6.5.2014

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 25.4.2013 nro 13/0389/6

Asian aikaisempi käsittely

Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija on päätöksellään 4.5.2012 hylännyt X:n hakemuksen vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta, koska saatujen selvitysten ja lääkärintodistusten mukaan X:llä on sairauksia, joiden perusteella häntä ei kuitenkaan voida pitää vammaispalveluasetuksen 5 §:n tarkoittamana vaikeavammaisena henkilönä.

Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto on päätöksellään 1.10.2012 (§ 5) pysyttänyt viranhaltijan päätöksen. Päätöksen perustelujen mukaan X:n todellisen liikkumiskyvyn selvittämiseksi on ollut tarkoitus tehdä koematka linja-autolla, mutta X on tästä kieltäytynyt. Lääkärinlausunnon mukaan X ei kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä, mutta fysioterapeutin lausunnon mukaan hänen voidaan katsoa pystyvän käyttämään julkisia liikennevälineitä. Ilman koematkan tekemistä X:n todellisesta liikkumiskyvystä ei voida saada selvyyttä eikä hänellä voida tämän perusteella katsoa olevan oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että X:ää on pidettävä vammaispalveluasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä, jolle Y:n kaupungin on järjestettävä kuljetuspalvelu. Hallinto-oikeus on kumonnut Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 5 §:n 1 momentin mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Pykälän 2 momentin mukaan kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla.

Y:n kaupungin lääkärin 22.2.2012 antaman lausunnon mukaan X:n diagnooseina ovat vaikea spinaalistenoosi, angina pectoris, insuff. cordis ja vasemman silmän lähes sokeus. Todistuksen mukaan X ei edellä mainittujen sairauksien vuoksi kykene käyttämään julkisia liikennevälineitä. Vaikean spinaalistenoosin vuoksi X tarvitsee liikunta-apuvälineitä ja liikkuminen rollaattorilla julkisissa kulkuneuvoissa on vaikeaa/mahdotonta. Lisäksi sepelvaltimotautioireet estävät kaikenlaisen kiirehtimisen muun muassa bussiin. Keliolosuhteet vaikuttavat rollaattorin kanssa liikkumiseen.

Jaosto on päätöksessään edellyttänyt koematkan tekemistä bussilla X:n todellisen liikkumiskyvyn selvittämiseksi. X on kieltäytynyt koematkasta. Tämän vuoksi fysioterapeutti on 30.8.2012 tehnyt yhdessä X:n kanssa kävelymatkan, johon on sisältynyt erikorkuisia ylä- ja alamäkiä. Kävelymatkan aikana ei fysioterapeutin mukaan ole ilmennyt mitään riskitekijöitä. Kävely on ollut rauhallista. X:n tuntema kipu on vaihdellut, mutta suuria kipupiikkejä ei ole ollut. X on matkan aikana tarvinnut useita taukoja.

Tehdyn kävelymatkan perusteella ei voida päätellä X:n kykyä käyttää julkisia kulkuneuvoja. Myöskään sillä perusteella, että X on kieltäytynyt koematkasta, ei voida katsoa, ettei X olisi vammais­palvelulaissa tarkoitettu vaikeavammainen henkilö kuljetuspalvelun suhteen, etenkin kun X ei lääketieteellisen arvion perusteella kykene sairautensa vuoksi käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Lisäksi julkisten kulkuvälineiden käyttö X:n tarvitseman rollaattorin kanssa on arvioitu vaikeaksi tai mahdottomaksi. Hallinto-oikeus katsoo näin ollen, että X:ää on pidettävä vammaispalveluasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä, jolle Y:n kaupungin on järjestettävä kuljetuspalvelut.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Anja Talja ja Sinikka Välitalo. Asian esittelijä Mervi Hietanen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Y:n sosiaali- ja terveyslautakunta on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Valituksessa on esitetty muun ohella seuraavaa:

X:n kyvystä käyttää julkisia liikennevälineitä ei ole saatu riittävää selvitystä, koska X on kieltäytynyt koematkan tekemisestä. Koematka on ollut välttämätön toimintakyvyn selvittämiseksi eikä koematkan suorittamista ole voitu pitää kohtuuttomana asiakkaan kannalta. Myös Y:n kaupungin vammaispalveluohjeessa tuodaan esiin muun ohella koematkan tekeminen tarpeen vaatiessa.

