14.6.2007

Asian aikaisempi käsittely

Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on 25.4.2005 tekemällään päätöksellä pidättänyt maakuntajohtaja A:n virantoimituksesta sairausloman päätyttyä 1.6.2005 lähtien poliisitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi ja samalla pidättänyt maakuntajohtajan palkanmaksun virantoimituksesta pidättämisen ajalta kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 20 §:n mukaisesti.

Asian käsittely Turun hallinto-oikeudessa

A on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että maakuntavaltuuston päätös kumotaan ja päätöksen täytäntöönpano keskeytetään, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska A oli sairauslomalla silloin kun häntä kuultiin virantoimituksesta pidättämisestä. A:ta ei ole voitu hänen sairautensa laadusta johtuen kuulla tällöin laillisesti. Lääkärinlausunnon mukaan hänen arviointi- ja harkintakykynsä oli alentunut. Virantoimituksesta pidättäminen ei ole mahdollista silloin kun virantoimitus on keskeytynyt virkavapauden aikana.

Siten myöskään kuuleminen ei ole mahdollista sairausloman aikana. Satakuntaliiton A:lle 8.4.2005 lähettämä lausumapyyntö ei täytä lain ja oikeuskäytännön vaatimuksia, koska siinä on jätetty ilmoittamatta, että kuultavalla on oikeus käyttää avustajaa.

Työnantajalla olisi ollut selonottovelvollisuus A:n terveydentilan suhteen. Ennen kuulemista olisi tullut selvittää A:n sairauden laatu ja käynnistää hoitoonohjaamistoimenpiteet.

A:n 20.4.2005 Satakuntaliitolle lähettämää kuulemisen lisäkirjelmää ei ole toimitettu maakuntavaltuuston jäsenille eikä kirjettä edes jaettu kokouksessa 25.4.2005. Maakuntavaltuusto on käsitellyt asian kiireellisenä, mutta A:n toimittaman lisäkirjelmän johdosta ei ole suoritettu asianmukaista valmistelua eikä sitä otettu käsittelyyn eikä liitetty pöytäkirjaan.

Päätös virantoimituksesta pidättämisestä on lainvastainen, koska A:n kuntoutusjakson ja sairausloman todennäköinen jatkuminen oli tiedossa päätöstä tehtäessä.

A:lla on johtavana viranhaltijana ollut laaja harkintavalta hänen edustaessaan maakuntaliittoa. Puheenjohtaja, tilintarkastaja tai tarkastuslautakunta eivät ole puuttuneet A:n edustuslaskuihin. Aikaisemmin A oli käyttänyt teknisenä maksuvälineenä omaa luottokorttiaan. Maakuntahallituksen puheenjohtaja on hyväksynyt A:n edustuslaskut. Siltä osin kuin laskua ei ole hyväksytty, A on maksanut sen itse. Menettelystä ei ole aiheutunut liitolle vahinkoa. Vuoden 2005 alusta A sai käyttöönsä liiton luottokortin. Käytäntö oli uusi eikä luottokortin käytölle ollut hyväksytty selviä sääntöjä. A on myöntänyt käyttäytyneensä harkitsemattomasti jatkaessaan vanhaa käytäntöä myös uudella kortilla. Harkitsemattomuus on johtunut hänen sairastumisestaan työuupumukseen.

A ei ole syyllistynyt virkarikokseen tai menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Virantoimituksesta pidättäminen loukkaa A:n oikeutta ja on harkintavallan väärinkäyttöä. Maakuntavaltuusto on käyttänyt tarkoituksenmukaisuusharkintaa tavalla, joka rikkoo hallinnon oikeusperiaatteita, kuten hallinnollisen päätöksen lainalaisuutta, tarkoitussidonnaisuutta, objektiviteettia ja kohtuullisuutta.

Merkitään , että hallinto-oikeus on 17.5.2005 antamallaan päätöksellä numero 05/0158/1 hylännyt A:n täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeneen hakemuksen.

Maakuntahallitus on antanut valituksen johdosta selityksen. A:ta on 8.4.2005 kuultu henkilökohtaisesti. Kuulemisen yhteydessä hänelle on annettu mahdollisuus myös kirjallisen lausuman antamiseen asiassa. A olisi voinut tarvittaessa ilmoittaa jo etukäteen olevansa kyvytön osallistumaan kuulemistilaisuuteen. Kuulemistilaisuus ei myöskään ole antanut aihetta epäillä, etteikö A olisi kykenevä ottamaan osaa kuulemiseen.

