KHO:2015:180
- Asiasanat
- Kunnallisasia, Kunnan toimiala, Valtiontuki, Kunnan omistama kiinteistöyhtiö, Hirsirakentamisen edistäminen, Työllisyyden edistäminen, Pääomasijoitus, Osakemerkintä, Valtiontuen edellytykset, Taloudellinen etu, Markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan kriteeri, Taloudellisen edun valikoivuus, Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, Kilpailun vääristyminen
- Tapausvuosi
- 2015
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1366/3/13
- Taltio
- 3738
Kaupunginhallitus oli päättänyt merkitä omistamansa kiinteistöyhtiön osakkeita yhteensä 400 000 euron arvosta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pääomasijoituksen tarkoituksena oli vahvistaa kiinteistöyhtiön osakepääomaa ja varmistaa rahoituksen järjestyminen hirsisen toimistotalon rakentamista koskevalle kiinteistöyhtiön rakennushankkeelle.
Kaupunki oli perustellut kiinteistöyhtiöön tekemäänsä pääomasijoitusta muun muassa sillä, että kaupunki oli mukana hirsirakentamista koskevassa tutkimus- ja kehityshankkeessa ja että kyseisen hankkeen tavoitteena oli saada metsäalan toimijoita asettumaan kaupungin alueelle.
Kaupungin omistus hirsitaloja rakentavassa kiinteistöyhtiössä perustui kaupungin pyrkimykseen edistää kaupungin elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä sekä vahvistaa kaupungin tunnettuisuutta metsäalan toimijoiden paikkakuntana. Kiinteistöyhtiön omistaminen ja siihen tehty pääomasijoitus kuuluivat kaupungin toimialaan.
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kaupungin pääomasijoitus omistamaansa kiinteistöyhtiöön voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen. Kaupunginhallitus ei ollut kuitenkaan päätöksessään arvioinut kysymystä päättämänsä pääomasijoituksen luonteesta suhteessa unionin valtiontukisääntöihin.
Kaupunginhallitus ei ollut arvioinut pääomasijoituksesta päättäessään toimistotalon rakentamishankkeen kannattavuutta ja vuokraustoiminnasta saatavia tuottoja eikä myöskään tekemäänsä pääomasijoitukseen liittyvää tuotto-odotusta. Tästä seikasta ei ollut esitetty korkeimmassa hallinto-oikeudessakaan selvitystä. Tämän vuoksi ei ollut mahdollista ottaa kantaa siihen, oliko kaupunki pääomasijoituksesta päättäessään toiminut yksityisen sijoittajan tavoin ja että siten kiinteistöyhtiö ei olisi saanut SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.
Kaupunginhallituksen päätöksellä päätetty pääomasijoitus oli ollut omiaan vahvistamaan kiinteistöyhtiön kilpailuasemaa verrattuna muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Kaupunginhallituksen päätökseen ei kuitenkaan sisältynyt selvitystä pääomasijoituksen mahdollisesta kilpailua vääristävästä vaikutuksesta ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kun tästä seikasta ei ollut esitetty korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutakaan selvitystä, kauppa- ja kilpailuvaikutusta koskevien valtiontuen edellytysten täyttymistä ei voitu poissulkea.
Kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenevien tietojen perusteella ei ollut siten mahdollista sulkea pois SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontuen edellytysten olemassa oloa. Kaupunginhallituksen ei olisi tullut tehdä päätöstä toimenpiteen hyväksymisestä ennen valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuuden tarkempaa selvittämistä.
Kaupunginhallituksen päätös kumottiin virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta
Hallintolaki 31 § 1 momentti
Kuntalaki (365/1995) 1 § 3 momentti, 2 § 1 momentti ja 90 § 2 momentti
Päätös, josta valitetaan
Oulun hallinto-oikeus 28.3.2013 nro 13/0148/1
Asian aikaisempi käsittely
Pudasjärven kaupunginhallitus on päätöksellään 7.2.2012 (§ 37) päättänyt merkitä Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeita 16 000 kappaletta nimellisarvoonsa 25 euroa kappaleelta eli yhteensä 400 000 euron arvosta. Pöytäkirja on tarkastettu kokouksessa, ja päätös on päätetty panna täytäntöön heti.
Osakeannin perusteena on tarve vahvistaa yhtiön osakepääomaa ja varmistaa rahoituksen järjestyminen seuraaviin uusiin hankkeisiin:
1) Hirsikunnaan 2. rakennusvaihe käsittäen noin 750 neliömetrin suuruisen toimisto- ja asuinrakennuksen. Rakennukseen tulee useita lähinnä metsä- ja energiatoimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.
2) Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas on ostanut Karhukunnaan alueelle valmistuvasta Asunto Oy Pudasjärven Jokilehdosta asuinhuoneistot C5 ja C6.
