5.2.2009

Korvaushakemuksen kohteena olleet lastensuojelukustannukset olivat syntyneet ajalla, jolloin oli ollut voimassa vuoden 1983 lastensuojelulaki (683/1983). Sanotun lain kumosi 1.1.2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki (417/2007), jonka 95 §:n 2 momentin siirtymäsäännöksen mukaan tätä lakia ei sovelleta valitukseen eikä alistukseen, joka tehdään ennen tämän lain voimaantuloa annetusta päätöksestä, eikä tällaisen asian käsittelyyn valituksen johdosta ylemmässä valitusviranomaisessa.

Kun otettiin huomioon edellä mainittu siirtymäsäännös sekä se, että esillä olleessa asiassa oli kysymys lastensuojelukustannuksista, jotka perustuivat 31.12.2007 saakka voimassa olleisiin vuoden 1983 lastensuojelulain (683/1983) säännöksiin, sanottujen lastensuojelukustannusten korvaamista koskevaan hallintoriita-asiaan oli sovellettava vuoden 1983 lastensuojelulakia, joka oli ollut voimassa ennen 1.1.2008.

Lastensuojelulaki (683/1983)
Lastensuojelulaki 45 § 1 momentti (139/1990)
Sosiaalihuoltolaki 49 § 2 momentti
Lastensuojelulaki (417/2007) 95 § 2 momentti

Kort referat på svenska

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

Kauhajoen perusturvalautakunta on hakemuksessaan Vaasan hallinto-oikeudelle vaatinut, että Töysän kunta velvoitetaan korvaamaan Kauhajoen kaupungille X:n (s. 18.5.2004) lastensuojelun asiakkuudesta aiheutuneet kustannukset 15.6.2006 alkaen, jolloin hänet sijoitettiin avohuollon tukitoimena perhekotiin. Kauhajoen perusturvalautakunta on myös pyytänyt hallinto-oikeuden päätöstä siihen, mikä kunta on vastuussa X:n sijaishuollon järjestämisestä jatkossa.

X on sijoitettu lastensuojelulain 14 §:n perusteella Perhekeskus Kaarisiltaan 15.6.2006 alkaen. X sijoitettiin Kaarisiltaan ensin yksin, mutta 29.6.2006 - 28.8.2006 toteutettiin koko perheelle tarkoitettu perhetutkimusjakso. Perhetutkimusjakson jälkeen X:n sijoitusta Kaarisillassa jatkettiin, mutta X:n vanhemmat palasivat asumaan Kauhajoelle. Perhetutkimusjakson perusteella esitettiin X:n huostaanottoa, ja Kauhajoen perusturvalautakunta teki päätöksen X:n huostaanotosta 21.9.2006.

X:n perhe muutti Töysästä Kauhajoelle maaliskuussa 2006. Perhe tuli heti Kauhajoella lastensuojelun asiakkaaksi. Kesäkuussa 2006 jouduttiin tekemään X:n sijoitus Kaarisiltaan. X:n huostaanoton tarve on syntynyt perheen asuessa Töysässä, kuten Töysän lastensuojelun asiakirjoista ilmenee.

Töysän kunnanhallitus on antanut hakemuksen johdosta selityksen, jossa se on yhtynyt Töysän sosiaalilautakunnan lausunnossa esitettyyn. Sosiaalilautakunta on kunnanhallitukselle antamassaan lausunnossa katsonut, ettei Töysän kunta ole velvollinen maksamaan Kauhajoen perusturvalautakunnan esittämiä ja tulevia sijaishuollon kustannusten korvauksia, koska huostaanottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on todellisuudessa syntynyt kesäkuussa 2006 Kauhajoella.

