27.5.2013

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta 27.5.2011 nro 2009/T/042

Asian aikaisempi käsittely

A:lle on hänen 5.10.2007 tekemästään hakemuksesta rekisteröity tavaramerkki nro 241814 PerusS (kuvio) tavaroille luokassa 16 ja 25 sekä palveluille luokassa 37.

Patentti- ja rekisterihallitus on 17.12.2008 antamallaan päätöksellä Perussuomalaiset rp:n väitteen johdosta kumonnut rekisteröinnin osittain siten, että rekisteröinti koskee seuraavia tavaroita ja palveluja:

Luokka 16 Paperi, pahvi ja niistä tehdyt tavarat, jotka eivät sisälly muihin luokkiin; kirjansidonta-aineet; valokuvat; paperi- ja kotitalousliimat; taiteilijantarvikkeet; siveltimet; kirjoituskoneet ja toimistotarvikkeet (paitsi huonekalut); neuvonta- ja opetusvälineet (paitsi laitteet); muoviset pakkaustarvikkeet (jotka eivät sisälly muihin luokkiin); painokirjasimet; painolaatat.

Luokka 37 Rakentaminen; huolto ja korjaus; asennuspalvelut.

Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksensä perusteluissa katsonut selvitetyn, että väitteen kohteena olevaan tavaramerkkiin nro 241814 PerusS (kuvio) sekoitettavissa olevaa merkkiä PerusS on käytetty luokan 16 otsikkoihin "painotuotteet; paperitavarat; kirjoitustarvikkeet" sisältyvien ja luokkaan 25 kuuluvien väitteentekijän tavaroiden tunnusmerkkinä silloin, kun hakemus tehtiin. Merkin haltija on myöntänyt olleensa tietoinen tästä väitteentekijän käytöstä. Virastoon ei ole toimitettu selvitystä, että tavaramerkin nro 241814 haltija olisi ryhtynyt käyttämään merkkiään ennen kuin väitteentekijän merkkiä ryhdyttiin käyttämään. Muut rekisteröinnin kattamat tavarat ja palvelut eivät ole samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita kuin ne, joiden yhteydessä väitteentekijä on merkkiään käyttänyt.

Väitteentekijä on viitannut PerusS-tunnuksensa tekijänoikeuteen. Väitteentekijän tunnuksen ei voida katsoa muodostavan sellaista teosta, jonka tekijänoikeudella olisi vaikutusta väiteasian ratkaisuun.

Väitteentekijä ei ole näyttänyt vakiinnuttaneensa hakemuksen tekopäivään mennessä tässä maassa merkin PerusS numerolla 241814 rekisteröityyn tavaramerkkiin PerusS nähden samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden tunnusmerkiksi, joten sekoitettavuus väitteentekijän merkin ja kyseisen rekisteröidyn merkin välillä ei tule tällä perusteella harkittavaksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen soveltamat oikeusohjeet

Tavaramerkkilaki 14 § 1 momentti 5, 6 ja 7 kohta sekä 6 § 1 momentti

Perussuomalaiset rp on Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä tekemässään valituksessa vaatinut, että päätös väitteen hylkäävältä osaltaan kumotaan ja tavaramerkin PerusS (kuvio) rekisteröinti kumotaan kokonaisuudessaan ja haltijalle määrätään tunnusmerkin käyttökielto.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut valituksen johdosta lausunnon ja Perussuomalaiset rp tämän johdosta vastaselityksen, jossa rekisteröinnin kumoamista on vaadittu myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdan sekä 6 §:n 2 momentin perusteella.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ratkaisu

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Perussuomalaiset rp:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin puolue oli vaatinut merkin käytön kieltämistä sekä rekisteröinnin kumoamista tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdan sekä 6 §:n 2 momentin perusteella. Muilta osin valituslautakunta on hylännyt Perussuomalaiset rp:n valituksen ja pysyttänyt Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen lopputuloksen.

Valituslautakunta on perustellut päätöstään valituksen tutkimatta jättämisen osalta seuraavasti:

Valittajan vaatimus rekisteröidyn merkin käytön kieltämisestä jätetään valituslautakunnan toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Rekisteröintiä vastaan tehdyssä väitteessä väitteentekijän on esitettävä ne vaatimukset ja perusteet, joiden perusteella hän katsoo olevan esteen rekisteröinnille. Patentti- ja rekisterihallitus tutkii väitteen siinä laajuudessa kuin se on esitetty. Koska valittajan vaatimukset rekisteröinnin kumoamisesta tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohtien sekä 6 §:n 2 momentin perusteella on esitetty vasta valituslautakunnassa, ei valituslautakunta voi tutkia asiaa laajemmalti kuin se on ollut vireillä alemmassa asteessa. Näin ollen nämä vasta valituslautakunnassa esitetyt vaatimukset jätetään tutkimatta.