Pudasjärven kaupunginhallitus on päätöksellään 12.3.2012 (§ 74) hylännyt Heikki Harjun tekemän oikaisuvaatimuksen.
Heikki Harju on vaatinut Oulun hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa, että kaupunginhallituksen päätökset kumotaan julkisista hankinnoista annetun lain, kuntalain ja EU:n valtiontukisäännösten vastaisina sekä siitä syystä, että päätöksentekoon on osallistunut esteellisiä henkilöitä. Lisäksi Harju on vaatinut, että päätösten täytäntöönpano kielletään.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Oulun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta Harjun valituksessaan esittämät julkisista hankinnoista annetun lain vastaisuutta koskevat väitteet.
Hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen päätökset.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaupunginhallituksen päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta lausuminen raukeaa.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Esteellisyys
Sovellettavat säännökset
Kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun sekä tilintarkastajan ja kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.
Saman pykälän 4 momentin mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa.
Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, ja 6 kohdan mukaan, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan.
Tosiseikasto
Pudasjärven kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeet. Pudasjärven kaupunginhallituksen jäsenet Vesa Riekki ja Paavo Tihinen ovat Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan hallituksen jäseniä. He ovat ottaneet osaa valituksenalaisen päätöksen tekemiseen.
Johtopäätös
Kuntalain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 263/2006 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan on kuntalain 52 §:n 4 momenttia ehdotettu muutettavaksi ensinnäkin siten, että kunnan luottamushenkilö, viranhaltija tai työntekijä ei olisi esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn kunnassa, jos hän on kunnallisen liikelaitoksen, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvan säätiön tai yhteisön hallituksen, hallintoneuvoston tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen tai toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa. Toiseksi ehdotetaan säädettäväksi perusteista, joilla esteellisyys poikkeuksellisesti syntyisi myös edellä mainituissa tapauksissa. Henkilö olisi esteellinen, jos liikelaitoksen, kuntayhtymän, konserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa kunnan edun kanssa tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas kuuluu Pudasjärven kuntakonserniin. Edellä mainitun kuntalain 52 §:n 4 momentin perusteella kuntakonserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenet eivät lähtökohtaisesti ole esteellisiä osallistumaan kaupunginhallituksen kokoukseen sen käsitellessä mainitun yhtiön asioita. Valituksessa ei ole myöskään tuotu esille seikkoja, jotka osoittaisivat, että asiassa vallitsisi lainkohdassa tarkoitettu eturistiriita tai että asian tasapuolinen käsittely olisi edellyttänyt, että kiinteistöyhtiön hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön osakkeiden merkitsemistä koskevan päätöksen tekemiseen. Päätös ei ole tällä valittajan esittämällä perusteella syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Muut valitusperusteet
Sovellettavat säännökset
Kuntalain 1 §:n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
Kuntalain 2 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Pykälän 3 momentin 1 virkkeen mukaan kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa.
Tosiseikasto
Kaupunginhallitus on päätöksellään päättänyt merkitä kuntakonserniin kuuluvan Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeita 400 000 euron arvosta. Asiakirjojen mukaan yhtiö on päättänyt korottaa osakepääomaansa, jotta se voisi aloittaa Hirsikunnaan 2. rakennusvaiheen, joka käsittää noin 750 neliömetrin suuruisen toimisto- ja asuinrakennuksen rakentamisen. Rakennukseen tulevia toimitiloja vuokrataan useille lähinnä metsä- ja energia-alan toimijoille pitkin vuokrasopimuksin. Yhtiö tarvitsee rahoitusta myös, koska se on ostanut Karhukunnaan alueelle valmistuvasta Asunto Oy Pudasjärven Jokilehdon omistamasta rakennuksesta asuinhuoneistot C5 ja C6.
Johtopäätös
Kuntalain 2 §:ssä ei ole määritelty kunnan yleisen toimialan piiriin kuuluvia tehtäviä. Yleisen toimialan piiriin kuuluvat tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään ottaa hoidettavakseen. Kuntalain 1 §:n 3 momentista kuitenkin seuraa, että kunnan yleisen toimialan piiriin voi kuulua vain tehtäviä, jotka palvelevat kunnan ja kuntalaisten yhteistä asiaa. Edellä sanotun perusteella kunnan yleiseen toimialaan kuuluu muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja elinkeinoelämän yleisten toimintaedellytysten parantaminen. Kunnan on pyrittävä toimillaan myös työllisyyden turvaamiseen alueellaan.
