31.12.2010

Rakennushankkeessa oli kysymys broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolla ei ole asemakaavaa. Rakennuspaikka sijaitsi taajamarakenteen välittömässä läheisyydessä peltoalueella, joka oli maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.

Suunnittelutarvealueella rakentamisen tuli perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijaisesti rakentaminen perustuu asemakaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voitu myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi ollut mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tämän vuoksi maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitettu maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen oli otettava huomioon, kun arvioitiin täyttyivätkö maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaiset suunnittelutarveratkaisun oikeudelliset edellytykset.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 § 1 momentti, 54 § 1 momentti ja 137 § 1 momentti

Ks. myös KHO 11.5.2009 T 1115.

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.6.2009 nro 09/0261/2

Asian aikaisempi käsittely

Nurmon rakennuslautakunta on 29.4.2008 §:n 23 kohdalla tekemällään ja julkipanon jälkeen 13.5.2008 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskevan hakemuksen saada rakentaa kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruinen broilerikasvattamo Nurmon kunnan (nykyisin Seinäjoen kaupungin) Nurmon kylässä sijaitsevalle Havooston tilalle RN:o 8:1456.

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

Länsi-Suomen ympäristökeskus on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Nurmon rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n hakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi ympäristökeskus on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Rakennuspaikka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdealueen merkinnällä osoitetulla alueella keskellä peltoaukeaa, joka on maakuntakaavassa osoitettu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään KHO 2006:24 kumonnut Nurmon kunnanvaltuuston vuonna 2003 hyväksymän yleiskaavan rakennuspaikan osalta sekä koko siltä alueelta, jolla Larvatalon Broiler Oy:n toiminta sijaitsee. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lupayksikkö on myöntänyt 12.12.2007 hankkeelle ympäristöluvan, josta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

Suunnittelutarvealueen maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijainen lähtökohta on, että rakentaminen alueella perustuisi asemakaavaan. Alueella oli vuonna 2003 toiminnassa tai suunnitteilla yhdeksän kotieläintalouden suuryksikköä ja useita pienempiä eläinsuojia. Alueella on runsaasti pientaloasutusta limittäin maatilojen kanssa Keski-Nurmontien varressa ja Nurmonjoen rannassa. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee tien ja joen välisellä laajalla rakentamattomalla peltoaukealla. Rakennushankkeen läheisyydessä on useita asuinrakennuksia. Hieman etäämmällä on useita muita häiriytyviä kohteita ja asuinrakentamiseen osoitettuja asemakaava-alueita. Rakennuspaikka rajautuu ehdotusvaiheessa olevaan ABC-liikennemyymälän asemakaava-alueeseen. Alueen ympäristössä on vireillä laajoja Seinäjoen uuden eteläisen ohitustien ja valtateiden liikenteen sujuvuuteen liittyviä tiehankkeita, jotka sisältävät runsaasti tilaa vaativia eritasoristeys- ja kiertoliittymäjärjestelyjä.

Maatilatalouden suuret tuotantoyksiköt johtavat erityisesti raskaan liikenteen lisääntymiseen. Lisääntyvä liikenne edellyttää tieyhteyksien rakennuspaikkakohtaista laajempaa suunnittelua. Valituksenalaisesta päätöksestä ei ilmene, onko suunnitellun rakennuspaikan liikenteeseen mahdollista käyttää valtatien 19 liittymää tai järjestää sitä korvaava liittymä. Korvaavan liittymän järjestäminen rakennuspaikan läheisyyteen ei ole mahdollista suunnitellun ABC-liikenneaseman kiertoliittymän vaatiman tilan vuoksi. Päätöksestä ei myöskään ilmene, että rakennushankkeen jätevesihuollon tai jätevedenpuhdistamon kapasiteetin riittävyyttä olisi tutkittu. Näiltä osin on jäänyt tutkimatta, onko hakemuksen suostumiseen ollut oikeudellisia edellytyksiä.

Maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset korostavat kaavallisen suunnittelun tarvetta sijoitettaessa näin kookkaita rakennuksia, jotka aiheuttavat ympäristöhaittoja ja raskasta liikennettä kysymyksessä olevalle alueelle. Asemakaavoituksen mahdollistama laajempi vaikutusarviointi olisi tässä tapauksessa tarpeen Nurmon Keskustan ja Tepon asemakaava-alueen, Atrian Seveso-direktiivin mukaisen toiminnaltaan valtakunnallisen Atria Oyj:n elintarviketehtaan ja sen ympäristöön maakuntakaavassa osoitetun teollisuuden kehittämisalueen, Keski-Nurmontien varren erilaisten keskenään ristiriitaisten alueidenkäyttötarpeiden, valtatien 19 suunnittelun, läheisyydessä olevan maakuntakaavassa maakunnalliseksi virkistysalueeksi osoitetun golfkentän toiminnan, nyt kysymyksessä olevan yhteensä 90 000 broilerin kasvattamon sekä muiden ympäristössä sijaitsevien samaa kokoluokkaa olevien maatilatalouden suuryksiköiden ja pienempien maatilojen toiminnan sopeuttamiseksi keskenään.

Suunnittelutarveharkinnassa ei voida saada sellaista riittävää selvitystä, jonka perusteella hanketta voitaisiin arvioida kaavoituksen sisältövaatimusten täyttymisen kannalta, vaan rakentamisen sijoittamisesta tulisi päättää kaavoitusmenettelyssä, kuten korkein hallinto-oikeus on katsonut ratkaisussaan 18.1.2007 taltionumero 124. Valituksenalaisen päätöksen tarkoittama rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä. Myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisia oikeudellisia edellytyksiä.

Nurmon rakennuslautakunta on antanut ympäristökeskuksen valituksen johdosta lausunnon.

Larvatalon Broiler Oy on antanut ympäristökeskuksen valituksen ja rakennuslautakunnan lausunnon johdosta selityksen sekä toimittanut lisäselvitystä.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut rakennuslautakunnan lausunnon sekä Larvatalon Broiler Oy:n selityksen ja lisäselvityksen johdosta vastineen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Länsi-Suomen ympäristökeskuksen valituksen Nurmon rakennuslautakunnan päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

(---)

Suunnittelutarveratkaisu

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Saman lain 137 §:n 4 momentin mukaan rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 136 §:n 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on muun muassa, että rakentaminen täyttää 135 §:n 3-6 kohdassa asetetut vaatimukset ja että teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 3-6 kohtien mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennus soveltuu paikalle; rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.

Larvatalon Broiler Oy:n hanke

Yhtiön hakemuksessa on kysymys siitä, täyttääkö hakemuksen mukaisen broilerikasvattamon ja siihen liittyvän noin 30 kuutiometrin suuruisen pesuvesisäiliön rakentaminen Havooston tilalle maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 ja 4 momentissa säädetyt rakennusluvan myöntämisen erityiset edellytykset. Kasvattamo on tarkoitettu 30 000 broilerille. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Nurmonjoen, Keski-Nurmontien ja valtatien 19 välisellä avoimella peltoalueella noin 300 metrin etäisyydellä valtatiestä ja noin 500 metrin etäisyydellä Nurmonjoesta. Rakennuksen ulkomitat ovat noin 30 x 59 metriä ja harjan korkeus noin 7 metriä. Rakennuksen yhteyteen suunniteltujen kolmen rehusäiliön korkeus on noin 12 metriä ja leveys yhteensä noin 7,8 metriä.