X on perheineen on muuttanut Töysään elokuussa 2004. Tällöin on pidetty siirtopalaveri, minkä sisältönä on ollut perheen Kauhajoella saamat palvelut (avohuollon tukitoimet). Tämä neuvottelu on ollut tarpeen, koska näin saatiin selville, mitä palveluja perhe sai Kauhajoella. Työ jatkui välittömästi Töysässä, missä perheelle tarjottiin tukea mahdollisimman kattavasti ja suunnitelmallisesti. Perhetyö tapahtui Varpunen-projektin kautta ja sosiaalitoimen perhetyönä. Käyntikertoja tuli yhteensä vähintään 80 ajalla elokuu 2004 - helmikuu 2006. Käytetyt menetelmät valittiin sellaisiksi, että ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin perheen kokonaistilanteeseen. Perhettä kyettiin selvästi tukemaan ja kehitystä parempaan suuntaan myös tapahtui. Perhe oli motivoitunut työskentelyyn ja vaiheittain välillä myönteisen kehityksen hidastuessa edettiin kuitenkin tavoitteiden suuntaisesti. Työskentelyn aikana on pyritty avoimeen vuorovaikutukseen ja rehelliseen tilanteen selvittämiseen. Tähän on liittynyt myös se, että on keskusteltu lastensuojeluilmoituksista ja huostaanotosta. Tarkoituksena on ollut ottaa huomioon kaikki vaihtoehdot, myös huostaanoton mahdollisuus. Töysässä oloaikana perheen tilanne pysyi kuvattujen tukitoimien avulla hallinnassa, vaikka se olikin vaikea. Huostaanoton uhka väheni selvästi. Määrätietoinen työ kuitenkin keskeytyi, kun perhe muutti takaisin Kauhajoelle. Uudessa asuinympäristössä tilanne kriisiytyi. Vanhempien terveys heikentyi ja uhkaava väkivaltatilanne 2.6.2006 ratkaisi tilanteen niin, että lapsen sijoittaminen ja huostaanotto tulivat ajankohtaiseksi.

Kauhajoen perusturvalautakunta on antanut selityksen johdosta vastaselityksen. Hakija on uudistanut vaatimuksensa, että X:n huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset on määrättävä Töysän kunnan maksettavaksi. Hakija on muun ohella todennut, että vanhemmat Töysässä asuessaan eivät sitoutuneet kaikkiin avohuollon tukitoimiin ja lopuksi he kieltäytyivät tukitoimista kokonaan. Toteutettujen tukitoimen avulla muutosta ei saatu aikaan ja kodin olosuhteet vaaransivat vakavasti X:n kasvun ja kehityksen jo Töysässä. Töysässä on perheen kanssa keskusteltu huostaanotosta, mutta tilapäisesti syksyllä 2005 tilanne parani ja huostaanoton uhka pieneni. Helmikuussa 2006 perheen kokonaistilanne oli kuitenkin taas huono ja X:n huostaanotto on noussut uudelleen keskusteluihin.

Helmikuussa 2006 perheen tilanne kriisiytyi Töysässä. X:n isä oli 20.2.2006 kotona väkivaltainen. Lastensuojeluviranomaisten puututtua perheen tilanteeseen perhe kieltäytyi 27.2.2006 avohuollon tukitoimista. Kauhajoen perusturvalautakunnan näkemyksen mukaan Töysän sosiaalilautakunnan olisi viimeistään helmikuussa 2006 tullut ottaa X huostaan, koska avohuollon tukitoimet osoittautuivat mahdottomiksi vanhempien kieltäydyttyä tukitoimista, vaikka huolet X:n kasvusta ja kehityksestä olivat lisääntyneet perhetilanteen kriisiytymisen vuoksi. Maaliskuussa 2006 perhe muutti Kauhajoelle ja äiti oli maaliskuun lopussa yhteydessä Kauhajoen sosiaalitoimistoon. Töysässä perheen lastensuojeluasioita hoitanut sosiaalityöntekijä oli yhteydessä Kauhajoen sosiaaliviranomaisiin. Hän oli huolissaan X:n tilanteesta ja kertoi arvionsa olevan, että X:n edun mukaista olisi ollut huostaanotto.

Kauhajoella perhe kieltäytyi edelleen X:n tutkimuksista pikkulapsipsykiatrialla. Perheen tilanne oli Kauhajoella alusta asti erittäin kriittinen ja kesäkuussa 2006 X:n isän väkivaltaisen käytöksen vuoksi jouduttiin X sijoittamaan lastensuojelulaitokseen. Kesän 2006 aikana Perhekeskus Kaarisillassa tehdyn vanhemmuuden arvioinnin ja X:n kehityksen arvioinnin perusteella päädyttiin yhteistyössä vanhempien kanssa X:n huostaanottoon ja sijoitukseen.