Kysymys siitä, kuuluuko kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankkiminen ja omistaminen kunnan toimialaan, on harkittava tapauskohtaisesti. Asiassa ei ole selvitetty, että edellä selostettu pääomasijoitus kiinteistöosakeyhtiöön olisi perusteltua esimerkiksi kunnassa vallitsevan toimitilojen puutteen vuoksi tai vaikean työllisyystilanteen hoidon tai muun yleisen edun johdosta. Sitä, että kiinteistöosakeyhtiön osakkuudella on pyritty edistämään hirsitalorakentamisen tutkimusta, ei voida pitää riittävänä perusteena sille, että kysymyksessä oleva osakemerkintä kuuluisi kunnan toimialaan. Edellä todettu huomioon ottaen kaupunginhallitus on asiasta päättäessään ylittänyt toimivaltansa ja siten käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut lain mukaan käytettävissä. Kaupunginhallituksen päätös osakkeiden merkitsemisestä on lainvastainen. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen.
Kun valituksenalainen päätös on kumottu tällä Harjun esittämällä perusteella, lausuminen muista valitusperusteista raukeaa.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut,
kuntalaki 90 §
laki julkisista hankinnoista 102 § ja
hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Aino Oksala, Martti Raunio ja Anne-Mari Keskitalo. Esittelijä Kaarina Kemppainen.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Pudasjärven kaupunki on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Kaupunki on toistanut hallinto-oikeudessa esittämänsä ja perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Kaupunginhallituksen osakemerkintää koskeva päätös on perusteltu ja se on syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä.
Taustaa
Kioton sopimuksessa Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöt vuoden 1990 tasolle ajalla 2008 - 2012. Rakennusten lämmittäminen aiheuttaa noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Tästä syystä ympäristöministeriö on tiukentanut rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi vuoden 2010 ja 2012 määräyksissä.
Pudasjärven kaupunki on yhdessä Suomen Hirsiteollisuus ry:n, Oulun yliopiston, hirsitaloteollisuusyrittäjien, puusepänteollisuusyrittäjien, alan tutkijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton kanssa käynnistänyt hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen, joka liittyy EU:n Itämeri-strategiaan. Tutkimushanke on aloitettu vuonna 2008, kun tietoon tulivat ympäristöministeriön kaavailut hirsirakentamiselle asetettavista ankarista vaatimuksista perinteisten hirsirakennusten seinän lämmöneristyskyvyn ja tiiviyden parantamiseksi. Nämä uudet vaatimukset uhkasivat erityisesti Pohjois-Suomessa ja Pudasjärvellä merkityksellisen hirsitaloteollisuuden tulevaisuutta.
Ympäristöministeriössä käytyjen keskustelujen tuloksena käynnistettiin Pudasjärven kaupungin hallinnoima hirsitalorakentamista koskeva tutkimus- ja kehittämishanke, joka selvittää hirsirakentamisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen ja energiankulutusta raaka-ainehankinnasta asumiseen saakka. Hankkeeseen sisältyvä hirsirakentamishanke käynnistettiin Pudasjärvellä vuonna 2011. Hirsirakentamishanke tuottaa käytännön tutkimuskohteita hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivaan hankkeeseen. Hankesuunnitelman mukaisesti hirsikortteliksi nimetylle alueelle Pudasjärven keskustan tuntumaan sijoittuu asuntorakentamisen lisäksi hirsirakentamista tukevaa yritystoimintaa.
Kaupungin omistaja- ja elinkeinostrategia
Pudasjärven kaupungin omistaja- ja elinkeinostrategia määrittelee, missä tehtävissä ja hankkeissa kaupungin katsotaan perustelluksi olla mukana ja mitkä ovat elinkeinotoiminnan kehittämisen painopistealueet. Kaupungin osakepääomasijoitusta koskeva päätös osakemerkinnästä Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaaseen perustuu kaupungin omistaja- ja elinkeinostrategiaan. Osakepääomasijoitus liittyy edellä mainitun hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen käytännön toteutukseen.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas vuokraa rakennuttamiaan toimitiloja Pudasjärvellä muun muassa metsäkeskukselle, Vapo Oy:lle ja ProAgrialle. Kiinteistöyhtiön solmimat pitkäaikaiset vuokrasopimukset takaavat yhtiön taloudellisen toiminnan siten, että yhtiö pystyy hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa.
Kaupungin yleinen toimiala
Kaupungin osakepääomasijoitus kiinteistöyhtiöön ei tarkoita asunto-osakeyhtiön osakkeiden hankkimista. Osakepääoman sijoittaminen on perustunut Pudasjärven kaupungin elinkeinostrategiaan, jossa on määritelty tehtävät ja elinkeinoelämän kehittämisen painopistealueet, joissa kaupungin on katsottu olevan perusteltua olla mukana.
Osakepääomasijoitus kiinteistöyhtiöön on liittynyt kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen ja työpaikkojen säilyttämiseksi tarpeellisten toimitilojen rakentamiseen. Kaupungin osakepääomasijoitus on liittynyt hirsitalorakentamista koskevan tutkimuksen edistämiseen ja kasvihuonepäästöjä koskevan Kioton sopimuksen toteuttamiseen. Kaupunginhallituksen päätös on kuulunut kaupungin yleiseen toimialaan, eikä kaupunginhallitus ole ylittänyt toimivaltaansa.