Valituslautakunta on perustellut päätöstään valituksen hylkäämisen osalta seuraavasti:

Tavaramerkkilain 1 - 3 §:ssä tarkoitetulla tavaran tai palvelun tunnusmerkillä tarkoitetaan elinkeinotoiminnassa käytettävää tunnusmerkkiä tavaroiden tai palvelujen erottamiseksi toisten tavaroista ja palveluista. Tällaisen elinkeinotoiminnassa käytetyn tunnusmerkin perusteella haltija voi vaatia sekoitettavissa olevan rekisteröidyn tavaramerkin kumoamista tavaramerkkilain 6 §:n ja 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdan perusteella.

Valittajana oleva aatteellista tarkoitusta toteuttava rekisteröity puolue ei ole millään tavalla osoittanut, että sen käyttämää tunnusta olisi elinkeinotoiminnassa käytetty tai vakiinnutettu millekään tavaralle tai palvelulle niiden erottamiseksi muiden tavaroista tai palveluista. Koska siten kyse ei ole tavaramerkkilaissa tarkoitetusta tunnuksesta, sekoitettavuus tavaramerkkilain 6 §:n ja 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohtien perusteella ei tule harkittavaksi.

Rekisteröityyn merkkiin sisältyvä teksti PerusS ei ole omiaan aiheuttamaan käsitystä, että kysymys on toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen erikoislaatuisesta nimestä. Puolueen nimestä tehty lyhenne värein esitettynä suorakaiteen sisällä ei myöskään muodosta graafista teosta, jolla voitaisiin katsoa luodun kirjallinen teos. Näin tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittua tekijänoikeutta koskevaa estettä ei ole osoitettu.

Tämän vuoksi ja ottaen huomioon asiassa esitetyt vaatimukset ja siinä saatu selvitys Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen lopputulosta väitteen osittaisesta hylkäämisestä ei ole syytä muuttaa.

Asian ovat ratkaisseet johtaja Eero Mantere, jaostopäällikkö Jouko Koitto ja toimistopäällikkö Sirkku Seppälä, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Perussuomalaiset rp on valituksessaan vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätös kumotaan kokonaisuudessaan ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätös kumotaan siltä osin kuin A:n hakemus PerusS-tunnuksen rekisteröimisestä tavaramerkkinä on hyväksytty. A:n rekisteröinti on kumottava kaikilta osin. Jos korkein hallinto-oikeus ei katso voivansa hyväksyä edellä mainittuja vaatimuksia, tulee asia palauttaa valituslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Valittajan oikeudenkäyntikulut asiassa on määrättävä korvattavaksi viivästyskorkoineen.

Perussuomalaiset rp on vaatimustensa tueksi uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä esittänyt lisäksi seuraavaa:

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on virheellisesti jättänyt puolueen valituksen osittain tutkimatta.

Perussuomalaiset rp:n väite Patentti- ja rekisterihallitukselle on sisältänyt kaikki tavaramerkkilain 14 §:n 1, 2 ja 4 kohtaan sekä 6 §:n 2 momenttiin sisältyvät perusteet. Tavaramerkkiasetuksen 11 §:n 1 momentissa säädetään ainoastaan, että tavaramerkkiä vastaan tehty väite on perusteltava ja siinä on yksilöitävä, mitä tavaroita tai palveluja se koskee. Säännös edellyttää täten väitteen perusteluja, mutta se ei edellytä että väitteentekijän olisi ilmoitettava tavaramerkkilain mukaiset lainkohdat tai yleensäkään oikeudelliset seikat, joihin väite perustuu.

Perussuomalaiset rp:n väitettä on perusteltu yleisesti sillä, että tavaramerkin rekisteröinnin kohteena ollut PerusS-tunnus on vuonna 1995 rekisteröidyn puolueen Perussuomalaiset rp:n (entiseltä nimeltään Perussuomalaiset - Sannfinländarna rp) yhteisömerkki ja puolueen käyttämä lyhenne, logo ja tunnus. Edelleen on todettu, että PerusS-merkki profiloituu Perussuomalaisiin ollen Perussuomalaiset-nimen tunnettu johdannainen, joka näkyy jatkuvasti mediassa. Väitteessä todetaan, että PerusS on vakiintunut median yleisesti käyttämäksi merkiksi, kun aiheena on Perussuomalaiset rp -puolue. Väitteessä lausutaan edelleen, että A:n omittua PerusS-tunnuksen tilanteesta on koitunut monenlaista vakavaa harmia, haittaa ja hämminkiä Perussuomalaiset rp:lle ja sen jäsen- ja kannattajakunnalle.