Rakennuspaikkaa lähinnä sijaitsevat käytössä olevat asuinrakennukset ovat hakijayhtiön osakkaiden Petri ja Mari Penttilän asuinrakennus noin 200 metrin etäisyydellä pohjoiskoillisessa sekä sen vieressä noin 220 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta sijaitseva toinen asuinrakennus. Etäisyys seuraavaan käytössä olevaan asuinrakennukseen, joka on Suvantojen asuinrakennus, on länsisuunnassa noin 380 metriä. Etäisyys Nurmon kunnanvaltuuston 8.12.2003 hyväksymässä Keskustan yleiskaavassa 2015 merkinnällä AP-2 osoitettuun, luoteessa sijaitsevaan asuinalueeseen on samoin noin 380 metriä. Etäisyydet asemakaava-alueilla sijaitseviin olemassa oleviin asuinalueisiin ovat yli 500 metriä. Rakennuspaikan etäisyys ympäristökeskuksen valituksessa viitattuun ABC-liikennemyymälän suunniteltuun rakennuspaikkaan on noin 350 metriä ja etäisyys golfkenttään noin 3,5 kilometriä.

Rakennuspaikasta noin 140 metriä luodepohjoiseen toimivat hakijan omistamat, aiemmin rakennetut kaksi yhteensä 60 000 broilerin kasvattamoa. Seuraavaksi lähimmät eläinsuojat ovat noin 450 metrin etäisyydellä toimiva 30 000 broilerin kasvattamo ja noin 500 metrin etäisyydellä toimiva 608 lihasian sikala. Lisäksi alueella toimii asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan neljä muuta sikalaa ja yksi lypsykarjatila 850-1 300 metrin etäisyydellä rakennuspaikasta.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Nurmonjokilaakson osa-alue, johon myös nyt kysymyksessä oleva alue kuuluu, on erityisominaisuuksiensa takia osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Rakennuspaikka sijaitsee lisäksi maakuntakaavassa kaavan esitystarkkuuden puitteissa Seinäjoen kaupungin kaupunkikehittämisen kohdealuemerkinnällä kk rajatun alueen reunamilla. Rakennuspaikalla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

(---)

Ympäristökeskuksen valitus

Larvatalon Broiler Oy:n hakemusasiakirjoista selviää, että pääsytie rakennuspaikalle järjestetään Rintatien yksityistieltä valtatielle 19 olevasta liittymästä. Kun myös otetaan huomioon kasvattamoon suunnitellun toiminnan laajuus, ei hankkeen aiheuttama liikenteen lisäys ole vaatinut liikenteen vaikutusten erityistä selvittämistä. Hakemusasiakirjojen sekä hakijan valitusten johdosta antaman selityksen mukaan hankkeen jätevesihuolto on tarkoitus järjestää keräämällä laitoksen kaikki jätevedet umpisäiliöön. Kysymys laitoksen toiminnasta aiheutuvan lannan, pesu- ja desinfiointivesien sekä sosiaalitilojen wc- ja muiden jätevesien käsittelystä on ratkaistu ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa. Muun jätteen jätehuolto on vaikeuksitta järjestettävissä rakennuspaikalle eikä jätehuollon järjestämisen edellytyksiä ole ollut tarpeen erikseen selvittää suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Rakennuslautakunnan on siten katsottava tutkineen rakennusluvan erityiset edellytykset riittävässä laajuudessa.

Larvatalon Broiler Oy:n hankkeessa on kysymys maatalouteen liittyvästä rakentamisesta maatalouskäytössä olevalle alueelle. Kun otetaan huomioon broilerikasvattamon rakennuspaikan sijainti ja rakentamisen laajuus sekä etäisyydet edellä esitettyihin muihin maankäyttömuotoihin alueella, ei rakentamisen voida katsoa aiheuttavan haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuttavan haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentaminen sijoittuu aukealle peltoalueelle. Kysymys on kuitenkin maatalousalueella tavanomaisesta maatalouskäyttöön liittyvästä rakentamisesta, joten rakentamisen on sinänsä katsottava olevan sopivaa maisemalliselta kannalta. Alueella ei asiakirjojen mukaan ole erityisiä luonnonarvoja eikä rakentaminen myöskään vaikeuta virkistystarpeiden turvaamista. Kun lisäksi otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu rakennuspaikan pääsytiestä sekä vesi-, jäte- ja jätevesihuollosta, suunniteltu rakentaminen täyttää rakennusluvan erityiset edellytykset myös näiltä osin.

Aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu sellaiseksi alueeksi, jolla olisi voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Maakuntakaava on silti otettava huomioon lain 32 §:n mukaan maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Harkittaessa Nurmonjokilaakson osa-alueen maakuntakaavassa osoitettua erityisominaisuutta eli kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeän alueen merkitystä tässä tapauksessa on otettava huomioon, että kulttuuriympäristöön ja -maisemaan kuuluu olennaisesti ihmisen toiminnan vaikutus. Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan pellot ovat eteläpohjalaisen kulttuurimaiseman oleellisin tekijä. Larvatalon Broiler Oy:n hankkeessa on kuitenkin kysymys nykyaikaiselle maataloudelle tyypillisestä yksittäisen tuotantorakennuksen rakentamisesta. Kun myös otetaan huomioon maakuntakaavassa osoitetun osa-alueen laajuus ja että suurin osa Etelä-Pohjanmaan maatalouskäytössä olevista jokilaaksoista on osoitettu erityisominaisuuksiltaan vastaaviksi tai valtakunnallisesti tärkeiksi osa-alueiksi, suunnittelutarveratkaisussa on katsottava otetun huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman arvot riittävässä määrin.

Rakennuslautakunnan päätöksen kumoamiseen ja yhtiön hakemuksen hylkäämiseen ei edellä mainitun perusteella ole ympäristökeskuksen valituksen johdosta syytä.

(---)

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Länsi-Suomen ympäristökeskus on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Nurmon rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n hakemus on hylätään.

Vaatimuksensa tueksi ympäristökeskus on uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa ja esittänyt lisäksi muun ohella seuraavaa:

Liikenteen järjestämistä ei ole selvitetty. Asiassa on muun tiesuunnittelun ja kaavoituksen johdosta perusteltua epäillä, ettei tielain mukaista liittymän laajentamislupaa voida myöntää. Hakijan tarkoittama liittymä poistuu käytöstä jo vuonna 2010 eikä rakennuspaikalta ole ABC-liikennemyymälän kaavoituksen johdosta osoitettavissa muutakaan liittymäpaikkaa ilman rakennuspaikkaa laajemman alueen asemakaavoitusta. Hakijan tarkoitus järjestää jätevesihuolto keräämällä jätevedet umpisäiliöön ei käy ilmi suunnittelutarveratkaisusta. Lautakunta on perustellut päätöstään ympäristöluvalla siitä huolimatta, että suunnittelutarveratkaisu ja ympäristölupa ovat erillislupia eikä ympäristölupa ole ollut lainvoimainen. Hakija ei ole ilmoittanut miten ja minne umpisäiliöt tyhjennetään. Samaan aikaan vireille tulleessa rakennuslupahakemuksessa hakija on ilmoittanut, että rakennus liitetään viemäriin, vaikka alueelle ei ole vielä rakennettu viemäriverkkoa. Hallinto-oikeus on todennut, että kysymys laitoksen toiminnasta aiheutuvan lannan, pesu- ja desinfiointivesien sekä sosiaalitilojen wc- ja muiden jätevesien käsittelystä on ratkaistu ympäristöluvassa. Ympäristölupa ei kuitenkaan ole ollut lainvoimainen rakennuslautakunnan päättäessä suunnittelutarveratkaisusta eikä hallinto-oikeuden antaessa päätöksensä. Suunnittelutarveratkaisun ja ympäristöluvan harkintaperusteet ovat erilaiset. Rakennuslautakunta ei ole tutkinut rakennusluvan erityisiä edellytyksiä riittävässä laajuudessa.

Kysymyksessä ei ole pelkästään tai edes pääasiassa maatalouskäytössä oleva alue. Alueen rakennuskanta koostuu limittäin sijaitsevista asuinrakennuksista ja maatalouden tuotantorakennuksista. Alue sijaitsee Nurmon keskustan asemakaava-alueen lievealueella ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan asuinalueeksi osoitettujen alueiden lievealueella.

