) A on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, pyytänyt Verohallinnolta ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1. Realisoiko hakemuksessa tarkoitetun allokaatio-oikeuden saaminen hakijalle veronalaista luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa ja mitä pidetään osakkeenomistuksen perusteella saatujen allokaatio-oikeuksien hankintamenona?

2. Mikäli hakija saa osakkeenomistuksen perusteella yhtiön uusia osakkeita, realisoituuko hakijalle veronalaista tuloa vai sovelletaanko uusien osakkeiden saamiseen tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita, jolloin hänelle ei realisoidu veronalaista tuloa?

3. Mikäli hakija myy allokaatio-oikeudet takaisin yhtiölle sen antaman ostositoumuksen perusteella, verotetaanko hakijaa tästä normaalin osingon tavoin vai onko kysymys luovutusvoitosta ja hyvitetäänkö Espanjan perimä lähdevero hakijan verotuksessa kvalifikaatiosta riippumatta?

Verohallinnon ennakkoratkaisu 12.10.2023 verovuosille 2023 ja 2024

(7)  Verohallinto on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1. Jos hakija saa osakeomistuksensa perusteella hakemuksessa tarkoitettuja allokaatio-oikeuksia vastikkeetta yhtiöltä, allokaatio-oikeuden saaminen realisoi hakijalle tuloverolain 33 a ja 33 c §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa. Saatujen allokaatio-oikeuksien hankintamenona pidetään osinkotulon määrää.

2a. Jos hakija saa osakkeenomistuksensa perusteella saatujen allokaatio-oikeuksien perusteella yhtiön uusia osakkeita, hakijalle ei enää tässä vaiheessa realisoidu veronalaista tuloa. Yhtiöltä saatujen allokaatio-oikeuksien perusteella tapahtuvaa osakemerkintää ei ole pidettävä tuloverolain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuna osakeantina.

3. Tulon luonne Suomen verotuksessa on käsitelty edellä ennakkoratkaisukysymyksessä 1. Jos Espanja verottaa yhtiön hakijalle allokaatio-oikeuksista maksamaa rahakorvausta osinkotulona ja perii siitä Espanjan ja Suomen välisessä verosopimuksessa määritellyn 15 prosentin suuruisen lähdeveron, Espanjaan maksettu lähdevero hyvitetään Suomen verotuksessa Espanjan ja Suomen välisen verosopimuksen sekä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti. Hyvitys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin Espanjasta ja muista vieraista valtioista saadusta pääomatulosta Suomessa suoritettavien verojen määrä. Jos Espanja perii rahakorvauksesta kansallisen lakinsa mukaisen 19 prosentin suuruisen lähdeveron, voidaan Suomessa hyvittää ainoastaan verosopimuksessa määritelty korkeintaan 15 prosentin suuruinen lähdevero.

(8) Verohallinto on ennakkoratkaisunsa perusteluissa lausunut ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta muun ohella, että järjestelyssä osakkeenomistajalle on annettu sitoumus siitä, että hän saa vaihtaa yhtiöltä maksutta saamansa allokaatio-oikeudet rahakorvaukseen, joka suoritetaan yhtiön vapaasta pääomasta. Tältä osin kyse on osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaista varojenjakoa vastaavasta päätöksestä jakaa yhtiön varoja.

(9) Verohallinto on lisäksi todennut, että tulon luonnetta arvioitaessa järjestelyyn liittyvä osakkeenomistajien valintaoikeus on otettava järjestelyä arvioitaessa huomioon vastaavalla tavalla kuin ennakkopäätöksessä KHO 2020:116. Hakemuksen liitteenä olevista yhtiökokouksen pöytäkirjasta ja informaatioasiakirjasta käy ilmi, että koko järjestelyn tarkoituksena on ollut luoda sellainen Scrip dividend -järjestely, joka mahdollistaa osakkeenomistajien vapaan valinnan osingon ja yhtiön uusien osakkeiden välillä. Järjestelyssä hakijalle muodostuu siten osinkotuloa. Toisin kuin ennakkopäätöksessä KHO 2020:116 tarkoitetussa tilanteessa, hakemuksen mukaisessa tilanteessa kaikki järjestelyä koskevat yhtiöoikeudellisesti relevantit päätökset on jo tehty, kun allokaatio-oikeudet saadaan. Siten osinkotulo realisoituu osakkeenomistajan verotuksessa silloin, kun allokaatio-oikeudet saadaan.