Töysän kunnanhallitus on vastannut vastaselitykseen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Kauhajoen perusturvalautakunnan hakemuksen siltä osin kuin korvausta on vaadittu huostaanottoa edeltävältä ajalta 15.6. - 21.9.2006.

Hallinto-oikeus on hyväksynyt Kauhajoen perusturvalautakunnan hakemuksen muilta osin ja velvoittanut Töysän kunnan vastaamaan X:n sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan sanotulla päätöksellä ei ole ratkaistu kysymystä sijaishuollon kustannusten määrästä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Lastensuojelulain 16 §:n mukaan sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin mukaan kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 14 §:ssä ja 15 §:n 1 momentissa on säädetty. Mitä sosiaalihuoltolain 15 §:n 2 momentissa ja 42 §:ssä sekä 49 §:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan myös lastensuojelulain nojalla järjestettävään perhehoitoon ja laitoshuoltoon. Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, vastaa lapsen sijaishuollon järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista se kunta, jossa lapsen huostaanottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi.

Lastensuojelun asiakkuudesta aiheutuneet kustannukset ennen huostaanottoa

Väestötietojärjestelmästä saatujen tietojen mukaan X on muuttanut vanhempiensa kanssa Kauhajoelle 16.3.2006. Kauhajoen kaupungissa lapselle ja hänen perheelleen ennen lapsen huostaanottoa ja siihen liittyvää sijoitusta järjestetty sosiaali- ja perhetyö sekä X:n avohuollon sijoitus perhekeskus Kaarisiltaan ovat lastensuojelulain 13 ja 14 §:ssä tarkoitettuja avohuollon tukitoimia, jotka Kauhajoen kaupunki on ollut velvollinen järjestämään lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin nojalla. Kauhajoen kaupunki on siten X:n kotikuntana vastuussa näistä avohuollon tukitoimista aiheutuneista kustannuksista.

Sijaishuollon kustannukset

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan X:n vanhemmat ovat asuneet Kauhajoella X:n syntyessä. Perhe on muuttanut Töysään heinäkuussa 2004 lapsen ollessa noin kahden kuukauden ikäinen. Olosuhteet perheessä ovat lapsen syntymästä lähtien olleet epävakaat ja perheen kanssa työtä tehneet perhetyöntekijät ovat olleet huolissaan vanhempien puuttuvasta vanhemmuudesta. Molemmilla vanhemmilla on ollut mielenterveysongelmia, ja erityistä huolta on aiheuttanut vanhempien jaksaminen silloin, kun toinen vanhempi on ollut huonossa kunnossa. Perhetyöntekijät ovat olleet huolissaan myös lapsen kasvusta ja kehityksestä ja siitä, että vanhempien olleessa väsyneempiä rajojen asettelu on heilahdellut ja ilmapiiri on ollut kireä. Perheen isä on syksyllä 2005 muutamia kertoja käyttäytynyt uhkaavasti perheen äitiä kohtaan.

Perheelle on sen asuessa Töysässä avohuollon tukitoimin järjestetty muun muassa tehostetut neuvolakäynnit, kotipalvelua, lapselle päivähoito ja vanhemmille käyntejä mielenterveystoimistossa. Perheessä on tehty laajasti perhetyötä vanhempien vanhemmuuden tukemiseksi. X:n vanhempien sitoutuminen perhetyöhön on kuitenkin ollut vaihtelevaa ja he ovat välillä kieltäytyneet ottamasta vastaan tukitoimia. Lapselle on Töysässä ollessa kolme kertaa tehty lähete pikkulapsipsykiatrian perhepäiväosaston tutkimuksiin, mutta vanhemmat ovat kieltäytyneet tutkimuksista niin, että tutkimuksia ja vanhemmuuden arviointia ei ole pystytty suorittamaan.

