KHO:2010:61
- Asiasanat
- Asiakirjajulkisuus, Asianosainen, Kunta, Palvelujen järjestäminen, Ostopalvelu, Sosiaalihuolto, Kehitysvammaisten erityishuolto, Asiakasta koskevat tiedot, Salassapito
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 2816/1/09
- Taltio
- 2599
A:n kunnan asianomainen lautakunta oli järjestänyt kunnan järjestettäviksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan kuuluvien tehtävien hoidon hankkimalla palvelut ostopalveluina B:n kuntayhtymältä. B:n kuntayhtymä oli kieltäytynyt A:n kunnan erityishuollon asiakkaita koskevien tietojen antamisesta A:n lautakunnalle sillä perusteella, että ne olivat salassa pidettäviä. Koska sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 tai 20 §:ssä ei säädetä yleisesti asianosaisen tietojensaantioikeudesta, sovellettavaksi tuli viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n asianosaisjulkisuutta koskeva yleissäännös. Lautakunta katsottiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi asianosaiseksi sen asiakkaina olevien kehitysvammaisten osalta. Pyydetyt kehitysvammaisista tehtyjä havaintoja koskevat asiakirjat voivat vaikuttaa julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin lautakunnan harkintaan sen päättäessä tarvittavista palveluista ja ne voivat niin ikään vaikuttaa lautakunnan maksettavaksi esitettyjen laskujen perusteiden arvioimiseen. Siihen nähden, että asiakirjat olivat salassa pidettäviä myös lautakunnan hallussa ja että lautakunta olisi voinut saada vastaavat tiedot ilman eri pyyntöä siinä tapauksessa, että se olisi hoitanut palvelut itse, asiakirjojen antaminen lautakunnalle ei ollut vastoin julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yksityistä etua. Myöskään julkisuuslain 16 §:n 3 momentista ei ottaen huomioon henkilötietolain 8 §:n ja 12 §:n 12 kohdan säännökset aiheutunut estettä tietojen antamiselle. Lautakunta oikeutettiin saamaan asiakkaitaan koskevat tiedot B:n kuntayhtymältä.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 1 ja 2 momentti ja 16 § 3 momentti
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11 §, 14 § 1 momentti ja 20 §
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 4 § 1 momentti 4 kohta
Henkilötietolaki 8 § ja 12 § 12 kohta
Päätös, josta valitetaan
Turun hallinto-oikeuden päätös 13.8.2009 nro 09/0641/2
Asian aikaisempi käsittely
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä on 19.9.2008 pyytänyt Kårkullan kuntayhtymältä tarkennettuja tietoja siitä, miten helsinkiläisten Kårkullaan sijoitettujen kehitysvammahuollon asiakkaiden hoidon tarve ja siinä tapahtuneet muutokset määritellään.
Kårkullan kuntayhtymän johtoryhmä on 16.10.2008 hylännyt tietopyynnön ja todennut, että hoidon tarpeen määrittelyssä sovellettava AB-taulukko on organisaation sisäisenä työvälineenä käytettävä psykologinen testi. Testitulosten yksityiskohtainen selostaminen olisi vastoin kaikkia salassapitosäädöksiä. Tietojen antamisen sijaan johtoryhmä on todennut, että Helsingin kaupungin edustaja voi olla mukana, kun asiakkaalle tehdään AB-arviointi.
Helsingin sosiaalilautakunta on kuntayhtymän johtoryhmän päätöksestä hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että johtoryhmän päätös kumotaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin vastaisena.
Vaatimuksensa tueksi sosiaalilautakunta on esittänyt seuraavaa:
Helsingin sosiaalivirasto saa nykyisin kuntayhtymältä tiedon, kun asiakkaan hoitoisuusluokka muuttuu, koska sen mukaan määräytyy kuntayhtymän sosiaalivirastolta perimä maksu. Sosiaalivirasto saa tiedon myös siitä, kuinka monella pisteellä asiakkaan hoidon tarve on muuttunut testissä, josta kuntayhtymä nyt on kieltäytynyt antamasta tarkempia tietoja.
Helsinkiläisten asiakkaiden hoidon tarpeen määrittely tapahtuu kriteereillä, joista sosiaalivirastolle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna kehitysvammahuollon järjestäjänä ei anneta tietoja. Sosiaalivirasto on kuitenkin asiakkaalle vastuussa siitä, että tämä saa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Mainitun lain 20 §:n 1 momentin perusteella sosiaalivirastolla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada kuntayhtymältä kehitysvammaisten asiakkaidensa asiakassuhteisiin olennaisesti vaikuttavat tiedot heidän huollon tarpeensa määräytymisen perusteista.