(10) Verohallinto on vielä todennut, ettei allokaatio-oikeuksien luovutuksessa takaisin yhtiölle ole kyse sellaisesta omaisuuden luovutuksesta, johon tulisivat sovellettaviksi omaisuuden luovutusvoittoa koskevat säännökset, kun järjestelyssä kokonaisuutena arvioiden on kyse osinkotulosta.

A:n valitus hallinto-oikeudelle

(11)  A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että annettua ennakkoratkaisua muutetaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan seuraavaa:

1. Allokaatio-oikeuden saaminen ei realisoi hänelle veronalaista luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa. Osakkeenomistuksen perusteella saaduilla allokaatio-oikeuksilla ei ole hankintamenoa.

2a. Mikäli hän saa osakkeenomistuksen perusteella saamiensa allokaatio-oikeuksien perusteella yhtiön uusia osakkeita, hänelle ei realisoidu veronalaista tuloa, mutta uusien osakkeiden saamiseen sovelletaan tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita.

3. Mikäli hän myy allokaatio-oikeudet takaisin yhtiölle sen tekemän ostotarjouksen perusteella, häntä verotetaan luovutusvoitosta, mutta Espanjassa peritty lähdevero hyvitetään.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

(12)  Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen.

(13) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa lausunut ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta muun ohella, että oikeuskäytännön perusteella tuloverotuksessa osinkoja koskevia tuloverolain säännöksiä voidaan soveltaa myös muihin voitonjaon luonteisiin eriin kuin vain osingonjakopäätöksen nojalla rahana maksettavaan osinkoon. Kun ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatussa järjestelyssä osakkeenomistajalle on annettu sitoumus siitä, että hän saa luovuttaa kaikki tai osan saamistaan allokaatio-oikeuksista yhtiölle ostositoumuksen mukaiseen hintaan, joka suoritetaan yhtiön vapaasta pääomasta, hallinto-oikeus on katsonut, että kyse on osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaista varojenjakoa vastaavasta päätöksestä jakaa yhtiön varoja. Kun hallinto-oikeus on lisäksi ottanut huomioon, että saadun selvityksen mukaan järjestelyn tarkoituksena on pyrkiä antamaan joustava palkkio yhtiön osakkeenomistajille antamalla osakkeenomistajille valintamahdollisuus käteiskorvauksen ja yhtiön uusien osakkeiden välillä, allokaatio-oikeuksien jakamisessa on katsottu kokonaisuutena arvioiden olevan kyse osingonjakoon verotuksessa rinnastettavasta tapahtumasta.

(14) Hallinto-oikeus on lisäksi todennut, että asiassa saadun selvityksen mukaan lopullinen päätös osakepääoman lisäämisestä, allokaatio-oikeuksien jakamisesta sekä niitä koskevan ostotarjouksen tekemisestä ehtoineen tehdään ennen allokaatio-oikeuksien jakamista. Kun allokaatio-oikeudet eivät voi myöskään raueta arvottomina, hallinto-oikeus on katsonut, että tuloverolain 33 a ja c §:ssä tarkoitettu julkisesta osakeyhtiöstä saatu osittain veronalainen osinkotulo realisoituu osakkeenomistajan verotuksessa silloin, kun allokaatio-oikeudet saadaan. Saatujen allokaatio-oikeuksien hankintamenona on pidettävä osinkotulon määrää.