Tilanne perheessä on kriisiytynyt, kun perheessä on 20.2.2006 ollut väkivaltatilanne. Vanhemmat ovat Töysän kunnanhallituksen selitykseen liitetyn yhteenvetoraportin mukaan 27.2.2006 kieltäytyneet avohuollon tukitoimista. Perhe on muuttanut takaisin Kauhajoelle 15.3.2006. Perhe on heti tullut lastensuojelun asiakkaaksi ja lapsi on 15.6.2006 uuden väkivaltatilanteen vuoksi jouduttu sijoittamaan avohuollon tukitoimin kodin ulkopuolelle. Lapsi on otettu Kauhajoen perusturvalautakunnan huostaan 21.9.2006 lapsen oltua ensin 15.6.2006 - 21.9.2006 sijoitettuna Perhekeskus Kaarisillassa.

Seinäjoen keskussairaalan pikkulapsipsykiatrian perhepäiväosaston erikoislääkärin 3.12.2004 alkaen tehtyjen lastenpsykiatristen merkintöjen ja lääkärintutkimuskäyntien 14.8. ja 21.8.2006 perusteella antaman 19.9.2006 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan X:n psyykkinen kehitys on selkeästi normaalista poikkeavaa. Vastavuoroiseen kontaktiin tuleminen on niukkaa ja vähäistä. Kontakti- ja leikkiin mukaantuloyrityksistä lapsi vetäytyy tai ei huomioi yrityksiä ja tunteiden ilmaisu on niukkaa, kapea-alaista ja selvästi ikätasoisesta poikkeavaa. Sanotun lääkärin arvion mukaan X:n oireilun taustalla on todennäköisesti tilanne, jossa hän ei ole saanut riittävästi tukea ja apua psyykkiseen kehitykseen. Diagnostisesti tilanne sopii lapsuuden kiintymyssuhteiden reaktiiviseen häiriöön. Perhekeskus Kaarisiltaan tulovaiheessa esille on myös tullut oireita, muun muassa nukahtamisen vaikeutta, painajaisunia ja keskittymiskyvyttömyyttä, jotka sopivat myös post-traumaattiseen stressireaktioon. Nämä oireet ovat ajan mittaan vähentyneet.

Hallinto-oikeus katsoo edellä tarkoitetun lääkärinlausunnon perusteella selvitetyksi, että X:n kehitystä vakavasti vaarantava puuttuva vanhemmuus on ollut pitkäaikainen ja että se on ollut olemassa jo perheen asuessa Töysässä. Ottaen huomioon yllä mainittu lääkärinlausunto, selvitys perheen tilanteesta Töysässä asumisen aikana sekä Kauhajoelle muuton ja huostaanoton välinen lyhyt aika, hallinto-oikeus katsoo selvitetyksi, että lapsen terveys ja kehitys ovat perheen asuessa Töysässä vakavasti vaarantuneet eikä avohuollon tukitoimenpiteillä ole voitu vaikuttaa lasta vaarantaviin tekijöihin. X:n huostaanoton ja siihen liittyvän sijaishuollon tarve on syntynyt viimeistään silloin, kun perheessä 26.2.2007 on tapahtunut väkivaltatilanne ja vanhemmat ovat kieltäytyneet keskusteluista perhetyöntekijöiden kanssa. Näin ollen Töysän kunta on velvollinen korvaamaan X:n sijaishuollosta aiheutuneet kustannukset.

Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on viitannut lastensuojelulain 16 §:ään, 22 §:ään ja 45 §:n 1 momenttiin.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Töysän kunnan sosiaalilautakunta on vaatinut, että korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Vuoden 2008 alussa kumotun lastensuojelulain 45 §:n ja uuden lastensuojelulain 16 §:n mukaan lapsen sijaishuollon järjestämisestä ja tästä aiheutuvista kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Säännös on tulkinnanvarainen. Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

X on otettu Kauhajoen perusturvalautakunnan huostaan 21.9.2006. Huostaanoton perusteena on ollut se, että lapsen terveys ja kehitys olivat vaarantuneet lapsen isän väkivaltaisen käyttäytymisen vuoksi kesäkuussa 2006.

Lapsen syntyessä perhe asui Kauhajoella, jossa myös aloitettiin lastensuojelutyö asiassa. Perhe muutti Töysään elokuussa 2004, jolloin lapsi oli siis hieman yli kahden kuukauden ikäinen. Töysässä perhe asui noin puolitoista vuotta muuttaen takaisin Kauhajoelle 16.3.2006. Monipuolisilla lastensuojelutoimenpiteillä perheen tilanne Töysässä asumisen aikana saatiin tasaantumaan. Perheen tilanteessa tuon työn johdosta näkyi selvää kohentumista.