Alue on maakuntakaavassa osoitettu sekä kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi että kaupunkikehittämisen kohdealueeksi. Kaupunkikehittämisen kohdealueen suunnittelumääräyksen mukaan aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna sekä alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti- ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Rakennuspaikan läheisyydessä laaditaan jo asemakaavaa ABC-liikennemyymälää ja ravintolaa varten. Alueen läheisyydessä on vireillä myös valtatien 19 uuden linjauksen mahdollistava asemakaavoitus ja tiesuunnittelu. Alueen läheisyyteen tulee nelikaistainen valtatie ja sen eritaso- ja alikulkujärjestely, jonka ympäristöön asemakaavoitetaan jatkossa maakunnallisia palveluja maakuntakaavan mukaisesti. Risteysalue kytkeytyy myös läheiseen maakuntakaavan teollisuuden kehittämisen kohdealueeseen, jolla sijaitsevat jo Atria Oy:n toimitilat. Alueesta on 1.1.2009 tullut osa Seinäjokea. Alue on ensisijainen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n ja 5 §:n mukainen maakuntakeskuksen laajentumisalue. Kaupungin strategian mukaan kaupungin asukasluku kasvaa 1,5 prosenttia vuodessa. Tämä edellyttää laajoja uusia asuinalueita ja huomattavasti uusia palvelujen tuottamiseen osoitettuja alueita. Nyt kysymyksessä oleva alue ympäristöineen on yksi ensimmäisistä käyttöön otettavista alueista.

Maakuntakaavassa on osoitettu suurten maatilatalouden tuotantorakennusten rakentamisen mahdollistamiseksi alueita maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk-2). Tämä kysymys on siten tutkittu maakuntakaavassa. Nyt kysymyksessä olevaa aluetta ei ole osoitettu mk-2 -alueeksi. Maakuntakaava ei siten pidä aluetta suurimuotoisen eläintuotannon alueena eikä ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua muodostamaan aluetta sellaiseksi.

Nurmon kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja rakennuslautakunta sekä Seinäjoen kaupunkiseudun terveysyhtymän ympäristönsuojelulautakunta ovat lausunnoissaan vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä. Nurmon kunta on tietoisesti pyrkinyt poistamaan suuria maatilatalouden tuotantorakennuksia alueelta hankkimalla tuotantoalueita kunnan omistukseen ja tarjoamalla yrittäjille uusia alueita toiminnan jatkamista varten. Myös nyt kysymyksessä olevalle yrittäjälle on useasti tarjottu uutta aluetta. Kunta ei siten ole pitänyt kysymyksessä olevaa aluetta maatalousalueena. Myös kunnan tahdolle alueen käytön järjestämisestä tulisi antaa asiassa merkitystä.

Kysymys ei ole maatalousalueella tavanomaisesta maatalouskäyttöön liittyvästä rakentamisesta. Yritys on jo rakentanut kaksi broilerihallia, joissa on 60 000 broileria, ja sikalan, jossa on 400 lihasikaa, sekä konesuojan, lietesäiliön ja asuinrakennuksen. Maanomistajan maille on siten jo rakennettu yhteensä ainakin 3 961 kerrosalaneliömetriä. Nyt kysymyksessä olevaa tuotantorakennusta ei rakennusoikeuden määrän ja rakennuksen käyttötarkoituksen ympäristölle aiheuttamien vaikutusten kannalta voida pitää tavanomaisena maatilatalouden tuotantorakennuksena. Suunnittelutarveratkaisulla ei voida antaa alueen ympäristön maanomistajille samanlaista rakennusoikeutta. Hanke on niin mittava, että sen osalta on ollut tarpeen harkita ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointimenettelyn tarve. Kysymyksessä on IPPC-laitos, jossa ympäristöluvan mukaan tuotetaan 750 000 kiloa broilerinlihaa vuodessa ja jolla on lannanlevityspeltoja yhteensä 258 hehtaaria. Nyt kysymyksessä olevassa tuotantorakennuksessa tuotetaan siten ainakin noin 250 000 kiloa broilerinlihaa vuodessa ja huomattava osa lannasta levitetään rakennuspaikan ympäristössä oleville pelloille. Toiminta aiheuttaa myös raskasta liikennettä, melu-, haju- ja muita ympäristöhaittoja sekä rakennuksen sisälle sijoitettavan 10 000 litran öljysäiliön vuoksi palo- ja räjähdysvaaraa. Kysymyksessä ei ole tavanomainen pienimuotoinen perheviljelmänä toimivan maatilan tuotantorakennus.