Maakuntavaltuusto on 25.4.2005 kokouksessaan päättänyt yksimielisesti ottaa virasta pidättämisasian käsiteltäväkseen kiireellisenä kuntalain 55 §:n mukaisesti, vaikka asiaa ei ollut mainittu kokouskutsussa.

Maakuntavaltuusto on päättänyt yksimielisesti, että A:n maakuntavaltuuston esityslistan lähettämisen jälkeen toimittamia täydennyksiä ei liitetä pöytäkirjaan. Valtuusto ei ole katsonut, että jälkikäteen toimitetut asiakirjat sisältäisivät tietoa, joiden perusteella asia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteluun.

Valtuusto on tehnyt lainmukaisen päätöksen A:n pidättämisestä virantoimituksesta sairausloman päätyttyä 1.6.2005 lukien päätöshetkellä tiedossa olevien tietojen ja tosiasioiden pohjalta. Valtuusto ei ole pidättänyt maakuntajohtaja A:ta virantoimituksesta hänen sairauslomallaan. Valtuustolla on ollut selkeät lailliset perusteet maakuntajohtajan pidättämiseen virasta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n mukaisesti. Maakuntajohtaja edustaa niin merkittävää julkista valtaa ja sitä kautta yleistä luotettavuutta demokratiaan ja viranomaisen toimintaan, että maakuntahallituksen ja -valtuuston on ollut välttämätöntä ryhtyä lain mukaisiin toimiin A:n menettelyn vuoksi.

A on antanut valitusajassa valituksen täydennyksen sisältävän vastaselityksen.

Maakuntavaltuusto on antanut valituksen täydennyksen johdosta vielä selityksen, johon A on vastannut.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on 16.9.2005 antamallaan päätöksellä A:n valituksesta ottaen huomioon kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 ja 48 §:n, kuntalain 53, 54, 55, 86 ja 90 §:n kumonnut maakuntavaltuuston päätöksen.

Hallinto-oikeus on todennut, että maakuntavaltuusto on päätöksentehdessään käyttänyt harkintavaltaansa väärin, minkä vuoksi päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut seuraavaa:

Tosiseikat

Maakuntajohtaja A:n on epäilty käyttäneen alkuvuodesta 2005 hallussaan ollutta Satakuntaliiton luottokorttia ja taksikorttia osin omiin menoihinsa. Hänen on myös epäilty käyttäneen maaliskuussa 2005 hallussaan olleita liiton junasekkejä virantoimitukseen kuulumattomiin matkoihin. Maakuntahallitus on 18.4.2005 päättänyt tehdä tutkintapyynnön poliisille sen selvittämiseksi, onko A syyllistynyt rikokseen.

A on maksanut virantoimitukseen kuulumattomia menoja takaisin liitolle 3 205,20 euroa.

Porin käräjäoikeus on sittemmin tuominnut A:n kavalluksesta sakkotuomioon. Päätös ei ole lainvoimainen.

Kuuleminen

Se, että A on ollut sairauslomalla, ei ole estänyt hänen kuulemistaan mahdollisen virantoimituksesta pidättämisen johdosta. A:n terveydentilasta esitetty selvitys ei osoita, että hänen kuulemiseensa olisi ollut laillinen este. A on myös itse esitutkinnassa 3.5.2005 katsonut olevansa täysin kykenevä tulemaan kuulluksi. Kuuleminen ei ole edellyttänyt, että A:lle olisi ilmoitettu, että hän voi käyttää avustajaa. A on tosiasiassa kuitenkin käyttänyt avustajaa lausumaansa laatiessaan.

Valmistelu

Valtuuston puheenjohtaja on kertonut kokoukselle A:n toimittamasta lisäselvityksestä ja kahdesta sairaustodistuksesta ja kertonut niiden olevan kokouksessa saatavilla. Valtuusto, joka päättää itse millaisen valmistelun perusteella se asian käsittelee, on päättänyt yksimielisesti, että asia voidaan käsitellä hallituksen aikaisemman valmistelun perusteella. Sillä seikalla, mitä asiakirjoja pöytäkirjaan on liitetty, ei ole merkitystä valituksenalaisen päätöksen laillisuuden kannalta.

Hoitoonohjaus

A on oma-aloitteisesti hakeutunut hoitoon, joten työnantajalla ei ole ollut tarvetta ryhtyä hoitoonohjaustoimenpiteisiin.

Virantoimituksesta pidättämistä koskeva säännös

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan, jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

Hallinto-oikeuden johtopäätökset

Maakuntavaltuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Menettelytapa asiassa on ollut lainmukainen.