Sosiaalivirastolla on myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena oikeus saada pyytämänsä tiedot.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt sosiaalilautakunnan valituksen kuntayhtymän johtoryhmän päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuus- tai muussa laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut. Pykälän 3 momentin 3 kohdan mukaan viranomaisen asiakirjana ei pidetä viranomaisen sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä varten hankittuja asiakirjoja. Pykälän 4 momentin mukaan julkisuuslakia sovelletaan viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Lain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta. Momentin 29 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä tai sen tuloksesta.
Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (asiakaslaki) 14 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä.
Asiakaslain 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan viranomainen on velvollinen antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Asiassa saatu selvitys
Kårkullan kuntayhtymän hallinto-oikeudelle antaman lausunnon liitteenä olevan selvityksen mukaan kuntayhtymässä on asiakkaiden hoidontarpeen luokittelemiseksi otettu vuonna 2000 käyttöön niin sanottu AB-arviointi (Adaptive Behavior Scale - Residential and Community). Arviointi sisältää kaikkiaan 114 kysymystä tai tehtävää, joissa on useita vastausvaihtoehtoja tai väittämiä. Arviointiin käytetään aikaa tunnista puoleentoista tuntiin ja sen tekevät joko kuraattori tai psykologi yhdessä asiakkaan hyvin tuntevan henkilön tai useamman kanssa. Arviointilomakkeen tultua täytetyksi lasketaan asiakkaan saamat pisteet. Arviointi on suoritettu 752 asiakkaalle, joiden yhteispistemäärät vaihtelevat viidestä 337:ään. Asiakkaan maksuluokka määräytyy pääasiassa AB-arvioinnin 1-osion perusteella. Tuossa osiossa selvitetään sitä, miten hyvin asiakas selviytyy itsenäisesti jokapäiväisessä elämässä.
Maksuluokat määräytyvät pisteiden perusteella siten, että kolmannessa maksuluokassa pistemäärä on 0-132, toisessa 133-246 ja ensimmäisessä yli 247. Kolmanteen maksuluokkaan kuuluvat henkilöt tarvitsevat hoitoa ja avustamista kaikissa toiminnoissaan vuorokauden ympäri. Toiseen maksuluokkaan kuuluvat tarvitsevat toiminnoissaan tukea ja valvontaa ja ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvat vain ohjausta. Kårkullan kaikista asiakkaista on kolmannessa maksuluokassa 22 prosenttia, toisessa 45 prosenttia ja ensimmäisessä 33 prosenttia. Helsingin osalta vastaavat prosenttiluvut ovat 18, 41 ja 41. Maksuluokka-arviointi tehdään, kun henkilö on ollut muutaman kuukauden mukana toiminnassa. Uusi arviointi voidaan tehdä, jos havaitaan, että henkilön toimintakyky on olennaisesti muuttunut. Toimintakyky voi parantua nuorilla henkilöillä, jotka ovat kotonaan saaneet paljon apua ja jotka toimintaan osallistuttuaan itsenäistyvät. Toimintakyky voi vastaavasti huonontua henkilöillä, jotka sairastuvat pitkäaikaisesti tai vammautuvat tai vain ikääntyvät.
Kuntayhtymä ei ole halunnut julkistaa AB-arviointia, ei täytettynä eikä täyttämättömänä. Yksi syy on se, että englanninkielisestä testilomakkeesta ei ole virallista käännöstä, vaikka sitä käytetäänkin sellaisenaan Skandinaviassa. Toinen syy on se, että testilomaketta ei saa miltään osin kopioida ilman lupaa. Täytetyn arviointilomakkeen tiedot eivät ole pysyviä, vaan ne muuttuvat henkilön iän tai hänen fyysisen tai psyykkisen toimintakykynsä perusteella. Yhteydestään irrotettuina voidaan kysymykset ja tehtävät kyseenalaistaa, jos ei ole tietoa siitä, miten testi tehdään.
Kuntayhtymän hallinto-oikeudelle antaman lausunnon mukaan AB-arvioinnin tuloksista ei nykykäytännön mukaan tehdä kirjallista yhteenvetoa, vaan henkilön maksuluokka määräytyy hänen yhteenlaskettujen pisteidensä perusteella. Kuntayhtymässä ei haluta salata tietoja kunnilta, mutta Helsingin sosiaalilautakunnan pyynnön perusteella pitäisi luoda aivan uudentyyppinen yhteenveto. Asiakaslain ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan kuntayhtymällä on kuitenkin velvollisuus antaa sosiaalilautakunnalle vain ne tiedot, jotka ovat käytettävissä. Vaihtoehtona olisi lähettää arviointilomake täytettynä. Ilman yhteenvetoa se ei kuitenkaan ole kovinkaan informatiivinen.