Koska alueen tilat muodostuvat kapeista saroista, rakennushankkeen ympäristöhaitat ulottuvat rakennuspaikan ulkopuolelle muiden maanomistajien maille. Maanomistajat eivät voi käyttää maataan rakentamiseen ja jo vireillä olevia rakennushankkeita, kuten ABC-liikennemyymälää, ei voida toteuttaa, jos broilerikasvattamon rakennushanke toteutuu. Lisäksi rakennuspaikan ympäristössä on jo nyt useita asuinrakennuksia ja lomakäytössä olevia rakennuksia, joiden käyttö vaikeutuu ja asukkaiden elinympäristön laatu heikkenee. Myös näiden rakennusten korjaaminen ja kunnostaminen saattaa vaikeutua. Alueelle ei myöskään ole mahdollista laatia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja muiden asemakaavan sisältövaatimusten mukaista asemakaavaa rakennushankkeen toteuttamiseksi. Suunnittelutarveratkaisua ei tule myöntää rakennushankkeelle, jonka toteuttaminen ei olisi mahdollista asemakaavalla. Maanomistajia ei myöskään tule asettaa suunnittelutarveratkaisulla keskenään eriarvoiseen asemaan. Kun otetaan huomioon rakennuspaikan sijainti ja rakentamisen laajuus sekä etäisyydet muihin maankäyttömuotoihin alueella, rakentaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueidenkäytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä.

Vaikka kulttuurimaisemaan sisältyykin rakennuksia, rakennushankkeen toteuttaminen ei välttämättä ole maakuntakaavan maisemaa koskevan merkinnän ja suunnittelumääräyksen mukaan mahdollista. Maakuntakaavaa tulkittaessa on arvioitava rakennushankkeen mitoitusta ja sijaintia sekä suhdetta ympäristöönsä. Rakennuspaikka sijaitsee niin keskellä peltoaukeaa, ettei kysymyksessä ole olemassa olevan rakennusryhmän yhteyteen rakennettava rakennus. Rakennus poikkeaa myös mitoitukseltaan ja massoittelultaan ympäristön rakennuskannasta. Hallinto-oikeuden mukaan kysymyksessä on nykyaikaiselle maataloudelle tyypillinen yksittäinen tuotantorakennus. Tämä on ymmärrettävissä niin, että hallinto-oikeudenkin mukaan kysymys on erillään olevasta, suurimuotoisen eläintuotannon tuotantorakennuksesta, eikä maisemaan sopeutuvasta perinteisestä pienimuotoisesta rakentamisesta. Maiseman arvot ovat paikkaan sidottuja. Maiseman arvojen vähenemisen merkitystä ei siten voida hallinto-oikeuden tavoin perustella maakuntakaavan osa-alueen laajuudella tai sillä, että suurin osa Etelä-Pohjanmaan maatalouskäytössä olevista jokilaaksoista on maakuntakaavassa osoitettu erityisominaisuuksiltaan vastaaviksi tai valtakunnallisesti tärkeiksi osa-alueiksi. Maakuntakaavassa on käytetty myös maaseudun kehittämisen kohdealuemerkintää mk-2, jolla on osoitettu muun ohessa sellaiset maisema-alueeksi osoitetut jokilaaksot, joiden maiseman arvot kestävät suurimuotoisen eläintuotannon rakennusten rakentamisen. Maakuntakaavaa on tulkittava kokonaisuutena.

Rakennushanke aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää riittäviin perus- ja vaikutusselvityksiin perustuvaa vuorovaikutteista kaavoitusmenettelyä.