Maakuntavaltuustolla on asian ratkaisua harkitessaan ollut ilmi tulleeseen luottokortin väärinkäyttöön perustuvat todennäköiset syyt epäillä A:n menetelleen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Perusteet A:n pidättämiseen virantoimituksesta ovat ottaen huomioon hänen asemansa maakuntajohtajana olleet olemassa.

Virantoimituksesta pidättämisen tarkoituksena on estää viranhaltijan viranhoito tutkimuksen tai oikeudenkäynnin aikana, jos hallinnon uskottavuuden turvaaminen vaatii, että virkarikoksesta todennäköisin syin epäilty viranhaltija ei hoida virkaansa.

A on ollut sairauslomalla 29.3.2005 lähtien eikä sen vuoksi ole tosiasiallisesti hoitanut virkaansa. Vaikka valituksenalaista päätöstä tehtäessä A:n sairausloman jatkuminen on ollut tiedossa vain 31.5.2005 saakka, hänen oman ilmoituksensa, sairauden laadun sekä lääkärinlausuntoon sisältyvän arvion perusteella on ollut arvioitavissa, että sairausloma saattaa jatkua sen jälkeenkin. Tämän vuoksi A:n pidättäminen virantoimituksesta 1.6.2005 lähtien riippumatta siitä, onko hän sairautensa vuoksi edelleen sen jälkeenkin estynyt hoitamasta virkaansa, on ollut virantoimituksesta pidättämisen tarkoitukseen nähden tarpeetonta. Turvaamistoimen luontoinen virantoimituksesta pidättäminen on tarpeen määrätä alkamaan vasta, kun viranhaltijan muusta syystä johtuva virkavapaus päättyy. Maakuntavaltuusto on tältä osin käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut käytettävissä ja siten ylittänyt toimivaltansa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Satakuntaliiton maakuntahallitus on valituksessaan vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja Satakuntaliiton maakuntavaltuuston virantoimituksesta pidättämisestä 25.4.2005 tekemän päätöksen pysyttämistä voimassa.

Maakuntahallitus on esittänyt vaatimustensa perusteluina muun ohella, että maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen maakuntajohtaja A:n virantoimituksesta pidättämisestä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n perusteiden mukaisesti ja säädettyjä menettelytapoja noudattaen.

A:n virantoimitus ei ole maakuntavaltuuston tehdessä päätöstä ollut keskeytynyt 1.6.2005 lukien, vaan virkavapaus on päättynyt 31.5.2005. Lain perustelujen mukaan virantoimituksesta pidättämisen esteenä on nimenomaan se, että virantoimitus on jo keskeytynyt. Maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksensä päätöksentekohetkellä tiedossa olevien tosiasioiden perusteella. Jos hallinto-oikeuden näkemys tulevaisuuden ennustamisesta viranhaltijan esittämällä tavalla hyväksytään, virantoimituksesta pidättämistä koskevaa päätöstä ei käytännössä useimmiten voida tehdä. Tilanteessa, jossa työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin viranhaltijaa kohtaan ilmitulleiden rikosepäilyjen vuoksi, on käytännössä pääsääntö, että viranhaltija pyrkii saamaan ja saa lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään. Yleensä kysymys on mielialaan liittyvistä ongelmista. Kysymys on siitä, onko työnantajan myönnettävä viranhaltijalle sairauslomaa vai voidaanko viranhaltija pidättää virantoimituksesta. Hallinto-oikeuden viittaaman hallinnon uskottavuuden näkökulmasta jälkimmäinen vaihtoehto on oikea. A:n myöhemmin esittämien lääkärintodistusten ajankohta ja sisältö huomioon ottaen niillä ei ole eikä ole ollut voinut olla merkitystä arvioitaessa maakuntavaltuuston päätöksen laillisuutta.

A on antanut valituksen johdosta selityksen, jossa hän on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Maakuntahallitus on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkää A:n maakuntavaltuuston päätöksestä tekemän valituksen.

2. A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Oikeusohjeet

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n 1 momentin mukaan, jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48 §:n 2 momentin mukaan kuntayhtymän johtavan viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kuntayhtymän ylin toimielin. Ennen kuntayhtymän ylimmän toimielimen kokousta voi kuntayhtymän johtavan viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kuntayhtymän ylimmän toimielimen puheenjohtaja. Pykälän 3 momentin mukaan ennen kuin virantoimituksesta pidättämisestä tehdään päätös, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Pykälän 4 momentin mukaan virantoimituksesta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön heti.