(15) Hallinto-oikeus on vielä todennut, ettei veronalaista tuloa enää realisoidu siinä vaiheessa, kun osakkeenomistaja saa allokaatio-oikeuksien perusteella uusia osakkeita, koska allokaatio-oikeuksien saaminen on jo realisoinut veronalaista tuloa. Myöskään vastikkeetta saatujen allokaatio-oikeuksien luovutus takaisin yhtiölle ei ole sellainen luovutus, johon sovellettaisiin omaisuuden luovutusvoittoa koskevia säännöksiä.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tommi Toijonen, Anu Punavaara ja Sara Itälä, joka on myös esitellyt asian.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(16)  A on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 1 lausutaan, että allokaatio-oikeuden saaminen ei realisoi hänelle veronalaista luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa ja että allokaatio-oikeuksilla ei siten ole hankintamenoa. Uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 2a on lausuttava, että mikäli hän saa osakkeenomistuksen perusteella saamiensa allokaatio-oikeuksien perusteella yhtiön uusia osakkeita, hänelle ei realisoidu veronalaista tuloa, mutta uusien osakkeiden saamiseen sovelletaan tuloverolain 47 §:n 3 momentin mukaisia periaatteita. Uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 3 on lausuttava, että mikäli hän myy allokaatio-oikeudet takaisin yhtiölle sen tekemän ostotarjouksen perusteella, häntä verotetaan luovutusvoitosta, mutta Espanjassa peritty lähdevero hyvitetään.

(17)  Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannanotot

(18) Asiassa on ratkaistavana, realisoituuko A:lle veronalaista tuloa, kun hän saa yhtiöltä vastikkeetta allokaatio-oikeuksia vai vasta esillä olevan järjestelyn myöhemmässä vaiheessa eli silloin, kun hän saa allokaatio-oikeuksien perusteella yhtiön maksuttomia uusia osakkeita, tai silloin, kun hän saa rahakorvauksen yhtiölle luovuttamistaan allokaatio-oikeuksista. Lisäksi asiassa on ratkaistavana, hyvitetäänkö yhtiön maksamasta rahakorvauksesta Espanjassa peritty lähdevero A:lle Suomessa kertyvästä tulosta suoritettavasta verosta.

(19)  A:n mukaan juridisen muodon osalta allokaatio-oikeus rinnastuu merkintäoikeuteen, eikä merkintäoikeuksien saamista osakkeenomistuksen perusteella pidetä veronalaisen tulon realisoivana tapahtumana. Se, että yhtiö tekee allokaatio-oikeuksia eli käytännössä omia osakkeita koskevan ostotarjouksen, ei muuta allokaatio-oikeuksien saamista juridisesti eikä taloudellisesti osinkotuloksi. Pelkän ostotarjouksen tekeminen ei vielä synnytä velkaa osakkeenomistajalle. Vaikka ostotarjous olisi sitova, ei kauppaa synny ennen hyväksyvää vastausta. Juridisesta muodosta poikkeaminen edellyttäisi veronkiertosäännöksen soveltamista.

(20) A:n mukaan ennakkopäätöksessä KHO 2020:116 merkityksellistä oli nimenomaan osingosta luopuminen eikä se, missä vaiheessa yhtiö teki päätöksen osingonjaosta. Nyt esillä olevassa tilanteessa yhtiö ei jaa yhtiöoikeudellisesti osinkoa kenellekään, eikä A osakkeita valitessaan luovu osingonjaosta. Koska tuloverolakiin otettiin nimenomaiset säännökset sijoitetun vapaan oman rahaston jaon verottamisesta osinkona, voidaan tästä ja lain esitöissä esitetystä vastakohtaisesti päätellä, ettei muuta varojenjakoa pidetä osingonjakona (ellei kyse ole peitellystä osingosta). Muunlainen verokohtelu olisi verotuksessa noudatettavan legaliteettiperiaatteen vastainen. Myös osingon käsitettä koskeva ennakkopäätös KHO 2002:71 osoittaa, ettei kysymys voi olla osingosta, jos korvaus ei perustu maksettuun osinkoon.

(21) A:n mukaan allokaatio-oikeuksien mahdollista ostoa yhtiön ostotarjouksessa ei tule pitää verotuksessa peiteltynä osinkona siinäkään tilanteessa, ettei sitä pidettäisi luovutusvoittotapahtumana. Jos hän puolestaan myy allokaatio-oikeudet markkinoilla tai saa niiden perusteella uusia osakkeita, kysymys ei voi olla normaalista osinkotulosta eikä peitellystä osingosta, koska yhtiö ei jaa hänelle varoja.