Helsinkiläisten asiakkaiden osalta kuntayhtymä on lähettänyt sosiaalivirastoon kopiot lääkärinlausunnoista, psykologisista yhteenvedoista ja asiakassuunnitelmista. Sosiaaliviraston edustaja on mukana säännöllisesti tapahtuvissa asiakassuunnitelman tarkistamisneuvotteluissa. Sosiaalityöntekijällä on myös mahdollisuus olla mukana AB-arviointia tehtäessä. Ennen kuin asiakkaan maksuluokan muutoksesta päätetään, kuntayhtymän kuraattori ottaa yhteyttä asianomaisen kunnan sosiaalityöntekijään ja ilmoittaa asiakkaan toimintakyvyn muuttuneen siinä määrin, että maksuluokan muutos on kuntayhtymän soveltamien ohjeiden mukaan välttämätöntä.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Kårkullan asiakkaille suoritettava AB-arviointi ja sen tulokset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 ja 29 kohtien nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja. Asiakirjat eivät koske julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla Helsingin sosiaalilautakunnan oikeutta, etua tai velvollisuutta eikä lautakunnalla siten ole asianosaisen tiedonsaantioikeutta kyseisiin asiakirjoihin. Sosiaalilautakunta on Kårkullan kuntayhtymän hallinto-oikeudelle antamasta lausunnosta ja sen liitteenä olleesta selvityksestä ilmenevällä tavalla saanut asiakaslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Näin ollen ja kun kuntayhtymällä ei sosiaalilautakunnan tietopyynnön perusteella ole velvollisuutta laatia uusia asiakirjoja kuten esimerkiksi kirjallista yhteenvetoa AB-arvioinnin tuloksista, kuntayhtymän johtoryhmän päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1 § 1 momentti, 5 § 2 momentti ja 3 momentti 3 kohta sekä 4 momentti, 9 § 1 momentti, 10 §, 11 § 1 momentti ja 24 § 1 momentti 25 ja 29 kohta
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 § 1 momentti ja 20 § 1 momentti
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on valituksessaan vaatinut, että Turun hallinto-oikeuden ja Kårkullan kuntayhtymän johtoryhmän päätökset kumotaan ja kuntayhtymä velvoitetaan luovuttamaan sosiaalivirastolle tiedot siitä, miten Kårkullaan sijoitettujen kehitysvammaisten asiakkaiden hoidon tarve ja siinä tapahtuneet muutokset määritellään.
Vaatimusten tueksi on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Sosiaalivirasto tarvitsee tietoa täytetystä AB-arviointilomakkeesta kehitysvammahuollon järjestäjänä ostaessaan kuntayhtymältä palveluja asiakkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti ja vastatessaan asiakkaalle siitä, että tämä saa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n 1 momentissa edellytettävää laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Toinen peruste tietojen saantiin on kuntayhtymän sosiaalivirastolta perimän maksun perusteiden asianmukaisuuden varmistaminen palvelujen ostajana.
Sosiaalilautakunta on palvelujen järjestäjänä vastuussa kehitysvammaisten asiakkaidensa Kårkullassa saaman hoidon riittävyydestä ja laadusta. Tämän johdosta se, millä perusteella asiakkaiden hoidon tarve määritellään, koskee sosiaalilautakunnan velvollisuutta. Palvelujen ostajana sosiaalilautakunnan oikeutta, etua ja velvollisuutta koskee se, miten helsinkiläisten kehitysvammahuollon asiakkaiden hoidosta perittävä maksu määräytyy.
Kårkullan kuntayhtymä on antanut asiassa selityksen. Kuten Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on asiassa todennut, se on vastuussa siitä, että henkilöt saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut. Sosiaalilautakunta lienee tehnyt oman arviointinsa hoidon tarpeesta ennen kuin se on päättänyt ostaa palveluja kuntayhtymältä. Näin ollen kuntayhtymän ja sosiaalilautakunnan näkemykset asiakkaan toimintakyvystä eivät voi olennaisesti poiketa toisistaan. Kunnan sosiaalityöntekijä voi tarvittaessa osallistua AB-arvioinnin tekemiseen ja tehdä omia merkintöjään.
Helsingin sosiaalilautakunta on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Kårkullan kuntayhtymän johtoryhmän ja Turun hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta oikeutetaan saamaan pyytämänsä tiedot.
Perustelut
Sovellettavat oikeusohjeet
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (jäljempänä asiakaslaki) 14 §:n 1 momentin mukaan sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.
Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Henkilötietolaki
Henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan henkilötietoja saa käsitellä, jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan (yhteysvaatimus).