Valtiontuki
Kaupunginhallituksen päätökseen osakkeiden merkitsemisestä kuntakonserniin kuuluvaan yhtiöön ei liity valtiontukea.
Pudasjärven kaupunki on toimittamassaan valituksen täydennyksessä lausunut muun ohella seuraavaa:
Metsähallitus ilmoitti Pudasjärven kaupungille, ettei se etsinnöistään huolimatta ollut löytänyt sopivia toimitiloja Pudasjärveltä ja että henkilökunnan oireilu käytössä olleiden tilojen huonon huoneilman vuoksi oli jatkunut. Metsähallituksen vaihtoehtoina oli joko siirtää sen toiminnot pois Pudasjärveltä tai ratkaisu, jossa kaupunki rakentaa uudet tilat ja vuokraa ne pitkällä vuokrasopimuksella Metsähallituksen käyttöön. Kysymys oli kymmenistä Metsähallituksen työpaikoista Pudasjärvellä. Lisäksi Metsähallituksen Pudasjärveltä siirtymisen välilliset vaikutukset olisivat koskeneet satoja työpaikkoja metsätoimialalla Pudasjärvellä.
Metsäkeskuksen valtakunnallisen organisaatiomuutoksen seurauksena metsäkeskuksen Pudasjärvellä olevat työpaikat olivat vaarassa siirtyä pois kaupungista. Pudasjärven kaupunki neuvotteli metsäkeskuksen, ProAgrian, Vapo Oy:n ja BioWatti Oy:n kanssa sopimukset kyseisten metsäalan toimijoiden sijoittumisesta Hirsikunnaan toimitiloihin. Näin aikaan saadulla voimakkaalla metsäalan osaajien keskittymällä turvattiin osaamisen ja työpaikkojen säilyminen Pudasjärvellä.
Metsätaloudella ja turvetuotannolla on merkittävä rooli Pudasjärven elinkeinotoiminnassa. Pudasjärven raaka-ainevarantojen hyödyntämiseen liittyy myös matkailu. Metsähallitus on keskeinen matkailuun liittyvä toimija Syötteen kansallispuistossa ja luontokeskuksessa sekä maanomistaja Iso-Syötteen matkailualueella.
Kiinteistö Oy Hirsikunnaan osakkeiden merkintä ja pääomasijoitus on ollut elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen liittyvä toimenpide, jossa tarpeellisten toimitilojen rakentamisen tavoitteena on ollut metsäalan työpaikkojen ja osaamisen säilyminen Pudasjärvellä. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen ja työpaikkojen säilymiseen sekä lisäämiseen liittyvien toimenpiteiden on katsottava kuuluvan kaupungin toimialaan.
Heikki Harju on valituksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään. Harju on viitannut aikaisemmin esittämäänsä ja lausunut lisäksi muun ohella seuraavaa:
Toimistotilojen rakentaminen ei oikeuskäytännön mukaan kuulu kunnan toimialaan. Toimistotiloilla ei ole vaikutusta työllisyyteen Pudasjärvellä, eikä Pudasjärven kaupunki ole prosessin aikaisemmissa vaiheissa vedonnut työllisyysnäkökohtiin. Toimistotiloihin sijoittuneilla vuokralaisilla on toimintaa eri puolilla Pudasjärveä, ja Pudasjärven keskustassa on toimistotiloja niiden heikon kysynnän takia riittävästi.
Pudasjärven kaupunki on ottanut kaupungin kantokykyyn nähden huomattavan taloudellisen riskin toimistotiloja rakentaessaan. Kiinteistöyhtiön tilinpäätöksen mukaan kiinteistöyhtiö on tehnyt kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tappiota 55 000 euroa, vaikka tilinpäätöksissä ei poistoja ole tehty täysimääräisinä. Tehtäessä täysimääräiset poistot yhtiö on joka tapauksessa tappiollinen. Toimistotilojen kysyntä maaseutukaupungeissa on erittäin vähäistä, minkä vuoksi tilojen vuokrataso on yleensä alhainen. Kymmenen vuoden vuokra-aika on erittäin lyhyt investoinnin kuolettamiseen.
Pudasjärven kaupungin sijoituksilla ei käytännössä ole vakuutta, joten kaupunginhallitus on ylittänyt toimivaltansa. Kuntien riskisijoituksiin on suhtauduttava kriittisesti, eikä niiden pitäisi kuulua kuntien tehtäviin.
Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selitystä valituksen johdosta.