(22)  Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan allokaatio-oikeus oikeuttaa käytännössä vastikkeettomaan varojenjakoon yhtiöstä. Järjestely on vaihtoehto osingonjaolle. Toisin kuin ennakkopäätöksessä KHO 2020:116, kaikki järjestelyä koskevat yhtiöoikeudellisesti relevantit päätökset on jo tehty, kun allokaatio-oikeudet saadaan. Yhtiökokouksen päätös sisältää yhtiötä sitovan vaihtoehtoisen sitoumuksen rahasuoritukseen. Siten tulon määrä on ollut jo tiedossa, ja osinkotulo realisoituu osakkeenomistajan verotuksessa silloin, kun allokaatio-oikeudet saadaan. Osakkeenomistaja voi esillä olevassa tilanteessa määrätä tulosta ja sen käyttämisestä.

(23) Oikeudenvalvontayksikön mukaan A:lle ei realisoidu veronalaista tuloa, kun hän osakeomistuksen nojalla saatujen allokaatio-oikeuksien perusteella merkitsee yhtiön osakkeita tai myy allokaatio-oikeudet takaisin yhtiölle, koska häntä verotetaan osingosta hänen saadessaan allokaatio-oikeudet. Kysymys on yhtiön varojenjaosta, jolloin allokaatio-oikeuksien perusteella tapahtuvaa osakkeen merkintää ei voida pitää tuloverolain 47 §:n 3 momentissa tarkoitettuna osakeantina.

Sovellettavat oikeusohjeet

(24)  Tuloverolain  29 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan  veronalaista tuloa ovat jäljempänä säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

(25) Saman lain 32 §:n 1 momentin mukaan veronalaista pääomatuloa on, siten kuin siitä jäljempänä tarkemmin säädetään, omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, osinkotulo siten kuin 33 a — 33 d §:ssä säädetään, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, kapitalisaatiosopimuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitto ja osakesäästötililtä nostettu tuotto. Pääomatuloa on myös jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.

(26) Saman lain 33 a §:n 1 momentin mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

(27) Saman pykälän 3 momentin mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään osinkona, ja siihen sovelletaan, mitä mainitussa pykälässä säädetään.

(28) Saman lain 45 §:n 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa siten kuin tässä luvussa säädetään.

(29) Saman pykälän 2 momentin mukaan luovutuksena ei pidetä osakeyhtiölain (734/1978) 5 luvun 1 §:ssä mainitun vaihtovelkakirjan vaihtamista yhtiön osakkeisiin eikä siinä mainittuun optiolainaan liittyvän osakkeiden merkintäoikeuden käyttämistä. Tällaista osaketta luovutettaessa omistusaika lasketaan vaihtovelkakirjan tai osakkeiden merkintäoikeuden saannosta.

(30) Saman lain 47 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisen aikaisemmin omistamien osakkeiden tai osuuksien hankintamenoa ei oteta huomioon näiden perusteella merkityn optiolainan, optio-oikeuden, vaihtovelkakirjan tai merkintäoikeuden hankintamenoa laskettaessa. Verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen tai osuuden hankintameno sekä sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn osakkeen tai osuuden hankintamenoksi. Jos rahastoanti ja uusmerkintä on toteutettu samanaikaisesti, jaetaan aikaisemmin omistetun osakkeen ja sen perusteella annissa saatujen osakkeiden yhteenlaskettu hankintameno kaikkien näiden osakkeiden hankintamenoksi.

(31) Saman lain 110 §:n 1 momentin mukaan tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu, merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan.

(32)  Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan vieraasta valtiosta saadun tulon kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta säädetään mainitussa laissa.

(33) Saman pykälän 2 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan myös, kun tulon kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on määräys kansainvälisessä sopimuksessa, sikäli kuin sopimuksessa ei toisin määrätä.

(34) Saman lain 3 §:n 1 momentin mukaan vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavista veroista vähennetään vieraassa valtiossa samasta tulosta vastaavalta ajalta suoritettujen verojen määrä ( ulkomaisen veron hyvitys ). Vieraasta valtiosta saadun osinkotulon Suomessa veronalaisesta määrästä suoritettavista veroista vähennetään kuitenkin vieraassa valtiossa osinkotulon kokonaismäärän perusteella vastaavalta ajalta suoritettujen verojen määrä.

(35) Saman lain 4 §:n 1 momentin mukaan hyvitys ei voi ylittää vieraasta valtiosta saadusta tulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää.