Saman lain 11 §:n 6 kohdan mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia.
Saman lain 12 §:n 12 kohdan mukaan mitä 11 §:ssä säädetään, ei estä sosiaalihuollon viranomaista tai muuta sosiaalihuollon etuuksia myöntävää viranomaista, laitosta tai yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaa käsittelemästä kyseisen viranomaisen, laitoksen tai palvelujen tuottajan toiminnassaan saamia tietoja rekisteröidyn sosiaalihuollon tarpeesta tai hänen saamistaan sosiaalihuollon palveluista, tukitoimista tai hänelle myönnetyistä muista sosiaalihuollon etuuksista taikka muita rekisteröidyn huollon kannalta välttämättömiä tietoja.
Oikeudellinen arviointi
Julkisuuslaki on yleislaki, jota sovelletaan, jollei muussa laissa ole erikseen toisin säädetty.
Asiakaslain 14 §:n 1 momentti sisältää sosiaalihuollon asiakirjoja koskevan erityissäännöksen, joka tulee sovellettavaksi lainkohdassa tarkoitettujen asiakirjojen osalta julkisuuslain yleisten salassapitosäännösten sijasta.
Pyydetyt asiakirjat ovat sosiaalihuollon asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaista. Asiakirjat ovat siten asiakaslain 14 §:n nojalla salassa pidettäviä. Asiakirjoista voidaan näin ollen antaa tieto vain, jos asiakirjan salassapitovelvollisuudesta on säädetty asiakaslaissa tai muussa laissa poikkeus.
Asiakaslain 20 §:ssä on säädetty muiden viranomaisten velvollisuudesta antaa hallussaan olevia tietoja yksittäisen sosiaalihuoltoasian ratkaisua varten sosiaaliviranomaiselle. Lainkohdassa ei näin ollen säädetä asianosaisen tietojensaantioikeudesta eikä sosiaaliviranomaisen oikeudesta antaa tietoja muulle viranomaiselle. Tämä lainkohta ei siten tule sovellettavaksi asianosaisjulkisuutta koskevan julkisuuslain 11 §:n sijasta.
Asiakaslain 11 §:n 1 momentin viittaussäännöksen mukaan asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeudesta saada asianosaisena tieto itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin julkisuuslain 3 luvussa säädetään. Tämä lainkohta ei koske muita asianosaisia.
Asiakaslakiin ei näin ollen sisälly säännöksiä muun asianosaisen kuin asiakkaan oikeudesta asiakirjoihin. Siten tältä osin sovellettavaksi tulee julkisuuslain 11 §:n asianosaisjulkisuutta koskeva yleissäännös.
Helsingin sosiaalilautakunta on järjestänyt kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan kehitysvammaisille kuuluvien kunnan palvelujen järjestämisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti hankkimalla palveluja Kårkullan kuntayhtymältä. Helsingin sosiaalilautakunta on toiminnan järjestäjä ja vastuussa sekä palvelujen laadusta että niistä aiheutuneista kustannuksista.
Helsingin sosiaalilautakunta on julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianosainen sosiaalilautakunnan vastuulla olevan palvelun järjestämistä ja kustannusvastuuta koskevassa asiassa. Pyydetyt asiakirjat voivat myös vaikuttaa sosiaalilautakunnan harkintaan sen päättäessä tarvittavista palveluista, ja ne voivat niin ikään vaikuttaa lautakunnan maksettavaksi esitettyjen laskujen perusteiden arvioimiseen.
Siihen nähden, että asiakirjat ovat salassa pidettäviä myös lautakunnan hallussa ja että lautakunta voisi saada vastaavat tiedot ilman eri pyyntöä siinä tapauksessa, että se hoitaisi palvelun itse, asiakirjojen antaminen lautakunnalle ei ole julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.
Pyydetyt tiedot koskevat henkilöitä, jotka ovat Helsingin sosiaalilautakunnan sosiaalihuollon asiakkaita, ja tiedot liittyvät sosiaalilautakunnalle laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen. Lautakunnalla on henkilötietolain 8 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan ja 12 §:n 12 kohdan mukaan oikeus käsitellä omia sosiaalihuollon asiakkaitaan koskevia tietoja. Näin ollen julkisuuslain 16 §:n 3 momentistakaan ei aiheudu estettä pyydettyjen tietojen luovuttamiselle.
Edellä mainituilla perusteilla sosiaalilautakunnalla on oikeus saada pyytämänsä asiakirjat. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja kuntayhtymän johtoryhmän päätökset on kumottava ja lautakunta oikeutettava saamaan kysymyksessä olevat asiakirjat.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä, Hannu Ranta ja Leena Halila. Asian esittelijä Kirsi Miettinen.