Väitteen materiaaliset perusteet liittyvät tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohtaan siinä, että rekisteröidyn puolueen puoluetunnuksen käyttäminen A:n tavaramerkkinä on hyvän tavan vastaista, ja erityisesti tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohtaan siinä, että A:n PerusS-tunnuksen käyttäminen tavaramerkkinä on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Väitteen keskeinen peruste on ollut, että A:n hakema tavaramerkki PerusS on kaikilta osin samanlainen kuin Perussuomalaiset rp:n puoluetunnus, jolloin A:n käyttämänä PerusS todellisuudessa samaistuisi Perussuomalaisten puoluetunnukseen. Tämä tarkoittaa nimenomaan sekä yleisön harhaan johtamista että tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukaista tunnusmerkkien sekoitettavuutta.

Väitteessä on selvästi tuotu esiin, miten A:n hakema tavaramerkki PerusS on Perussuomalaisten puoluetunnus, jolloin väite tarkoittaa tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti sitä, että tavaramerkki muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen suojatusta toiminimestä taikka sellaista toisen aputoiminimestä tai toissijaisesta tunnuksesta, jota tarkoitetaan tavaramerkkilain 3 §:n 3 momentissa, taikka toisen nimestä tai muotokuvasta.

Väitteessä ei tarvitse luetella lainkohtia. Käsittelevän viranomaisen velvollisuus on tutkia, mihin tavaramerkkilain säännöksiin väite tulee sovellettavaksi tavaramerkin rekisteröinnin esteenä. Perussuomalaiset rp on valituslautakunnalle antamassaan vastaselityksessä tuonut esiin ne lainkohdat, jotka väitteen perusteella tulevat sovellettavaksi rekisteröinnin esteenä ja selostanut käsityksiään kyseisten lainkohtien soveltamisesta kysymyksessä olevaan asiaan. Lainkohtien esiintuominen vastaselityksessä väiteperusteiden tueksi ei muodosta uusia väiteperusteita.

Ratkaisussa KHO 2010:75 on todettu, että tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 - 3 kohtien rekisteröintiesteet muodostavat tavaramerkkilain 14 §:n 2 momentin nojalla ehdottoman rekisteröintiesteen. Täten valituslautakunnan olisi tullut tutkia asia kyseisten tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaiset rekisteröintiesteiden olemassaolo riippumatta siitä, mitä Perussuomalaiset rp väitteentekijänä on perusteluina esittänyt, varsinkin kun kyseisiin lainkohtiin oli viitattu vastaselityksessä.

PerusS-tunnusmerkki on ollut vuodesta 2004 alkaen kaikkialla Suomessa vakiintunut yleisön tiedossa oleva tunnusmerkki, jolla jaetaan ilmaiseksi tai myydään ja markkinoidaan Perussuomalaiset rp:n tuotteita, olipa kysymys yleisten vaalien yhteydessä tai muulloin yleisölle jaettavista tai myytävistä ja markkinoitavista tuotteista. Myös Perussuomalainen-lehdessä on PerusS-tunnusmerkki usein monessakin kohdin.

PerusS-tunnusmerkki on Perussuomalaiset rp:n yleinen puoluetunnus. Sen käyttö ei rajoitu pelkästään tavaroiden ja tuotteiden sekä palveluiden tuottamiseen ja markkinointiin. Tunnusmerkkiä käytetään kaikessa puolueen poliittisessa ja muussa toiminnassa osoittamaan toiminnan olevan Perussuomalaiset rp:n poliittista tai muuta toimintaa puolueena. PerusS- tunnusmerkkiä käytetään kaikkialla Suomessa Perussuomalaiset rp:n puoluetunnuksena. Sitä käytetään vaalikampanjassa puolueen osallistuessa kaikkiin Suomessa järjestettäviin yleisiin vaaleihin. PerusS-tunnusmerkkiä käytetään kaikessa puolueen jäsenhankinnassa ja tiedotustoiminnassa olipa kysymyksessä puolueen sisäinen toiminta tai puolueen yleisölle ja tiedotusvälineille suuntautuva toiminta. Tunnusta käytetään puolueen järjestäessä poliittisia tilaisuuksia tai tiedotustilaisuuksia televisiolle, radiolle ja lehdistölle. Esimerkiksi julkisille tiedotusvälineille järjestettävissä puolueen tiedotustilaisuuksissa on aina jossain muodossa esillä PerusS-tunnus pääsääntöisesti isokokoisena ja hyvin näkyvänä. Tunnus on esillä kaikissa Perussuomalaiset rp:n puoluekokouksissa, puolueneuvoston kokouksissa ja puoluevaltuuston kokouksissa isokokoisena puhujalavalla kaikkien paikalla olijoiden sekä tiedotusvälineiden kautta kaikkien niiden ohjelmia seuraavien nähtävissä.