Fysioterapeutin kanssa tehty koematka antaa paremman kuvan kyvystä käyttää julkisia kulkuvälineitä kuin pelkkä lääkärinlausunto. Lääkärinlausunnon perusteella X:ää ei ole voitu vielä katsoa vammaispalvelulain tarkoittamaksi vaikeavammaiseksi. X:n todellinen kyky käyttää julkisia liikennevälineitä selviää parhaiten tekemällä koematka hänen kanssaan.

Vaikeavammaisuutta arvioidaan asiakkaan yksilöllisistä näkökohdista ja sitä arvioidessa tulee ottaa huomioon useita tekijöitä. Lääketieteellisestä selvityksestä ilmenevät hakijan sairaudet ja vammat sekä lääkärin näkemys hakijan kyvystä käyttää joukkoliikennevälineitä. Kotikäynnillä selvitetään hakijan toiminnallista liikkumiskykyä kotiympäristössä. Tällöin hakijan liikkumista seurataan kotona, portaissa ja ulkona. Tilanteen mukaan kotikäynnin tekee sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai fysioterapeutti. Joukkoliikenneyhteydet ja etäisyydet pysäkeille vaikuttavat hakijan todelliseen mahdollisuuteen käyttää joukkoliikennevälineitä. Koematkalla saadaan selvitystä miten hakija pystyy kävelemään pysäkille, nousemaan bussiin tai junaan, käyttämään apuvälineitä, suoriutumaan bussissa tai junassa sen liikkuessa sekä poistumaan pysäkille.

X on antanut selityksen. Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto on 21.5.2013 käsiteltyään X:n kuljetuspalveluasiaa uudelleen tehnyt perusteluja myöten identtisen päätöksen edellisen päätöksensä 1.10.2012 kanssa. Esitys jaostolle oli kuljetuspalvelun myöntäminen, mutta jaosto päätti, ettei palvelua myönnetä. X on valittanut jaoston 21.5.2013 tekemästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kun X:n mainittua Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöstä koskeva valitus on vireillä Helsingin hallinto-oikeudessa, ei samaa asiaa voi käsitellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

X on uudistanut asiassa aiemmin lausumansa ja lisäksi esittänyt muun ohella seuraavaa:

Lääkärintodistuksen mukaan X ei ole kykenevä käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Y:n kaupungin sisäisillä määräyksillä ei voida mennä lainsäädännön edelle, kuten tässä tapauksessa vaatimalla fysioterapeutin johdolla tehtävä koematka. Fysioterapeutti on sitoutettu Y:n kaupunginvaltuuston äskettäin hyväksymään rankkaan säästöohjelmaan, ja säästöt vaikuttavat kurjistavasti apua todella tarvitsevien tilanteeseen. X on monisairas vanhus, jota kaupungin menettely on suuresti loukannut.

Y:n sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi X:lle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1 Korkein hallinto-oikeus hylkää X:n esittämän väitteen jättää tutkimatta Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan käsillä olevaa asiaa koskeva valitus.

2 Korkein hallinto-oikeus kumoaa Helsingin hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen ja saattaa voimaan Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksen 1.10.2013 (§ 5).

Perustelut

1 Tutkimatta jättämistä koskeva väite

Käsillä olevassa asiassa on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä 25.4.2013 nro 13/0389/6 koskeva valitus. Hallinto-oikeus on mainitulla valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksen 1.10.2012 (§ 5). Se seikka, että Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaosto on tehnyt X:n asiassa Helsingin hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen jälkeen uuden päätöksen, josta X on esittämänsä mukaan valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle, ei aseta estettä tutkia Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan käsillä olevaa valitusta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. X:n esittämä väite jättää Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan valitus tutkimatta on siten hylättävä.

2 Pääasia

2.1 Sovellettavat oikeusohjeet

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 1 §:n mukaan kysymyksessä olevan lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaispalvelulain 3 §:n 2 momentin mukaan kysymyksessä olevan lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve.

Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vammaispalvelulain 11 §:n mukaan henkilön tarvitsemien mainitun lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi hänet voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen.

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

2.2 Tosiseikat

Vuonna 1926 syntyneen X:n 8.2.2012 päivätyn Y:n kaupungille osoitetun kuljetuspalveluhakemuksen mukaan X liikkuu kotonaan rollaattorin avulla eikä kulje portaita ollenkaan. Hakemuksen mukaan X ei voi käyttää matalalattiabusseja tai palvelulinjoja, koska hänen tasapainonsa on huono. Hakemuksen mukaan X voi käyttää julkisia kulkuvälineitä saattajan kanssa.