Valituksessaan Töysän sosiaalilautakunta on pyytänyt, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Kauhajoen perusturvalautakunnan hakemus sijaishuollon kustannusten korvaamisesta hylätään sekä Kauhajoen perusturvalautakunta velvoitetaan korvaamaan valituksen tekijän oikeudenkäyntikulut korkoineen kuukauden kuluttua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisesta.

X on perheineen asunut Töysässä noin puolentoista vuoden ajan. Ennen muuttoa Töysään Kauhajoella oli jo aloitettu tukitoimenpiteet. Ensimmäiset käynnit perhetyöstä perheeseen tehtiin jo raskausaikana yhdessä psykiatrian poliklinikan perheterapeutin kanssa. Perhetyö aloitettiin perheessä heti X:n syntymän jälkeen. Äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta tuettiin.

Perheen muutettua Töysään asiassa pidettiin siirtoneuvottelu sen varmistamiseksi, että tuki perheelle jatkuu saumattomasti muuton jälkeen. Perheelle annettiin Töysässä asumisen aikana laajasti ja monipuolisesti avohuollon tukitoimia, joihin ovat sisältyneet perhetyöntekijöiden kotikäynnit ja perhetyö, tehostetut neuvolakäynnit, kotipalvelu, perhepäivähoito, seurakunnan äiti-lapsi-kerho, vanhempien omat avohuollon psykiatrian poliklinikan käynnit, intervallijaksot isälle, sosiaalityö sekä toimeentulotuki. Perhettä kyettiin selvästi tukemaan ja perheen tilanteessa tapahtui selvää kehitystä parempaan suuntaan. Perhe oli myös motivoitunut kysymyksessä olevaan työskentelyyn.

Perheen asuessa Töysässä perheen tilanne pysyi mainittujen tukitoimien avulla hallinnassa eikä huostaanoton tarvetta ollut. Määrätietoinen työ keskeytyi perheen muuttaessa takaisin Kauhajoelle. Uudessa asuinympäristössä perheen tilanne kriisiytyi. Myös vanhempien terveydentila heikkeni. Lopulta uhkaava väkivaltatilanne 2.2.2006 laukaisi lopullisen tarpeen ottaa lapsi huostaan.

Uudessa lastensuojelulaissa on aikaisempaa vastaava säännös järjestämis- ja kustannusvastuun osalta. Uutta lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 252/2006 vp) perusteluissa todetaan, että järjestämisvastuu voi jäädä vanhalle kunnalle, jos vanha kunta ei ole järjestänyt lapselle ja perheelleen riittäviä tukitoimia. Esillä olevassa asiassa avohuollon tukitoimet ovat olleet laajoja. Mainitun hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että huostaanoton tarvetta ei voi yksinomaan arvioida annettujen tukitoimien runsaudella, vaan säännöksen tarkoittamaa ajankohtaa on arvioitava myös siitä näkökulmasta, millä perusteella avohuollon tukitoimia on järjestetty ja minkälainen vaikutus niillä on ollut lapsen huolenpidon tarpeisiin. Esillä olevassa asiassa on osoitettu, että avohuollon tukitoimenpiteillä perheen tilanne on saatu kohentumaan. Lapsen huostaan ottamisen tarve ei ole syntynyt aikana, jolloin perhe on asunut Töysässä.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Kauhajoen perusturvalautakunta on selityksessään korkeimmalle hallinto-oikeudelle viitannut hallinto-oikeudelle antamaansa selitykseen. X:n huostaanoton tarve on selkeästi syntynyt perheen asuessa Töysässä. Vanhemmat eivät sitoutuneet kaikkiin avohuollon tukitoimiin. Vanhemmat kieltäytyivät vanhemmuuden arvioinnista ja X:n tutkimuksista lastenpsykiatrian perhepäiväosastolla. Lopuksi he kieltäytyivät avohuollon tukitoimista kokonaan. Toteutettujen tukitoimien avulla muutosta ei saatu aikaan. Kodin olosuhteet vaaransivat vakavasti X:n kasvun ja kehityksen perheen asuessa Töysässä. Töysässä vanhempien kanssa keskusteltiin huostaanotosta, mutta hetkellisesti syksyllä 2005 tilanne parani ja huostaanoton uhka pieneni. Kuitenkin jo 5.12.2005 Töysän perhetyön väliarviossa todettiin, että tavoitteet olivat jääneet toteutumatta. Perheen tilannetta ei saatu kohenemaan avohuollon tukitoimilla.