PerusS-tunnusmerkki on samanaikaisesti puoluetunnusmerkki ja tavaramerkki puolueen tavaroille, tuotteille ja palveluille. Puolueen kannatuksen lisääntymisen seurauksena tunnusta käytetään entistä laajemmin kaikkialla Suomessa puolueen toiminnassa samoin kuin entistä useammassa puolueen jakamissa tai myymissä ja markkinoimissa tuotteissa. Tunnusmerkki on vakiintunut täydellisesti suuren yleisön tietoisuuteen sekä puoluetoiminnan että puolueen tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden tunnusmerkkinä. Esimerkiksi julkiset tiedotusvälineet käyttävät usein PerusS-tunnusmerkkiä osoittamaan, että televisiossa tai lehdistössä haastateltava henkilö on Perussuomalaiset rp:n edustaja. PerusS on eräs vakiintuneimmista puoluetunnuksista Suomessa ja se eroaa muiden puolueiden tunnuksista siinä, että tunnus sisältää myös puolueen nimen lyhennettynä.

Edellä mainitusta laajamittaisesta ja valtakunnallisesta vakiintumisesta johtuen yleisö mieltää toiminnan olevan Perussuomalaiset rp:n puolueen toimintaa, jos toiminnan yhteydessä käytetään PerusS-tunnusta. Jos jossakin myydään PerusS-tavaramerkkiä käyttäen tuotteita tai palveluja, jotka kuuluvat tavaramerkkiluokkaan 16 siltä osin kuin Patentti- ja rekisterihallitus ei ole kumonnut rekisteröintiä, tai tavaramerkki luokkaan 37, jolta osin rekisteröintiä ei ole kumottu lainkaan, yleisö mieltää toiminnan olevan Perussuomalaiset rp:n toimintaa. Kaikki tavaroiden myynti ja markkinointi tai palvelujen myynti ja markkinointi PerusS-tavaramerkkiä käyttäen aiheuttaa aina yleisössä mielleyhtymän puolueeseen. Mitä tahansa A tekisi PerusS-tunnusta käyttäen, toiminta miellettäisiin heti yleisön keskuudessa puolueen toiminnaksi. A:n käyttämänä tavaramerkki on omiaan johtamaan yleisöä harhaan.

Rekisteröidyn puolueen puoluetunnuksen ottaminen yksityisen elinkeinonharjoittajan tavaramerkiksi on aina omiaan johtamaan yleisöä harhaan tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla. Yleisen edun kannalta ei voida pitää hyväksyttävänä, että yksityiset elinkeinonharjoittajat voisivat käyttää puoluetunnuksia tavaramerkkeinään, koska yleisen edun kannalta on tärkeää, että tavaramerkki ei ole omiaan johtamaan yleisöä harhaan niin, että tavaramerkki liitetään johonkin puolueeseen tai puolueen tuotteisiin.

Tavaramerkki on myös tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla hyvän tavan vastainen koska tavaramerkki muodostuu sellaisenaan rekisteröidyn puolueen puoluetunnuksesta. Valituslautakunta on soveltanut tavaramerkkilain 3 §:n 3 momenttia ja 14 §:n 1 momentin 6 kohtaa liian suppeasti. Tavaramerkkilain 3 §:n 3 momentin säännös kieltää ottamasta tavaramerkkiin toisen nimeä tai toiminimeä. Säännöksen soveltamisala ei rajoitu pelkästään elinkeinonharjoittajiin vaan toisen nimen tai toiminimen käsite koskee kaikkia ihmisten tai yhteisöjen nimiä. Täten säännöksen soveltamisalaan kuuluvat myös rekisteröityjen puolueiden nimet. Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan säännös koskee yleisesti "toisen tunnusmerkkiä, joka on vakiinnutettu silloin, kun rekisteröintiä haetaan". Säännös koskee täten kaikkia toisen henkilön tai yhteisön tunnusmerkkiä, myös rekisteröidyn puolueen vakiinnutettua tunnusmerkkiä.

PerusS-tunnus on vakiinnutettu puolueen tunnusmerkiksi jo vuodesta 2004 alkaen, joten se on ollut vakiinnutettuna vuonna 2007, jolloin A on hakemuksensa jättänyt. Esimerkiksi vuoden 2007 keväällä pidetyissä eduskuntavaaleissa ja vuoden 2006 presidentinvaaleissa PerusS- tunnus oli näkyvästi esillä kaikissa vaalijulisteissa ja jaettavissa tai myytävissä tuotteissa.

Valituslautakunta soveltaa liian suppeasti myös tavaramerkkilain 6 §:n säännöstä. Ratkaisussa KHO 2011:4 on todettu, että tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin "soveltamisen edellytyksenä ei ollut, että tavaramerkit olisivat olleet sekoitettavissa toisiinsa, vaan riitti, että kohdeyleisö yhdisti tavaramerkit toisiinsa ja että myöhemmän tavaramerkin haltijan arvioitiin pyrkivän tavaramerkin käytöllä hyötymään sen maineesta." Oikeustapaus soveltuu tähän tapaukseen, koska on ilmeistä, että A yrittää PerusS-tavaramerkin käytöllä hyötyä puolueen maineesta sen johdosta, että yleisö yhdistää sen puoluetunnukseen. Tavaramerkit ovat sekoitettavissa toisiinsa, koska ne ovat täysin samanlaiset. Lisäksi on kysymys edellä mainitun oikeustapauksen tarkoittamasta tilanteesta.