Pudasjärven kaupunki on Harjun selityksen johdosta antamassaan vastaselityksessä muun ohella lausunut, että kunnan toimialaan kuuluu tukea kunnassa sijaitsevien ja toimivien yritysten ja yhteisöjen yleisiä toimintaedellytyksiä. Metsähallitus on Pudasjärven alueen tärkein luonnonvarojen haltija, ja sen toiminnalla on merkittävä välitön ja välillinen vaikutus Pudasjärvellä syntyviin ja säilyviin työpaikkoihin. Metsähallituksella on Pudasjärvellä noin 30 työntekijää, jotka tarvitsevat maasto- ja tutkimustyönsä tueksi pysyvät ja asialliset toimitilat.
Toimitilojen saatavuus ja niiden rakentaminen liittyvät kaupungin elinkeinoelämän yleisten edellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen, mikä on todettu kaupunginvaltuuston 30.1.2008 hyväksymässä elinkeino-ohjelmassa.
Pudasjärven kaupunki ei ole ottanut Harjun väittämää huomattavaa taloudellista riskiä. Väitteet kiinteistöyhtiön taloudellisesta tuloksesta ja niistä tehdyt johtopäätökset eivät pidä paikkaansa. Lisäksi kiinteistöyhtiön pitkälle tulevaisuuteen kohdistuvan taloudellisen menestyksen arvioinnilla ei ole merkitystä valtiontukea koskevassa kysymyksessä.
Heikki Harjulle ja Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaalle on lähetetty tiedoksi Pudasjärven kaupungin vastaselitys.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen.
Enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ottaa välittömästi ratkaistavakseen Harjun Pudasjärven kaupunginhallituksen päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemän valituksen siltä osin kuin siinä esitettyjä valitusperusteita ei ole hallinto-oikeudessa käsitelty.
Korkein hallinto-oikeus kumoaa Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökset 7.2.2012 (§ 37) ja 12.3.2012 (§ 74).
Perustelut
1. Julkisista hankinnoista annetun lain vastaisuus
Julkisista hankinnoista annetun lain 102 §:n (321/2010) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain (365/1995) nojalla.
Korkein hallinto-oikeus katsoo kuten hallinto-oikeus, että Harjun valituksessaan esittämä julkisista hankinnoista annetun lain vastaisuutta koskeva valitusperuste on tullut jättää tutkimatta hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulumattomana.
2. Esteellisyyttä koskeva valitusperuste
Hallinto-oikeuden päätöksestä edellä ilmenevillä perusteluilla on myös katsottava, ettei Pudasjärven kaupunginhallituksen päätös 7.2.2012 (§ 37) ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä sen vuoksi, että päätöksen tekemiseen olisi kaupunginhallituksessa osallistunut esteellisiä henkilöitä.
3. Kunnan toimialaa koskeva valitusperuste
Hallinto-oikeus on Harjun valituksesta kumonnut Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökset sillä perusteella, että kaupunginhallituksen päätös Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeiden merkitsemisestä ei kuulu kunnan toimialaan ja että kaupunginhallitus on osakemerkinnästä päättäessään ylittänyt toimivaltansa.
Pudasjärven kaupungin valitettua hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on täällä ensin ratkaistava kysymys siitä, onko hallinto-oikeuden tullut kumota Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökset mainitulla perusteella.
3.1 Sovellettavat säännökset
Kuntalain (365/1995) 1 §:n 3 momentin mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
Kuntalain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
3.2 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Kuntalaissa ei tarkemmin määritellä kunnan toimialaa. Lain 2 §:n 1 momentissa viitataan yleisesti tehtäviin, joita kunta hoitaa itsehallintonsa nojalla. Lain 1 §:n 3 momentin nojalla kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Näiden yleisten kunnan toimialasäännösten tulkintaperiaatteet ovat kuitenkin täysin vakiintuneet. Keskeisin lähtökohta on tällöin se, että kunnan toiminnan tulee palvella kuntalaisten yhteistä asiaa.
Kunnan itsehallinnolliseen toimialaan kuuluvana on vakiintuneesti pidetty muun ohella kunnassa harjoitettavan elinkeinotoiminnan tukemiseen ja kuntalaisten työllisyyden edistämiseen tähtääviä hankkeita.
3.3 Kunnan toimialaa koskevan kysymyksen arviointi
Pudasjärven kaupunginhallitus on päätöksellään 7.2.2012 (§ 37) päättänyt merkitä Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeita 16 000 kappaletta nimellisarvoonsa 25 euroa kappaleelta eli yhteensä 400 000 euron arvosta. Kysymys on kaupungin pääomasijoituksesta omistamaansa kiinteistöyhtiöön.