Saman lain 49 §:n mukaan virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee seurata virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteiden muututtua tehdä asiasta uusi päätös. Virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen tulee ottaa viipymättä ratkaistavaksi viranhaltijan sitä vaatiessa.

Kunnallisen viranhaltijan asemasta annetun lain esitöistä

Kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa 47 §:n kohdalla todetaan, että virantoimituksesta pidättäminen ei ole mahdollista silloin, kun viranhaltijan virantoimitus on jo keskeytynyt hänelle myönnetyn vuosiloman tai virkavapauden vuoksi.

Mainitun esityksen 49 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että virantoimituksesta pidättäminen tapahtuu ensisijaisesti julkista etua silmällä pitäen. Sen käyttöä harkittaessa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota myös toimenpiteen kohteena olevan viranhaltijan oikeusturvaan. Virantoimituksesta pidättämistä ei saa jatkaa pidempään kuin on tarvetta.

Saman pykälän perusteluissa todetaan edelleen, että kyseisessä säännöksessä annettaisiin viranomaiselle aktiivinen velvollisuus seurata pidättämisen perusteiden olemassaoloa. Olosuhteiden muutosten ei edellytettäisi olevan olennaisia. Ratkaisevaa olisi se, onko virantoimituksesta pidättämiselle edelleen tarvetta. Myös asiassa annettava uusi päätös olisi valituskelpoinen päätös. Lisäksi ehdotetaan, että virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen tulisi ottaa viipymättä ratkaistavaksi viranhaltijan sitä vaatiessa. Säännöksellä varmistettaisiin, että myös viranhaltija itse voisi halutessaan saada viranomaiselta uuden valituskelpoisen päätöksen asiassaan. Säännöksessä on otettu huomioon myös se, että viranomaisella ei ole mahdollisuutta saada kaikkea asiassa tarpeellista tietoa, esimerkiksi sairautta tai muuta viranhaltijan terveydentilaa koskevaa tietoa, vaan viranomainen on eräiltä osin virkamiehen toimittaman tiedon varassa. Velvollisuus pidättämisperusteiden olemassaolon selvittämiseen jakautuisi näiltä osin siis viranomaisen ja viranhaltijan välillä.

Tosiseikat

A on toiminut Satakuntaliiton maakuntajohtajana. Alkuvuodesta 2005 hänen on epäilty käyttäneen hallussaan ollutta Satakuntaliiton luottokorttia ja taksikorttia sekä junasekkejä virkatoimien ohella omiin menoihinsa. Maakuntahallitus on 25.4.2005 tehnyt asiassa tutkintapyynnön poliisille. Tutkintapyyntö on johtanut myöhemmin syytteeseen, jonka johdosta Porin käräjäoikeus on tuominnut A:n kavalluksesta. Sittemmin Vaasan hovioikeus on lainvoiman saaneella tuomiolla 7.2.2006 hylännyt A:n kohdistuneen syytteen.

Satakuntaliiton maakuntahallitus on 18.4.2005 päättänyt esittää maakuntavaltuustolle, että A pidätetään virantoimituksesta sairausloman päätyttyä 7.5.2005 lähtien poliisitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Päätöksen perusteluissa maakuntahallitus on muun ohella todennut, että virantoimituksesta pidättämistä voidaan luonnehtia hallinnolliseksi toimenpiteeksi, jolla pyritään turvaamaan tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä toiminnan luotettavuus ja uskottavuus. Maakuntahallitus on viitannut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47, 48 ja 49 §:ään ja todennut, että virasta pidättäminen tulee lain 49 §:n mukaisesti uudelleen arvioitavaksi pidättämisen perusteiden tai olosuhteiden muututtua.

Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on 25.4.2005 päättänyt pidättää A:n virantoimituksesta maakuntahallituksen esityksen perusteella sairausloman päätyttyä 1.6.2005 lähtien. Päätöksessä on todettu, että A:n sairausloma oli pidentynyt 31.5.2005 saakka, minkä johdosta virasta pidättäminen oli mahdollista maakuntahallituksen esityksestä poiketen aikaisintaan 1.6.2005 lukien.