Myös tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin samankaltaisuuden käsitettä on tulkittu liian ahtaasti. Kaikki tavaramerkkiluokassa 16 olevat tavarat liittyvät toisiinsa siten, että tavaramerkki kaikkien kyseisessä luokassa olevien tavaroiden markkinoinnissa ja liikkeelle laskemisessa ovat samankaltaisia keskenään. Tällöin tavaramerkkiluokan 16 osalta tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukainen sekoitettavuus toteutuu kokonaisuudessaan.

Perussuomalaiset rp:n nimestä tehty lyhenne graafisesti tyylitellyin kirjaimin väreihin ja merkin muotoon sopeutettuna siten kuin PerusS-tunnus on laadittu, on vastoin valituslautakunnan näkemystä tekijänoikeuslain 1 §:n mukainen teos ja siten tekijänoikeuden alainen. B on antamassaan lausumassa todennut, että hän on laatinut PerusS-tunnuksen ja että alkuperäinen tekijänoikeus tunnukseen on ollut hänellä, mutta hän on luovuttanut sen Perussuomalaiset rp:lle. Puolueella on tämän jälkeen ollut tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen yksinoikeus tunnukseen. A:n hakema PerusS-tavaramerkki muodostuu kokonaisuudessaan edellä mainitusta tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisesta teoksesta. Täten A:n hakemukselle kokonaisuudessaan on tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen este.

A:n lausumat PerusS-lyhenteen käyttämisestä ovat ristiriidassa hänen elinkeinotoimintaansa koskevien kaupparekisteritietojen kanssa. A ilmoittaa käyttäneensä PerusS-lyhennettä vuodesta 1975 lähtien. A on syntynyt vuonna 1958. Tämän johdosta on aihetta epäillä lausumaa, koska se tarkoittaisi, että alaikäinen henkilö olisi harjoittanut itsenäistä elinkeinotoimintaa tavaramerkkiä käyttäen. A ei ole esittänyt mitään asiakirjoja lausumansa tueksi. Kaupparekisterin mukaan A on harjoittanut elinkeinotoimintaa Puusepänliike A -nimellä ajalla 14.8.2003 - 3.11.2005. Hänen elinkeinotoimintansa on alkanut täten 28 vuotta myöhemmin kuin hän itse lausuu käyttäneensä PerusS-lyhennettä. Elinkeinotoiminta on päättynyt lähes kaksi vuotta ennen A:n tavaramerkin rekisteröintihakemusta. A ei ole ilmoittanut käyttäneensä PerusS-lyhennettä tai tavaramerkkiä edellä mainitun yritystoimintansa aikana, ja hän ilmoittaakin, että "niin aion käyttää myös tavaramerkkiäni politiikassani". A:n selityksestä käy täten ilmi, ettei hänellä ole todellista tarkoitusta käyttää PerusS-tavaramerkkiä tavaramerkkilain 1 §:n mukaisesti erityisenä tunnusmerkkinä myytäväksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden tai palveluiden erottamiseksi toisten tavaroista.

A:n hakemuksen mukaisen PerusS-tavaramerkin rekisteröinnille on edellä ja aiemmin lausutun mukaisesti useita tavaramerkkilain mukaisia esteitä, joista jokainen jo yksinään estää rekisteröinnin.

Yleisesti on todettava, että rekisteröidyn puolueen puoluetunnuksen käyttäminen yksityisen elinkeinonharjoittajan tavaramerkkinä aiheuttaisi yhteiskunnassa vakavia ongelmia kansanvaltaiseen yhteiskuntaan kuuluvan puoluetoiminnan kannalta. Puolueet käyttävät yleisesti Suomessa vakiintuneita puoluetunnuksia. Jos näitä vakiintuneita puoluetunnuksia sallittaisiin käyttää vapaasti tavaramerkkeinä, seurauksena olisi, että elinkeinonharjoittajan toiminta yhdistettäisiin yleisön mielessä puolueeseen harhaanjohtavasti ja elinkeinonharjoittaja voisi perusteettomasti käyttää hyväksi puolueen tunnettavuutta ja mainetta tai vastaavasti aiheuttaa vahinkoa ja haittaa puolueelle käyttämällä tavaramerkkiä puolueen kannalta kielteisessä elinkeinotoiminnassa. Kysymys suomalaisen puoluetoiminnan ja tavaramerkkien välisen suhteen määrittelystä on merkittävä.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että asiaa voidaan käsitellä vain siltä osin kuin Perussuomalaiset rp:n väite on hylätty eli rekisterissä pysytettyjen tavaroiden ja palvelujen osalta luokissa 16 ja 17, tekijänoikeusväitteen osalta sekä puolueen merkin väitetyn vakiinnuttamisen osalta edellä mainittujen tavaroiden ja palvelujen tunnukseksi. Tältä osin ja muiden vaatimusten osalta valituslautakunta on viitannut päätöksensä perusteluihin.

Valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei ole esitetty mitään sellaista uutta, jolla olisi tavaramerkkioikeudellisesti merkitystä. Valituslautakunta ei myöskään katso toimineensa virheellisesti jättäessään tutkimatta vasta valituslautakunnassa esitettyjä uusia vaatimuksia. Valituslautakunta on katsonut, ettei valituksenalaista päätöstä ole aihetta muuttaa.

A:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

Perussuomalaiset rp on vastaselityksessään aikaisemmin esittämänsä uudistaen katsonut, että asian tutkimiselle ei ole ollut mitään rajoituksia valituslautakunnassa eikä tällaisia rajoituksia siten ole myöskään korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Valituslautakunta ei ole tehnyt eroa viran puolesta ja väitteen perusteella tutkittavien tavaramerkin rekisteröinnin esteiden välillä. Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdissa tarkoitetut esteet ovat ehdottomia tavaramerkin rekisteröinnin esteitä, jotka turvaavat yleistä etua. Näiden esteiden olemassaolon Patentti- ja rekisterihallitus on velvollinen tutkimaan viran puolesta. Väitteentekijän valituksen valitusperusteille ei ole asetettu rajoituksia. Väitteentekijä voi siten valituksensa perusteena vedota ehdottomiin esteisiin riippumatta siitä, mitä perusteita väitteessä on alun perin esitetty. Patentti- ja rekisterihallituksen olisi tullut tutkia ehdottomat esteet asiassa esitetyistä väitteistä riippumatta.

Vastaselitykseen liitetystä PerusSuomalainen-lehden numerosta 8/2004 ilmenee PerusS-tunnuksen käyttö puoluetunnuksena sekä puolueen myymien tuotteiden tavaramerkkinä. PeruS-tunnusta on siis jo vuonna 2004 käytetty valtakunnallisesti kaikessa puoluetoiminnassa sekä puolueen myymissä tuotteissa.

PerusS-tunnuksen osalta A:n tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiä on tarkasteltava laajemmin kuin ainoastaan kahden elinkeinonharjoittajan välistä suhdetta koskevana.

Rekisteröidyn puolueen tunnuksen ottaminen sellaisenaan yksityisen elinkeinonharjoittajan tavaramerkiksi on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Puolueen tunnuksen käyttö antaa myös mahdollisuuden vahingoittaa puoluetta ja sen toimintaa. Asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen A:lla ei ole todellista tarkoitusta käyttää PerusS-tunnusta tavaramerkkinä. Patentti- ja rekisterihallitus on jättänyt huomiotta tavaramerkkilain 1 §:n mukaisen yleisen edellytyksen puuttumisen A:n tavaramerkkirekisteröinnille.

Perussuomalaiset rp on myös elinkeinonharjoittaja myydessään toimintaansa liittyviä tuotteita ja julkaistessaan Perussuomalainen-lehteä. Jos tavaramerkin rekisteröintiä hakeva pyrkii hyötymään toisen tavaramerkin haltijan maineesta, tarkastelua ei ole suoritettava vain tavara- ja palveluluokittain, vaan kokonaisuutena. Vastoin valituslautakunnan päätöstä myös tavaramerkkilain 6 §:n ja 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdan mukainen sekoitettavuus tulee harkittavaksi muodostaen esteen A:n hakeman tavaramerkin rekisteröinnille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen siltä osin kuin se koskee Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ratkaisua, jolla vaatimus tavaramerkin käytön kieltämisestä on jätetty tutkimatta, sekä siltä osin kuin valitus koskee Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan ratkaisua, jolla valitus on tutkitulta osaltaan hylätty. Valituslautakunnan päätöksen lopputulosta ei näiltä osin muuteta.

2. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätös kumotaan siltä osin kuin valituslautakunta on muutoin jättänyt asian tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus ottaa asian näiltä osin sitä valituslautakunnalle palauttamatta välittömästi tutkittavakseen.

Siltä osin kuin Perussuomalaiset rp on vaatinut tavaramerkin rekisteröinnin kumoamista hyvän tavan vastaisuuden ja puolueen nimioikeuden sekä laajalti tunnetun tunnusmerkin suojan perusteella korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Siltä osin kuin Perussuomalaiset rp on vaatinut tavaramerkin rekisteröinnin kumoamista tavaramerkin harhaanjohtavuuden perusteella korkein hallinto-oikeus palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

3. Perussuomalaiset rp:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan on puuttuvan toimivallan vuoksi tullut jättää valitus tutkimatta siltä osin kuin siinä oli vaadittu, että A:lta kielletään PerusS-tunnuksen käyttö.