Pudasjärven kaupunki on perustellut kiinteistöyhtiöön tekemäänsä pääomasijoitusta seuraavilla seikoilla: Pudasjärven kaupunki on mukana hirsitalorakentamista koskevassa tutkimus- ja kehityshankkeessa, ja hirsisen toimistotalon rakentamisella on tarkoitus saada tälle hankkeelle tutkimuskohteita. Hirsitalokorttelihankkeen tavoitteena on lisäksi saada metsäalan toimijoita asettumaan Pudasjärven alueelle, ja hankkeella on siten elinkeinopoliittinen ja työllistävä merkitys. Kiinteistöyhtiön aikaisemman rakennushankkeen kohteena ollut toimistorakennus on vuokrattu Metsähallitukselle. Nyt kysymyksessä olevaa pääomasijoitusta on perusteltu pyrkimyksellä vahvistaa kiinteistöyhtiön osakepääomaa ja varmistaa rahoituksen järjestyminen etenkin kiinteistöyhtiön toteuttamaan toiseen rakennusvaiheeseen. Siinä kysymys on noin 750 neliömetrin suuruisen toimisto- ja asuinrakennuksen rakentamisesta, johon rakennukseen vuokralaisiksi on tulossa lähinnä metsä- ja energia-alan toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla. Pudasjärjen kaupunki on lisäksi esittänyt, että metsätaloudella ja turvetuotannolla on Pudasjärven kaupungille suuri merkitys ja että hirsitalokorttelihanke on lisännyt kaupungin tunnettuisuutta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on katsottava, että Pudasjärven kaupunki on lähtenyt mukaan hirsitalokorttelihankkeeseen ja hirsitaloja rakentavan kiinteistöyhtiön omistajaksi edistääkseen kaupungin elinkeinotoimintaa, työllisyyttä ja vahvistaakseen kaupungin tunnettuisuutta metsäalan toimijoiden paikkakuntana. Kiinteistöyhtiön omistaminen ja siihen tehty pääomasijoitus kuuluvat siten kaupungin toimialaan.
Hallinto-oikeuden ei olisi siten tullut Harjun valituksesta kumota Pudasjärven kaupunginhallituksen päätöksiä 7.2.2012 (§ 37) ja 12.3.2012 (§ 74) sillä perusteella, että kaupunginhallituksen päätös Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeiden merkitsemisestä ei kuulu kunnan toimialaan. Hallinto-oikeuden päätös on sen vuoksi kumottava.
4. Valituksen ottaminen välittömästi ratkaistavaksi
Hallinto-oikeuden päätöksen tultua kumotuksi asia tulisi palauttaa hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi siltä osin kuin hallinto-oikeus ei ole käsitellyt Harjun hallinto-oikeudessa esittämää valtiontukea koskevaa valitusperustetta. Enemmän viivästyksen välttämiseksi korkein hallinto-oikeus ottaa kuitenkin välittömästi ratkaistavakseen Harjun hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa esittämän mainitun valitusperusteen.
5. Valtiontukea koskeva valitusperuste
5.1 Sovellettavat unionin oikeuden määräykset
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.
5.2 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuen käsitettä etenkin ratkaistakseen sen, olisiko valtion toimenpiteen, joka on toteutettu noudattamatta 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä, osalta pitänyt noudattaa mainittua menettelyä vai ei. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että asianomainen toimenpide olisi pitänyt ennalta ilmoittaa komissiolle, niiden on todettava se sääntöjenvastaiseksi. Kansallisilla tuomioistuimilla ei sitä vastoin ole toimivaltaa ratkaista sitä, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille, sillä tämä osa valvonnasta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan (tuomio P Oy, C-6/12, EU:C:2013:525, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio OTP Bank, C-672/13, EU:C:2015:185, 31 ja 37 kohta).
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimenpiteen luokitteleminen SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi edellyttää, että kaikki kyseisessä määräyksessä tarkoitetut edellytykset täyttyvät (tuomio komissio v. Deutsche Post, C-399/08 P, EU:C:2010:481, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio Ministerio de Defensa & Navantia, C-522/13, EU:C:2014:2262, 19 kohta).
Kansallisen toimenpiteen määrittäminen SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi edellyttää ensinnäkin sitä, että kyse on valtion toimenpiteestä tai valtion varoilla toteutetusta toimenpiteestä, toiseksi sitä, että kyseinen toimenpide on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kolmanneksi sitä, että toimenpiteellä annetaan valikoivaa etua sille, joka on toimenpiteen kohteena, ja neljänneksi sitä, että toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua (mainittu tuomio komissio v. Deutsche Post, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä mainittu tuomio Ministerio de Defensa & Navantia, 20 kohta).
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, kuten kunnan viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen (tuomio Saksa v. komissio, 248/84, EU:C:1987:437, 17 kohta ja tuomio Portugali v. komissio, C-88/03, EU:C:2006:511, 55 kohta).
SEUT 107 artiklan 1 kohdassa valtiontuella tarkoitetaan valtion varoista muodossa tai toisessa myönnettyä tukea. Pääomasijoituksen muodossa myönnetty tuki kuuluu SEUT 107 artiklan 1 kohdan sisältämän kiellon soveltamisalaan, jos kyseisessä määräyksessä esitetyt edellytykset täyttyvät (tuomio SA Intermills, 323/82, EU:C:1984:345, 31 kohta ja tuomio Belgia v. komissio, 234/84, EU:C:1986:302, 13 kohta).