(36) Saman pykälän 2 momentin mukaan hyvityksen enimmäismäärä lasketaan tulolähteittäin ja, luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa, tulolajeittain. Ulkomaisen veron hyvitys on enintään yhtä suuri osa tulolähteen tai tulolajin tulosta täällä suoritettavasta verosta kuin vieraista valtioista saatujen tulojen yhteismäärä on tulolähteen tai tulolajin tulosta. Näitä suhdelukuja laskettaessa katsotaan tuloiksi määrät, jotka saadaan, kun tuloista vähennetään tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot ja korot.

(37)  Verotusmenettelystä annetun lain 85 a §:n 2 momentin mukaan ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Verohallinnossa ja hallintotuomioistuimessa kiireellisenä.

(38)  Suomen ja Espanjan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen 10 artiklan 1 kappaleen mukaan osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva yhtiö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

(39) Saman artiklan 2 kappaleen mukaan osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, tämän valtion lainsäädännön mukaan, mutta jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, vero ei saa olla suurempi kuin:

a) 5 prosenttia osingon kokonaismäärästä, jos etuuden omistaja on yhtiö (lukuun ottamatta yhtymää), joka välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä;

b) 15 prosenttia osingon bruttomäärästä muissa tapauksissa.

(40) Saman artiklan 3 kappaleen mukaan ilmaisulla "osinko" tarkoitetaan mainitussa artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista, "jouissance"-osakkeista tai "jouissance"-oikeuksista, kaivososakkeista, perustajaosakkeista tai muista oikeuksista, jotka eivät ole saamisia ja jotka oikeuttavat voitto-osuuteen, samoin kuin muista yhtiöosuuksista saatavaa tuloa, jota voiton jakavan yhtiön asuinvaltion lainsäädännön mukaan kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin osakkeista saatua tuloa.

(41) Saman sopimuksen 21 artiklan 2 kappaleen a) kohdan mukaan, jollei Suomen lainsäädännöstä, joka koskee kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista, muuta johdu (sikäli kuin tämä lainsäädäntö ei vaikuta tässä esitettyyn yleiseen periaatteeseen), kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa seuraavasti:

a) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Espanjassa, Suomen on, jollei b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön Suomen verosta Espanjan lain mukaan ja sopimuksen mukaisesti maksettua Espanjan veroa vastaava määrä, joka lasketaan saman tulon perusteella kuin minkä perusteella Suomen vero lasketaan.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Ennakkoratkaisukysymys 1

(42) Esillä olevassa tilanteessa A saa ensin osakeomistukseensa perustuen B S.A:lta allokaatio-oikeuksia vastikkeettomasti.

(43) Korkein hallinto-oikeus on niin sanottua Scrip dividend -menettelyä koskevassa ennakkopäätöksessään KHO 2020:116 katsonut, että osakeyhtiön osakkeenomistajille ei siirtynyt osakeyhtiön varoja, kun yhtiö luovutti merkintäasiakirjoja osakkeenomistajilleen. Merkintäasiakirjan saaminen ei siten realisoinut osakkeenomistajan tuloverotuksessa luovutusvoittoa tai muuta veronalaista tuloa menettelyssä, jossa kukin osakkeenomistaja saattoi päättää osallistumisesta yhtiön maksuttomaan osakeantiin vaihtoehtona rahana maksettavalle varojenjaolle ja jossa osakkeenomistajalle kertyi osittain veronalaista osinkotuloa, kun hän merkitsi osakkeita sanottujen asiakirjojen nojalla.

(44) Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei myöskään esillä olevassa järjestelyssä A:lle siirry yhtiön varoja, kun hän saa allokaatio-oikeuksia. Asiaa ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että järjestelyä koskevat yhtiöoikeudelliset päätökset on tehty jo ennen allokaatio-oikeuksien luovuttamista osakkeenomistajille.

(45) A:lle ei siten realisoidu veronalaista tuloa, kun hän saa allokaatio-oikeuksia. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon tuloverolain 47 §:n 3 momentin säännös A:n saamien allokaatio-oikeuksien hankintamenoksi muodostuu nolla euroa.