Perussuomalaiset rp on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä valituslautakunnalle siltä osin kuin A:n tavaramerkkirekisteröinti on puolueen väitteestä huolimatta jäänyt voimaan eli muiden kuin puolueen kampanjatoiminnassa esiintyneiden luokan 16 tavaroiden sekä luokan 37 palvelujen osalta. Valituslautakunta on hylännyt valituksen siltä osin kuin puolue on vaatinut päätöksen kumoamista tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun sekoitettavuuden ja saman momentin 5 kohdassa tarkoitetun tekijänoikeuden suojan perusteella.

Rekisteröinnillä saadaan tavaramerkkilain 1 §:n 1 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin erityiseksi tunnusmerkiksi myytäviksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista. Mitä laissa säädetään tavaroista, on pykälän 3 momentin mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

Lain 14 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen sekoitettavuutta koskevien rekisteröintiesteiden tarkoituksena on suojata toisen elinkeinonharjoittajan aikaisempaa oikeutta muun ohella vakiinnuttamaansa tai käyttämäänsä tunnukseen. Perussuomalaiset rp:n puoluetunnus ei siten tule kysymykseen tavaramerkin rekisteröintiesteenä laajemmin kuin sitä on käytetty elinkeinotoiminnassa puolueen tavaroiden tai palvelujen tunnuksena. Korkein hallinto-oikeus katsoo kuten valituslautakunta, ettei puolue ole osoittanut käyttäneensä puoluetunnusta elinkeinotoiminnassa niiden tavaroiden ja palvelujen tunnuksena, joiden osalta A:n tavaramerkkirekisteröinti on pysytetty.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät valituslautakunnan päätöksen sekoitettavuutta ja tekijänoikeussuojaa koskevat perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, valituslautakunnan päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita myöskään siltä osin kuin valitus on tutkituilta osin hylätty.

2. Valituslautakunta on jättänyt puolueen valituksen tutkimatta siltä osin kuin tavaramerkin rekisteröinnin kumoamista on vaadittu tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdan sekä 6 §:n 2 momentin nojalla sillä perusteella, että näitä vaatimuksia ja perusteita ei ollut esitetty väitteessä. Valituslautakunta ei ole katsonut voivansa tutkia asiaa laajemmalti kuin se on ollut alemmassa asteessa vireillä.

Tältä osin on ensin ratkaistava, onko valituslautakunta voinut jättää asian mainituilta osin tutkimatta. Sikäli kuin asia tulee näiltä osin korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkittavaksi, tämän jälkeen on vielä ratkaistava, onko rekisteröinnille ollut mainituissa oikeusohjeissa tarkoitettu este.

Sovellettavat oikeusohjeet

Tavaramerkkilain 1 §:n 1 ja 3 momentin säännökset on selostettu edellä perustelukohdassa 1.

Tavaramerkkilain 3 §:n 3 momentin mukaan tavaramerkkiin ei saa ottaa toisen nimeä tai toiminimeä. Tavaramerkkiin ei myöskään saa ottaa toisen aputoiminimeä tai toissijaista tunnusta, paitsi milloin näiltä puuttuu erottamiskyky tai kysymys on eri toimialoista tai tavaralajeista.

Tunnusmerkkien katsotaan tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos merkki on lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen, jos se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan tai jos se muodostuu jostakin tai sisältää jotakin, mikä on omiaan aiheuttamaan käsityksen, että kysymys on toisen suojatusta toiminimestä taikka sellaisesta toisen aputoiminimestä tai toissijaisesta tunnuksesta, jota tarkoitetaan 3 §:n 3 momentissa, taikka toisen nimestä tai muotokuvasta, jollei nimi tai muotokuva ilmeisesti tarkoita jotakuta kauan sitten kuollutta.

Väite rekisteröintiä vastaan on tavaramerkkilain 20 §:n 2 momentin mukaan tehtävä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kuuluttamispäivästä.

Väitteen jälkeen rekisteriviranomainen kumoaa lain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteröinnin siltä osin kuin on olemassa este rekisteröinnille. Pykälän 2 momentin mukaan rekisteriviranomainen hylkää väitteen, jos rekisteröinnille ei ole estettä.

Väite on tavaramerkkiasetuksen 11 §:n 1 momentin mukaan perusteltava ja siinä on yksilöitävä, mitä tavaroita tai palveluja se koskee.

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Hallintolainkäyttölain 1 §:ssä säädetään mainitun lain soveltamisalasta. Pykälän 2 momentin mukaan hallintolainkäyttölakia sovelletaan myös, kun hallintoasiassa tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla tai ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla hallintoviranomaiselta tai muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetulta lautakunnalta tai muulta tähän rinnastettavalta erityiseltä viranomaiselta.

Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Asian tutkimisen laajuus

Perussuomalaiset rp on väitteessään vaatinut, että tavaramerkin PerusS (kuvio) rekisteröinti kumotaan. Vaatimusta on perusteltu muun ohella tavaramerkin kanssa melkein identtisen puoluetunnuksen käytöllä ja tunnettuudella sekä sillä, että puoluetunnusta muistuttavan tavaramerkin käyttö aiheuttaa hämmennystä puolueelle sekä sen jäsen- ja kannattajakunnalle.