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan edellytykset, jotka toimenpiteen on täytettävä, jotta se kuuluisi SEUT 107 artiklassa tarkoitetun tuen käsitteen piiriin, eivät täyty, jos tukea saanut yritys saattoi saada saman edun kuin etu, joka sille annettiin valtion varoista, olosuhteissa, jotka vastaavat tavanomaisia markkinaehtoja, ja tämä arviointi tehdään lähtökohtaisesti soveltamalla markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan kriteeriä (tuomio Italia v. komissio, C-303/88, EU:C:1991:136, 20 kohta, tuomio Ranska v. komissio, C-482/99, EU:C:2002:294, 68 - 70 kohta ja tuomio komissio v. EDF ym., C-124/10 P, EU:C:2012:318, 78 kohta).
Sen selvittämiseksi, onko pääomasijoitusta koskeva toimenpide katsottava valtiontueksi, on käytettävä arviointiperustetta, joka perustuu yrityksen mahdollisuuksiin saada kyseiset rahamäärät yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Jos yhtiön pääoma on julkisen vallan omistuksessa, on erityisesti arvioitava, olisiko ennustettavissa olevien kannattavuusnäkymien perusteella toimiva yksityinen osakkeenomistaja - jos ei oteta huomioon yhteiskunnallisia, aluepolitiikkaan liittyviä sekä alakohtaisia tekijöitä - tehnyt samanlaisissa olosuhteissa kyseisen kaltaisen pääomasijoituksen (mainittu tuomio Belgia v. komissio, 234/84, kohta 14).
Siten ratkaistaessa kysymystä siitä, olisiko yksityinen sijoittaja, jonka tilanne vastasi mahdollisimman tarkasti valtion tilannetta, toteuttanut saman toimenpiteen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, huomioon otetaan ainoastaan edut ja velvollisuudet, jotka liittyvät valtion tilanteeseen osakkeenomistajana, ja valtioon julkisen vallan käyttäjänä liittyvät edut ja velvollisuudet jätetään huomiotta (mainittu tuomio komissio v. EDF ym., kohta 79 oikeuskäytäntöviittauksineen). Jos julkisen sijoittajan pääomasijoituksissa ei lainkaan oteta huomioon edes pitkän aikavälin kannattavuusnäkymiä, kyseisiä sijoituksia on pidettävä SEUT 107 artiklassa tarkoitettuna tukena (mainittu tuomio Italia v. komissio, C-303/88, 22 kohta ja tuomio Corsica Ferries, yhdistetyt asiat C‑533/12 P ja C‑536/12 P, EU:C:2014:2142, kohta 39).
Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, että valikoivuutta koskevan edellytyksen osalta on ratkaistava, onko tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä jokin kansallinen toimenpide omiaan suosimaan jotakin yritystä tai tuotannonalaa verrattuna muihin, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä asetetun tavoitteen kannalta siihen rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa (tuomio Eventech, C-518/13, EU:C:2015:9, 55 kohta sekä tuomio Mediaset v. komissio, C-403/10 P, EU:C:2011:533, 36 kohta).
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yksityisen sijoittajan kriteerin soveltamisella pyritään määrittämään, onko valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty taloudellinen etu vaikutustensa johdosta sellainen, että se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (mainittu tuomio komissio v. EDF ym., 89 kohta). Kyseisellä arviointiperusteella pyritään estämään se, että tukea saavan julkisen yrityksen taloudellinen tilanne olisi valtion varoista peräisin olevan toimen johdosta edullisempi kuin sen kilpailijoiden (mainittu tuomio komissio v. EDF ym., 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). SEUT 107 artiklan 1 kohdassa ei tehdä eroa valtion toimenpiteen syiden tai tavoitteiden perusteella, vaan se määritellään sen vaikutusten perusteella (mainittu tuomio komissio v. EDF ym., 77 kohta ja tuomio Bouygues ja Bouygues Télécom v. komissio ym., yhdistetyt asiat C-399/10 P ja C-401/10 P, EU:C:2013:175, 102 kohta).