(46) Näin ollen hallinto-oikeuden ja Verohallinnon päätökset on kumottava ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttava tältä osin ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

(47) Hallinto-oikeus ja Verohallinto ovat perustelleet ennakkoratkaisukysymyksiin 2a ja 3 antamiaan päätöksiä viittaamalla ennakkoratkaisukysymykseen 1 annettuun ratkaisuun. Koska korkein hallinto-oikeus on edellä esitetyllä tavalla kumonnut ja muuttanut ennakkoratkaisua ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta, hallinto-oikeuden ja Verohallinnon päätökset on kumottava myös ennakkoratkaisukysymysten 2a ja 3 osalta.

(48) Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä hallintotuomioistuimessa kiireellisenä. Tämän vuoksi ja koska ennakkoratkaisuhakemuksessa on esitetty riittävä selvitys ennakkoratkaisukysymysten 2a ja 3 ratkaisemista varten, korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei asiaa ole syytä palauttaa Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi vaan asia on tutkittava korkeimmassa hallinto-oikeudessa sanottujen ennakkoratkaisukysymysten osalta.

Ennakkoratkaisukysymys 2a

(49) A voi saada saamiensa allokaatio-oikeuksien nojalla B S.A:n uusia osakkeita vastikkeetta.

(50) Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2020:116 katsonut, että verovelvolliselle kertyi osittain veronalaista osinkotuloa, jos hän saamiensa scrip-kuponkien perusteella merkitsi osakeyhtiön uusia liikkeelle laskemia osakkeita maksuttomassa osakeannissa. Ennakkopäätöksessä tarkoitettu yhtiö jakoi osakkeenomistajilleen scrip-kuponkeja, jotka olivat kyselylomakkeen kaltaisia asiakirjoja tai vaihtoehtoisesti osakeyhtiölain 3 luvun 12 §:n mukaisia todistuksia. Merkitsemisasiakirjojen perusteella saatujen vastauksien mukaisesti toteutettavassa osakeannissa osakkeenomistajille annettiin yhtiön uusia liikkeelle laskettavia osakkeita. Mikäli osakkeenomistaja jätti merkintäasiakirjansa käyttämättä, yhtiö maksoi osakekohtaisen varojenjaon rahana. Osakkeiden merkintä scrip-kuponkien perusteella oli vaihtoehto rahana maksettavalle varojenjaolle, ja merkittävien uusien osakkeiden määrä vastasi sitä rahassa maksettavaa osinkoa, josta kyseessä oleva osakkeenomistaja luopui. Näissä olosuhteissa tehdyssä osakemerkinnässä osakas luopui hänelle kuuluvasta rahassa maksettavasta osingosta.

(51) Esillä olevassa tilanteessa A ei saa B S.A:lta osinkoa, jos hän jättää saamansa allokaatio-oikeudet käyttämättä. Näin ollen A ei luovu hänelle kuuluvasta rahassa maksettavasta osingosta, kun hän saa allokaatio-oikeuksien nojalla B S.A:n uusia osakkeita, eikä esillä oleva tilanne rinnastu ennakkopäätöksessä KHO 2020:116 esillä olleeseen tilanteeseen. A:lle ei siten realisoidu tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa hänen saadessaan osakkeet.

(52) Esillä olevat allokaatio-oikeudet eivät ole tuloverolain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vaihtovelkakirjoja tai optiolainaan liittyviä osakkeiden merkintäoikeuksia. Kun otetaan huomioon, että allokaatio-oikeudet ovat ulkomaisen yhtiön liikkeeseen laskemia erityisinä oikeuksina pidettäviä todistuksia, korkein hallinto-oikeus katsoo, että sanotusta tuloverolain säännöksestä ilmenevää periaatetta voidaan soveltaa myös allokaatio-oikeuksien vaihtamiseen B S.A:n osakkeisiin. Tämän vuoksi osakkeiden saamista allokaatio-oikeuksien perusteella ei ole pidettävä veronalaista tuloa realisoivana luovutuksena.

(53) Tämän vuoksi uutena ennakkoratkaisuna kysymykseen 2a on lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Ennakkoratkaisukysymys 3

(54) A saa B S.A:lta rahavastikkeen, kun hän luovuttaa allokaatio-oikeuksia takaisin yhtiölle. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon edellä ennakkoratkaisukysymysten 1 ja 2a osalta esitetyt seikat A:lle kertyy luovutuksesta veronalaista tuloa.