Puolue on uudistanut vaatimuksensa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä valituslautakunnalle tekemässään valituksessa. Valituslautakunnalle antamassaan vastaselityksessä puolue on täsmentänyt vaatimuksensa perusteita viittaamalla Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessään käsittelemien väiteperusteiden lisäksi tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin rekisteröintiesteisiin.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei puolue näin toimimalla ole muuttanut alkuperäistä vaatimustaan eikä esittänyt sellaisia uusia valitusperusteita, joiden johdosta asia olisi muuttunut valituslautakunnassa toiseksi.

Puolueen tavaramerkin rekisteröinnin kumoamisvaatimuksen tueksi esittämiä perusteluja nyt kysymyksessä olevalta osaltaan ei kuitenkaan ole esitetty väitevaiheessa niin selkeästi, että asian selvittämistä tai tutkimista Patentti- ja rekisterihallituksessa olisi perusteita pitää puutteellisena.

Valituslautakunnan ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentti huomioon ottaen olisi tullut jättää asiaa näiltä osin tutkimatta vaan sen olisi tullut joko tutkia kysymyksessä olevat valitusperusteet itse tai palauttaa asia Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Tavaramerkin hyvän tavan vastaisuus sekä nimioikeuden ja laajalti tunnetun tunnusmerkin suoja

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu rekisteröintieste tarkoittaa tilanteita, joissa tavaramerkkiä itsessään on pidettävä hyvän tavan vastaisena. Kysymys on tällöin tilanteesta, jossa tavaramerkki sellaisenaan on esimerkiksi herjaava, rasistinen tai diskriminoiva. Tavaramerkin PerusS (kuvio) kohdalla tällaista rekisteröintiestettä ei ole eikä puolue ole edes väittänyt, että tavaramerkki itsessään olisi hyvän tavan vastainen.

Tavaramerkkilain 3 §:n 3 momentti ja 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla rekisteröintiesteellä suojataan toisen elinkeinonharjoittajan rekisteröityä tai rekisteröimätöntä toiminimeä, aputoiminimeä tai toissijaista tunnusta sekä nimeä. Mainittujen säännösten tarkoituksena on suojata elinkeinonharjoittajan oikeutta nimeensä. Niissä tarkoitettu suoja ei siten ulotu puolueen nimeen tai puoluetunnukseen, joten puheena olevat säännökset eivät puolueen esittämillä perusteilla muodosta rekisteröintiestettä tavaramerkille PerusS (kuvio).

Myös tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin mukainen laajalti tunnetun tunnusmerkin suoja rajoittuu tunnusmerkkeihin, jotka ovat saavuttaneet laajaa tunnettuutta elinkeinotoiminnassa. Säännöksen soveltamisen kannalta ei siten ole merkitystä sillä, että puoluetunnus on poliittisen toiminnan yhteydessä laajalti käytetty ja tunnettu. Puoluetunnus ei myöskään ole tavaramerkkinä tai muuna elinkeinotoiminnassa käytettynä tunnusmerkkinä ollut nyt puheena olevaa rekisteröintiä haettaessa laajalti tunnettu sillä perusteella, että sitä on Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä todetulla tavalla käytetty luokan 16 painotuotteiden, paperitavaroiden ja kirjoitustarvikkeiden sekä luokan 25 vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden tunnuksena. Korkein hallinto-oikeus selvyyden vuoksi myös toteaa, että näiden edellä mainittujen tavaroiden ja palvelujen osalta rekisteröinti on jo Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä kumottu. Puoluetunnuksen laaja tunnettuus ei siten muodosta rekisteröintiestettä tavaramerkille PerusS (kuvio).

Tavaramerkin harhaanjohtavuus

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavana on pidettävä tavaramerkkiä, joka siihen sisältyvin sanoin tai kuvioin erehdyttää yleisöä antamalla väärää tietoa esimerkiksi tavaran tai palvelun alkuperästä. Mainitun säännöksen soveltaminen ei edellytä käytännössä toteutunutta harhaan johtamista, vaan sitä, että tavaramerkki on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Mainitun lainkohdan mukaan harhaanjohtavaa tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä. Tavaramerkin harhaanjohtavuus on siten ehdoton rekisteröinnin este.

Koska tavaramerkin PerusS (kuvio) mahdollista harhaanjohtavuutta ei ole arvioitu Patentti- ja rekisterihallituksessa eikä valituslautakunnassakaan eikä asiaa ole tältä osin pidettävä niin selvänä, että korkein hallinto-oikeus voisi viivästyksen välttämiseksi ottaa sen välittömästi tutkittavakseen, asia on tältä osin palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

3. Nyt kysymyksessä olevan valitusasian näin päättyessä ja sen tulkinnanvaraisuuteen nähden sekä ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, puolueelle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Vihervuori sekä hallintoneuvokset Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Kristina Björkvall.