Niin kutsutun kilpailuedellytyksen ja kauppaedellytyksen täyttymisen osalta ei ole tarpeen osoittaa, että myönnetty tuki todellisuudessa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja että se tosiasiallisesti vääristää kilpailua, vaan on ainoastaan tutkittava, saattaako väitetty tuki vaikuttaa tuohon kauppaan ja vääristää kilpailua (tuomio Air Liquide Industries Belgium, yhdistetyt asiat C-393/04 ja C-41/05, EU:C:2006:403, 34 kohta). Kauppaedellytyksen täyttymisen osalta on riittävää myös se, että kysymyksessä on toimiala, jolla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa (tuomio Espanja v. komissio, C-114/00, EU:C:2002:508, 65 kohta). Se, että jäsenvaltio myöntää tukea yritykselle, saattaa ylläpitää tai kasvattaa kyseisen jäsenvaltion kotimaista tuotantoa, minkä seurauksena muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten mahdollisuus viedä tuotteitaan kyseiseen jäsenvaltioon heikkenee huomattavasti (tuomio Ranska v. komissio, 102/87, EU:C:1988:391, 19 kohta ja mainittu tuomio Italia v. komissio, C-303/88, kohta 27).
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tuen suhteellisen vähäinen merkitys tai tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (tuomio Heiser, C-172/03, EU:C:2005:130, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
5.3 Kansallinen oikeus
Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
Kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.
5.4 Asian oikeudellinen arviointi
Pudasjärven kaupunginhallitus on päätöksellään 7.2.2012 (§ 37) päättänyt merkitä omistamansa Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan osakkeita 400 000 euron arvosta. Kaupunginhallituksen päätöksen 7.2.2012 mukaan osakepääoman korotuksella on pyritty vahvistamaan yhtiön osakepääomaa ja varmistamaan rahoituksen järjestyminen kiinteistöyhtiön toteuttamaan toiseen rakennusvaiheeseen sekä kahden asuntohuoneiston ostoon. Kyseinen rakennushanke on käsittänyt vuokrauskäyttöön tulevan, hirsitalokortteliin sijoittuvan hirsisen toimistorakennuksen rakentamisen.
Edellä selostetun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kaupungin pääomasijoitus omistamaansa kiinteistöyhtiöön voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen. Toimenpiteen luonteen arvioinnissa olennaista on, annetaanko toimenpiteellä valikoivaa etua sille, joka on toimenpiteen kohteena, ja onko toimenpide omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristämään kilpailua. Tuen olemassaolon arvioinnissa on määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla. Tämä arviointi tehdään soveltamalla unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määriteltyä markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan kriteeriä.
Pudasjärven kaupunginhallitus ei ole päätöksessään arvioinut kysymystä päättämänsä pääomasijoituksen luonteesta suhteessa unionin valtiontukisääntöihin. Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökseen ei sisälly selvitystä siitä, että kaupunginhallitus olisi arvioinut pääomasijoituksesta päättäessään toimistotalon rakentamishankkeen kannattavuutta ja vuokraustoiminnasta saatavia tuottoja eikä myöskään tekemäänsä pääomasijoitukseen liittyvää tuotto-odotusta. Tästä seikasta ei ole esitetty täälläkään selvitystä. Tämän vuoksi ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, onko kaupunki pääomasijoituksesta päättäessään toiminut yksityisen sijoittajan tavoin ja että siten Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas ei olisi saanut SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua.
Selvää sinänsä on, että taloudellisen edun valikoivuutta koskeva vaatimus täyttyisi, sillä kaupungin toimenpide on koskenut vain yhtä yritystä.
Pudasjärven kaupunginhallituksen päätöksellä päätetty pääomasijoitus on ollut omiaan vahvistamaan Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaan kilpailuasemaa verrattuna muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Pudasjärven kaupunginhallituksen päätökseen ei kuitenkaan sisälly selvitystä pääomasijoituksen mahdollisesta kilpailua vääristävästä vaikutuksesta ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kun tästä seikasta ei ole esitetty täällä muutakaan selvitystä, ei kauppa- ja kilpailuvaikutusta koskevien valtiontuen edellytysten täyttymistä voida poissulkea.
Kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenevien tietojen perusteella ei siten ole mahdollista sulkea pois SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontuen edellytysten olemassa oloa. Kaupunginhallituksen ei olisi tullut tehdä päätöstä toimenpiteen hyväksymisestä ennen valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuuden tarkempaa selvittämistä.
6. Johtopäätös ja lopputulos
Pudasjärven kaupunginhallituksen päätös pääomasijoituksesta omistamaansa Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnaaseen on korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jaksossa 5 tarkoitetulla tavalla merkitykseltään sellainen, että päätöstä sen hyväksymisestä ei olisi tullut tehdä ennen unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollisen soveltuvuuden tarkempaa selvittämistä.
Kaupunginhallituksen päätöksestä ei ilmene, että kaupunki olisi ennen päätöksen tekemistä selvittänyt valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista kysymyksessä olevaan toimenpiteeseen. Valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumista ei ole myöskään täällä esitetyn selvityksen perusteella mahdollista sulkea pois.
Edellä lausutun vuoksi kaupunginhallituksen päätökset 7.2.2012 (§ 37) ja 12.3.2012 (§ 74) on kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneinä.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Matti Pellonpää, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Eija Siitari ja Alice Guimaraes-Purokoski. Asian esittelijä Anne Nenonen.