Helmikuussa 2006 perheen tilanne kriisiytyi Töysässä. X:n isä oli 20.2.2006 kotona väkivaltainen. Lastensuojeluviranomaiset puuttuivat tilanteeseen ja X:n huostaanotto nousi uudelleen keskusteluun. Vanhemmat kieltäytyivät 27.2.2006 avohuollon tukitoimista. Perhe muutti Kauhajoelle maaliskuussa 2006.

Töysän sosiaalilautakunnan olisi pitänyt ottaa X huostaan helmikuussa 2006, koska avohuollon tukitoimet osoittautuivat mahdottomiksi vanhempien kieltäydyttyä tukitoimista, ja huolet X:n kasvusta ja kehityksestä olivat lisääntyneet kriisiytyneen perhetilanteen vuoksi. X:n huostaanoton tarve on syntynyt perheen asuessa Töysässä, joten huostaanotosta ja sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset kuuluvat Töysän kunnan maksettaviksi.

Töysän kunnan sosiaalilautakunta on vastaselityksessään uudistanut kaiken asiassa lausumansa. Perheen muuttaessa Kauhajoelta Töysään elokuussa 2004 pidettiin siirtoneuvottelu ja asetettiin tavoitteeksi tukea perhettä mahdollisimman kattavasti. Kauhajoelta tulleen tiedon johdosta tiedettiin, että perhe todellakin tarvitsee tukea. Perheen tukeminen oli monipuolista perheen asuessa Töysässä. Kehitystä parempaan suuntaan tapahtui Töysässä asumisen aikana. Huostaanoton uhka väheni selvästi. Pääsääntöisesti vanhemmat ovat suhtautuneet myönteisesti annettuun tukeen. Tätä osoittaa perhetyöntekijän raportti suorittamistaan lukuisista kotikäynneistä. Avohuollon tukitoimiin sitoutumisen aste on vaihdellut, mikä ei ole epätavallista tämänkaltaisissa tilanteissa. Työtä on kuitenkin aina voitu jatkaa ja selvää edistymistä on saatu aikaan. Kauhajoelle muuttamisen yhteydessä olemassa olleet tukiverkot ovat täysin katkenneet. Uudella paikkakunnalla tilanne on kriisiytynyt. Tutuksi tullut tuki on ollut poissa ja uudella paikkakunnalla ei ole annettu riittävää tukea.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkein hallinto-oikeus hylkää Töysän kunnan sosiaalilautakunnan valituksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. Töysän kunnan sosiaalilautakunnan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Korvaushakemuksen kohteena olevat lastensuojelukustannukset ovat syntyneet ajalla, jolloin on ollut voimassa vuoden 1983 lastensuojelulaki (683/1983). Sanotun lain on kumonnut 1.1.2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki (417/2007), jonka 95 §:n 2 momentin siirtymäsäännöksen mukaan tätä lakia ei sovelleta valitukseen eikä alistukseen, joka tehdään ennen tämän lain voimaantuloa annetusta päätöksestä, eikä tällaisen asian käsittelyyn valituksen johdosta ylemmässä valitusviranomaisessa.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu siirtymäsäännös sekä se, että esillä olevassa asiassa on kysymys lastensuojelukustannuksista, jotka perustuvat 31.12.2007 saakka voimassa olleisiin vuoden 1983 lastensuojelulain (683/1983) säännöksiin, kysymyksessä olevaan lastensuojelukustannusten korvaamista koskevaan hallintoriita-asiaan on sovellettava vuoden 1983 lastensuojelulakia.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset, asiassa saatu selvitys sekä hallinto-oikeuden ratkaisu ja sen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

2. Asian näin päättyessä ja ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n säännökset Töysän kunnan sosiaalilautakunnalle ei tule korvausta korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Sakari Vanhala, Eila Rother ja Hannele Ranta-Lassila. Asian esittelijä Marja-Liisa Judström.