Merkitään , että kuntaliitoksen johdosta alue kuuluu Seinäjoen kaupunkiin.

Seinäjoen kaupunginhallitus on ympäristökeskuksen valituksen johdosta antamassaan selityksessä esittänyt, että valitus hylätään.

Larvatalon Broiler Oy on ympäristökeskuksen valituksen ja kaupunginhallituksen selityksen johdosta antamassaan selityksessä vaatinut, että valitus hylätään ja ympäristökeskus velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on antanut vastaselityksen, joka on lähetetty tiedoksi Larvatalon Broiler Oy:lle.

Larvatalon Broiler Oy on antanut ympäristökeskuksen vastaselityksen johdosta vastineen ja toimittanut lisäselvitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset kumotaan ja Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylätään.

2. Larvatalon Broiler Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasiaratkaisu

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelu¬tarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:
1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja
3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Tosiseikat

Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulla suunnittelutarvealueella. Alueelle ei ole hyväksytty asemakaavaa.

Suunniteltu broilerikasvattamo on tarkoitettu 30 000 broilerille. Larvatalon Broiler Oy:n kaksi olemassa olevaa broilerikasvattamoa, jotka on tarkoitettu yhteensä 60 000 broilerille, sijaitsevat suunnitellun broilerikasvattamon luoteispuolella noin 140 metrin etäisyydellä.

Suunnitellun broilerikasvattamon rakennuspaikka sijaitsee peltoalueella, joka on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

Rakennuspaikalla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Oikeusvaikutteisessa Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 valtatien 19 länsipuolelle noin 350 metrin etäisyydelle rakennuspaikasta on osoitettu laaja pientalovaltainen asuntoalue (AP-2). Yleiskaavamääräysten mukaan AP-2-alue varataan tehokkaaseen pientaloasumiseen ja alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta.

Rakennuspaikan lounaispuolella noin 350 metrin etäisyydellä on vireillä Keski-Nurmontien liike- ja huoltamorakennusten korttelin asemakaavan laadinta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa liikennemyymälän toteuttaminen valtatien 19 ja Keski-Nurmontien risteyksen tuntumaan.

Oikeudellinen arviointi

Suunnittelutarvealueella rakentamisen tulee perustua riittävään suunnitteluun. Ensisijaisesti rakentaminen perustuu asemakaavaan. Myönteinen suunnittelutarveratkaisu korvaa rakennushanketta koskevilta osin alueen asemakaavoituksen. Suunnittelutarveratkaisua ei voida myöntää rakennushankkeelle, jota ei olisi mahdollista osoittaa asemakaavassa. Tämän vuoksi myös maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitettu maakuntakaavan ohjausvaikutus asemakaavoitukseen on otettava huomioon, kun arvioidaan täyttyvätkö maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaiset suunnittelutarveratkaisun oikeudelliset edellytykset.

Rakennuspaikka, jolle on tarkoitus sijoittaa kookas broilerikasvattamohalli, sijaitsee maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi osoitetulla avoimella peltoalueella. Rakennuspaikka on olemassa olevan taajamarakenteen välittömässä läheisyydessä ja sen länsipuolelle on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu uusi asuinalue. Rakennuspaikan lounaispuolella on vireillä asemakaavoitus liikennemyymälän toteuttamiseksi. Larvatalon Broiler Oy:llä on jo alueella kaksi saman kokoluokan broilerikasvattamoa.

Mahdollisuudet laajenevaa broilerien tuotantotoimintaa koskevan rakentamisen yhteensovittamiseen alueen muihin toimintoihin tulee ratkaista asemakaavalla. Rakennushankkeesta aiheutuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa alueen kaavoitukselle, eikä rakentaminen ole mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopivaa maisemalliselta kannalta. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä myönteiselle suunnittelutarveratkaisulle ei ole.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja rakennuslautakunnan päätökset on kumottava ja Larvatalon Broiler Oy:n suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus hylättävä.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Larvatalon Broiler Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Anne E. Niemi, Sakari Vanhala ja Heikki Harjula. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.