A on ollut sairauslomalla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston käsitellessä asiaa. A:n Satakuntaliitolle toimittamat sairauslomaa koskevat lääkärintodistukset olivat päivätyt 1.4.2005, 5.4.2005 ja 19.4.2005. Niihin merkityt diagnoosit työkyvyttömyyden syystä poikkeavat toisistaan. Viimeksi mainitun lääkärintodistuksen tarkoittama työkyvyttömyysaika oli merkitty päättyväksi 31.5.2005. Mainituista lääkärintodistuksista tai A:n erikseen toimittamista lääkärinlausunnosta ei ole ilmennyt, jatkuuko A:n sairausloma 31.5.2005 jälkeen. A on 19.4.2005 lisäselvityksessään maakuntahallitukselle lausunut, että sairausloman jatkumisen johdosta 1.6.2005 on ensimmäinen mahdollinen aika pidättää hänet virantoimituksesta. A on lisäksi todennut olevan mahdollista, että sairausloma jatkuu vieläkin pidempään.

A on toimittanut maakuntahallitukselle maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen uuden lääkärintodistuksen, jonka mukainen työkyvyttömyysaika on ollut 1.6.-31.8.2005.

Oikeudellinen arviointi

Maakuntahallituksen valituksen johdosta korkeimman hallinto-oikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko maakuntavaltuusto voinut 25.4.2005 päättää A:n pidättämisestä virantoimituksesta tuolloin tiedossa olevan sairauslomajakson päätyttyä 1.6.2005 alkaen.

Kuten kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia koskevan hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, on virantoimituksesta pidättämisessä kysymys etupäässä julkisesta edusta. Kyseessä on eräänlainen turvaamistoimenpide, jonka tarkoituksena on turvata viranhoidon jatkuvuus, luotettavuus ja uskottavuus rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Virantoimituksesta pidättäminen ei kuitenkaan ole mahdollista pidemmäksi ajaksi kuin on tarpeen toimen tavoitteiden turvaamiseksi. Tätä periaatetta ilmentää myös hallituksen esityksessä oleva maininta siitä, että virantoimituksesta pidättäminen ei ole mahdollista silloin, kun viranhaltijan virantoimitus on jo keskeytynyt hänelle myönnetyn vuosiloman tai virkavapauden vuoksi. Mainittua, oikeuskäytännössä yleisesti sovellettua aikaprioriteettiperiaatetta ei kuitenkaan ole tulkittava siten, ettei päätöstä virantoimituksesta pidättämisestä voitaisi tehdä viranhaltijan sairausloman aikana siten, että virantoimituksesta pidättäminen alkaa sairausloman päättyessä.

Virantoimituksesta pidättämisellä tavoitellut päämäärät edellyttävät, että päätös virantoimituksesta pidättämisestä voidaan tehdä viipymättä viranhaltijan kuulemisen jälkeen silloin, kun kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. Mikäli virantoimituksesta pidättämisen perusteihin vaikuttavat olosuhteet myöhemmin muuttuvat esimerkiksi siten, että samaan sairauteen perustuva sairausloma jatkuu yhtäjaksoisesti, tulee viranomaisen mainitun lain 49 §:n mukaisesti tarvittaessa ottaa asia uudelleen arvioitavaksi.

Satakuntaliiton maakuntavaltuuston tiedossa ei sen päättäessä virantoimituksesta pidättämisestä ole ollut, jatkuuko A:n sairausloma 31.5.2005 jälkeen. Viimeisimmän maakuntavaltuuston käytössä olleen lääkärintodistuksen mukaan A:n työkyvyttömyysaika on päättynyt 31.5.2005. Myöskään muusta maakuntavaltuuston käytössä olleesta aineistoista ei ole ilmennyt, että A:n sairausloma todennäköisesti jatkuisi 31.5.2005 jälkeenkin.

Tämän vuoksi ja kun lisäksi otetaan huomioon kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 49 §:ssä säädetty toimielimen velvollisuus asian uudelleen arviointiin olosuhteiden muuttuessa ja viranhaltijan oikeus saattaa asia uudelleen päätettäväksi, ei maakuntavaltuuston päätöstä ole pidettävä lainvastaisena sen johdosta, että se on päättänyt A:n pidättämisestä virantoimituksesta, vaikka varmuutta ei ole ollut siitä, jatkuuko A:n sairausloma mahdollisesti pidempään kuin on ollut tiedossa.

Näin ollen hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Korkeimman hallinto-oikeuden on hallinto-oikeuden päätöksen kumoutuessa tutkittava myös A:n hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa esittämät perusteet muilta osin. Kun näiltä osin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, Satakuntaliiton maakuntavaltuuston päätös ei ole myöskään näillä A:n esittämillä perusteilla lainvastainen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon kuntalain 90 §, A:n valitus on hylättävä.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä ja Riitta Mutikainen. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.