X:n 26.3.2012 päivätyn kuljetuspalveluhakemuksen mukaan X liikkuu sisällä asunnossa kepin kanssa eikä käytä portaita. Ulkona X kulkee rollaattorilla. Hakemuksen mukaan X ei voi käyttää julkisia kulkuvälineitä saattajan kanssa.

Asiassa esitetystä 22.2.2012 päivätystä lääkärintodistuksesta ilmenee X:n terveydentilasta seuraavaa: Vaikea spinaalistenoosi, jonka vuoksi tarvitsee liikunta-apuvälineitä. Liikkuminen rollaattorilla julkisissa kulkuneuvoissa vaikeaa/mahdotonta. Lisäksi sepelvaltimotautioireet estävät kaikenlaisen kiirehtimisen muun muassa bussiin. Keliolosuhteet vaikuttavat rollaattorin kanssa liikkumiseen.

Vammaispalvelusta vastaavan fysioterapeutin 30.8.2012 laatimasta palvelusuunnitelmasta ilmenee muun ohella, että X:n luo on tehty kotikäynti jaoston pyynnöstä lisäselvityksiä varten. Jaosto on toivonut koematkaa bussilla, mutta tästä X on kieltäytynyt, ja kotikäynnillä on käyty kävelyllä. Fysioterapeutti on arvionaan esittänyt seuraavan: Koska asiakas kieltäytynyt koematkasta on fysioterapeutin vaikeata arvioida asiakkaan vaikeuksia tässä. Ulkona kävellessä ei ilmennyt mitään riskitekijöitä. Kävely ollut rauhallista. Kipu vaihdellut, mutta mitään suuria kipupiikkejä ei ilmennyt. Monta taukoa asiakas kuitenkin tekee kävelyreitin aikana. Saturaatio ja pulssi pysynyt tasaisena ja hyvissä arvoissa. Hengitys ollut tasaista ja rauhallista kävelyn aikana. Asiakas osaa hallita rollaattoria hyvin sekä ylä- että alamäissä. Asiakas kuitenkin maininnut, että tänään on ollut parempi päivä. Suuria muutoksia asiakkaan voinnissa ei ole nähtävissä edelliseen kotikäyntiin verrattuna (25.4.2012).

X:n molemmat kuljetuspalveluhakemukset on ratkaistu X:lle kielteisesti mainitulla Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen viranhaltijan päätöksellä 4.5.2012 sekä X:n oikaisuvaatimuksen jälkeen Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätöksellä 1.10.2012 (§ 5).

2.3 Oikeudellinen arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan X:llä on lukuisia hänen liikkumistaan eri tavoin vaikeuttavia sairauksia, joihin on viitattu myös lääkärintodistuksessa 22.2.2012. Vammaispalvelusta vastaavan fysioterapeutin kanssa tehtävää koematkaa X on pitänyt tarpeettomana, sillä X:n käsityksen mukaan jo hänen mainitusta lääkärintodistuksesta ilmenevistä sairauksistaan johtuu kuljetuspalveluiden tarve. Tämän lisäksi hän on kaatunut linja-autossa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että lääkärintodistuksesta henkilön sairauksista ilmenevä ei välttämättä yksistään osoita, että henkilö on vammaispalveluasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammainen ja tämän vuoksi oikeutettu saamaan vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin nojalla laissa tarkoitettuja kuljetuspalveluita. Lääkärintodistuksen ohella sen arvioinnissa, onko henkilöä pidettävä vammaispalveluasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammaisena, voidaan ottaa huomioon henkilön liikkumisesta sekä joukkoliikenteen käytöstä muutoin saatavilla oleva selvitys.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että lääkärinlausunnon ja fysioterapeutin kotikäynnin ja koekävelyn perusteella antaman lausunnon perusteella ei ole selvää, että X ei voisi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä. X on kieltäytynyt fysioterapeutin kanssa tehtävästä koematkasta, jolla hänen kykyään käyttää julkisia liikennevälineitä olisi voitu selvittää. Asiassa ei tästä syystä ole ollut käytettävissä sellaista selvitystä X:n liikkumisvaikeuksista ja hänen kyvystään käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä, jonka perusteella häntä tulisi pitää vammaispalveluasetuksen 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeavammaisena.

Helsingin hallinto-oikeuden valituksenalainen päätös on siksi kumottava ja Y:n sosiaali- ja terveyslautakunnan jaoston päätös 1.10.2012 (§ 5) on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Alice Guimaraes-Purokoski, Tuomas Lehtonen, Outi Suviranta ja Janne Aer. Asian esittelijä Henna Rintala.