(55) Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan allokaatio-oikeuksien luovuttamista rahakorvausta vastaan takaisin yhtiölle verotetaan Espanjassa osingon tavoin ja rahakorvauksesta peritään lopullinen lähdevero. Kysymyksessä olevaa suoritusta tulee siten kohdella, kun sovelletaan Suomen ja Espanjan välistä verosopimusta ja jaetaan verotusoikeutta Suomen ja Espanjan välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, osinkona verosopimuksen 10 artiklan 3 kappaleen mukaan. Suoritusta voidaan verosopimuksen sanotun artiklan 1 ja 2 kappaleiden mukaan verottaa sekä Suomessa että Espanjassa.

(56) Verotusoikeutta verosopimuksen perusteella jaettaessa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi kysymyksessä olevaa suoritusta kohdellaan osinkona. Tämä ei kuitenkaan velvoita Suomea käsittelemään suoritusta verotusta täällä toimitettaessa sen luonnehdinnan mukaan, joka suoritukselle on annettu verosopimuksessa. Kysymys siitä, miten Suomen tulisi kohdella tiettyä tuloerää, on Suomen sisäiseen oikeusjärjestykseen kuuluva asia, eikä se kuulu siihen aihepiiriin, jota verosopimus ensi sijassa koskee.

(57) B S.A:lle luovutettavat allokaatio-oikeudet ovat A:n omaisuutta. Näin ollen A:n B S.A:lta saama rahavastike on luovutushintaa, jota verotetaan luovutusvoittoja koskevien tuloverolain säännösten mukaan.

(58) Verosopimuksen 21 artiklan 2 kappaleen mukaan, milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa Espanjassa, Suomen on, jollei b) kohdan määräyksistä muuta johdu, vähennettävä tämän henkilön Suomen verosta Espanjan lain mukaan ja sopimuksen mukaisesti maksettua Espanjan veroa vastaava määrä, joka lasketaan saman tulon perusteella kuin minkä perusteella Suomen vero lasketaan. Näin ollen A:n saamasta luovutushinnasta Espanjassa peritty lähdevero on hyvitettävä Suomessa toimitettavassa verotuksessa. Kun otetaan huomioon verosopimuksen 10 artiklan 2 kappale, hyvitettävä lähdevero voi olla enintään 15 prosentin suuruinen. Lisäksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 4 §:n 1 ja 2 momentin perusteella hyvitys ei voi ylittää Verohallinnon antamassa ennakkoratkaisussa todetulla tavalla A:n Espanjasta ja muista vieraista valtioista saamasta pääomatulosta Suomessa suoritettavien verojen määrää.

(59) Tämän vuoksi uutena ennakkoratkaisuna ennakkoratkaisukysymykseen 3 on lausuttava ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mikko Pikkujämsä (eri mieltä), Vesa-Pekka Nuotio, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen (eriävä mielipide).

Äänestyslausunto ja eriävä mielipide

Eri mieltä olleen oikeusneuvos Mikko Pikkujämsän äänestyslausunto:

”Kuten enemmistö, myönnän valitusluvan. Muilta osin lausun seuraavaa.

A on ennakkoratkaisuhakemuksessaan kertonut, että hän harkitsee sijoittamista listatun espanjalaisen yhtiön osakkeisiin. Tuo yhtiö on juuri toteuttanut järjestelyn, jossa yhtiön osakkeenomistajat saivat jokaisesta hallussaan olevasta yhtiön osakkeesta yhden ilmaisen allokaatio-oikeuden. Osakkeenomistajat voivat tehdä valinnan kolmen vaihtoehdon välillä: a) Osakkeenomistaja ei luovuta saamiaan allokaatio-oikeuksia. Kaupankäyntikauden päättyessä osakkeenomistaja saa maksuttomia uusia osakkeita. b) Osakkeenomistaja luovuttaa kaikki tai osan allokaatio-oikeuksista yhtiölle kiinteään hintaan. c) Osakkeenomistaja myy kaikki tai osan allokaatio-oikeuksista markkinoilla.

Hakemuksesta ilmenee, että toteutetussa järjestelyssä allokaatio-oikeudet irrotettiin osakkeista 4.7.2023. Tuosta päivästä alkaen yhtiön osakkeilla käytiin kauppaa ilman allokaatio-oikeuksia ja allokaatio-oikeudet tulivat itsenäisen kaupankäynnin kohteiksi. Samana päivänä alkoi myös määräaika, jonka kuluessa osakkeenomistaja sai myydä allokaatio-oikeudet yhtiölle ja siis vaatia yhtiöltä käteiskorvausta. Tuo määräaika päättyi 11.7.2023, ja käteismaksu tapahtui 19.7.2023. Allokaatio-oikeuksien kaupankäyntikausi päättyi 17.7.2023. Uusien osakkeiden kaupankäynti Espanjan pörsseissä alkoi 26.7.2023.

Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan allokaatio-oikeuksien myymistä yhtiölle verotetaan Espanjassa osingon tavoin.

Ennakkoratkaisua on pyydetty mahdollisesti myöhemmin toteutettavia vastaavanlaisia järjestelyitä varten.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2020:116 katsonut, että tuon tapauksen olosuhteissa osakkeiden merkintä scrip-kuponkien perusteella oli vaihtoehto rahana maksettavalle varojenjaolle. Kun otettiin huomioon, että suunnatussa osakeannissa osakkeita merkitsevä osakas luopui hänelle muuten kuuluvasta rahassa maksettavasta osingosta ja että merkittävien uusien osakkeiden määrä vastaisi sitä rahassa maksettavaa osinkoa, josta kyseessä oleva osakkeenomistaja luopui, scrip-kuponkien perusteella tapahtuvassa osakemerkinnässä osakkeenomistajalle kertyi tuloverolain 33 a §:ssä tarkoitettua osittain veronalaista osinkotuloa.

Käsillä olevassa asiassa saadun selvityksen perusteella järjestelyn tarkoituksena on tarjota yhtiön osakkeenomistajille rahana maksettavan osingon sijaan ”valinnainen osinko”, eli mahdollisuus valita joko yhtiön uusia osakkeita tai rahakorvaus ehdoilla, jotka vastaavat varsinaisen osingon ehtoja.

Ennakkopäätöksessä KHO 2020:116 osakkeenomistajan passiivisuus osakemerkintäoikeuden käyttämisessä johti osingon saamiseen. Nyt käsillä olevassa asiassa osingon luonteisen tulon saaminen vaatii osakkeenomistajalta aktiivisia toimia, ja hänen passiivisuutensa johtaa uusien osakkeiden saamiseen. Kun otetaan huomioon järjestelyn tarkoitus ja se, että myös käsillä olevassa asiassa osakkeenomistajalla on mahdollisuus valita osingon luonteisen rahakorvauksen ja yhtiön uusien osakkeiden saamisen välillä, en pidä perusteltuna sitä, että mainittu ero tapausten välillä johtaisi verokohtelun eriävyyteen. Siten myös käsillä olevassa asiassa on perusteltua noudattaa ennakkopäätöksestä KHO 2020:116 ilmenevää oikeusohjetta. Tuon oikeusohjeen mukaisesti osakkeenomistajalle on katsottava kertyvän osinkotuloa, kun hän tässä tapauksessa valitsee yhtiöltä saatavan rahasuorituksen tai sen sijasta uusien osakkeiden saamisen.

Tulon realisoitumiseen johtavat eri vaiheet on ennakkoratkaisuhakemuksessa esimerkkitapauksena käytetyssä järjestelyssä toteutettu saman kalenterikuukauden aikana. Ei ole ilmennyt tarvetta erikseen ratkaista, onko osinkotulon katsottava kertyvän jo silloin, kun allokaatio-oikeudet irrotetaan osakkeista (toteutetussa järjestelyssä 4.7.2023), vai vasta esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistaja vaatii yhtiöltä käteiskorvausta (toteutetussa järjestelyssä viimeistään 11.7.2023) tai muulla tavoin konkreettisesti hyödyntää saamiaan allokaatio-oikeuksia.

Mainituin perustein katson, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.”

Asian esittelijän esittelijäneuvos Jarkko Kyllösen esitys asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin oikeusneuvos Pikkujämsän äänestyslausunto.