30.3.2006

Asian aikaisempi käsittely

X:n sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalijaoston alainen viranhaltija oli 7.5.2004 hylännyt A:n hakemuksen saada korvausta henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennan ja -maksun aiheuttamista kuluista. Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkakulut, työnantajan lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Palkanlaskennan ja -maksun aiheuttamien kulujen ei katsottu olevan sellaisia muita kohtuullisia avustajasta aiheutuvia välttämättömiä kuluja, jotka kunta olisi velvollinen korvaamaan. Tilannetta ei muuta se, että A:lle on 15.3.2004 myönnetty palveluasuminen. Viranhaltija on viitannut asiassa Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 03/1200/6.

Jaosto on 22.6.2004 pysyttänyt viranhaltijan päätöksen.

A on valittanut jaoston päätöksestä ja vaatinut, että jaoston päätöstä muutetaan siten, että A:lle korvataan henkilökohtaisten avustajien palkkojen maksamisesta aiheutuvat kulut.

A:lle on 15.3.2004 myönnetty palveluasuminen kotiin. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vammaiselle henkilölle asumispalvelupäätöksen mukaisesti järjestetystä asumispalvelusta aiheutuvat kulut ja näihin kuluihin kuuluvat A:n käsityksen mukaan myös palkanmaksusta aiheutuvat menot. Vaikeavammaiselta edellytetään palkanlaskentataitoa, jota kaupunki ei kuitenkaan suostu opettamaan. On kohtuutonta olettaa vaikeavammaisen, hermosärystä ja unihäiriöstä kärsivän henkilön kykenevän säännöllisiin palkanlaskentatehtäviin. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tällöin ulkopuolisen avun käyttäminen. Avustajien palkkojen maksusta aiheutuu A:lle kuukausittain yli 100 euron meno, johon hänen eläkkeensä ei muiden elämiskustannusten jälkeen riitä.

Sosiaalijaosto on antanut lausunnon. Tarvittaessa ja asiakkaan niin halutessa kunta antaa ohjausta ja neuvontaa avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

A on antanut vastaselityksen

Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen sosiaalijaoston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 9 §:n 1 momentin mukaan vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Vastaavan asetuksen 16 §:n 2 momentin mukaan kustannuksiksi luetaan myös työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Pykälän 3 momentin mukaan vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

Vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vastaavan asetuksen 10 §:n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Tällaisia palveluita voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi.

A:lle on 15.3.2004 myönnetty palveluasuminen ajalle 1.1. - 31.12.2004, jonka jälkeen tilanne tulee uudelleen arvioitavaksi. Päätöstä on tarkennettu 8.4.2004. A:n palveluasuminen on päätetty toteuttaa kotona kotipalvelun ja henkilökohtaisen avustajan turvin. Hänelle henkilökohtaisen avustajan palkkaamista varten aikaisemmin myönnettyä avustusta on korotettu 20 viikkotunnista 53 tuntiin viikossa. A:lla on yksi kokopäiväinen ja yksi puolipäiväinen avustaja.

A on toiminut itse vammaispalvelulain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettujen henkilökohtaisten avustajiensa työnantajana. Ulkopuoliselta yhdistykseltä saadusta, avustajien palkanmaksuun liittyvästä palvelusta aiheutuneet kulut eivät ole sellaisia muita kohtuullisia avustajasta aiheutuvia välttämättömiä kuluja, jotka kunta olisi velvollinen korvaamaan. Henkilökohtaisten avustajien palkkojen laskemiseen ja maksamiseen saatua ulkopuolista apua ei myöskään voida pitää sellaisena asumiseen liittyvänä palveluna, että se tulisi korvattavaksi osana palveluasumista. Jaoston päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja sosiaalijaoston päätökset kumotaan ja A:lle myönnetään alkuperäisen hakemuksen mukaisesti vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 9 §:n 1 momentin mukaisesti ne kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkanmaksuun liittyvistä välittömistä kuluista vastaavan asetuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin perusteella A:lle myönnetyn palveluasumisen järjestämiseksi.

Vammaispalveluasetuksen 16 §:n 2 momentissa säädetyistä muista kohtuullisista avustajasta aiheutuvista välttämättömistä kuluista ei ole tarkemmin laissa säädetty. Näin ollen säännöstä tulee tulkita laajasti ottaen huomioon vammaispalvelulain tarkoitus sekä henkilökohtaisella avustajalla turvattava palveluasuminen että A:n henkilökohtainen tilanne.

Muiksi kohtuullisiksi avustajasta aiheutuviksi kuluiksi on katsottava ne työnantajalle aiheutuneet välttämättömät kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä ja jotka ovat muutenkin palkkauksen kannalta ehdottoman tarpeelliset, kuten avustajan palkanmaksuun liittyvien kulujen korvaaminen.

Lisäksi vammaispalveluasetuksen 16 §:n 3 momentin mukaan vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Vammaispalveluasetuksen 16 §:n 3 momentin mukaiseksi avuksi voidaan katsoa esimerkiksi teknisluonteiseen palkanmaksuun liittyvä ohjaaminen ja tarvittaessa auttaminen.

A sairastaa useita vaikeita oireyhtymiä ja sairauksia, jotka aiheuttavat A:lle erittäin vaikeasti vammauttavan hermosärkyoireiston. Liikkumisessa A käyttää pyörätuolia. Tämän lisäksi A:n toinen yläraaja on täysin liikkumaton. Hermokivut aiheuttavat yhdessä lääkärin määräämien lääkkeiden kanssa muun muassa vaikeita unihäiriöitä sekä keskittymiskyvyn, muistin ja kognitiivisten taitojen häiriötä. Kyseinen oireisto kokonaisuudessaan aiheuttaa A:lle objektiivisesti arvioiden sellaisen tilan, että hän on kykenemätön suorittamaan luotettavasti tarkkuutta edellyttäviä laskutoimituksia ja käsittelemään numeroita ilman virheitä, mikä on keskeinen edellytys teknisluonteisessa tarkkuutta ja luotettavuutta edellyttävässä palkanlaskennassa. A:n tilan lääketieteellisestä arviosta on oheistettu 24.5.2005 allekirjoitettu erikoislääkärin lausunto. Näin ollen A:n tila edellyttää henkilökohtaisen avustajan palkkaamisessa itse teknisluonteisen palkanlaskennan osalta myös vammaispalveluasetuksen 16 §:n 3 momentin mukaista ohjausta ja avustamista, kun A itse on kykenemätön hoitamaan palkanlaskentaa. X:n kaupungin sosiaalitoimella on siten vammaispalveluasetuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin mukainen velvollisuus avustaa A:ta palkanlaskennassa. Yksi tapa tuottaa teknisluonteisia palkanlaskentaan liittyviä avustuspalveluita on ostaa niitä ulkopuoliselta palvelun tuottajalta, silloin kun järjestämisvelvollinen taho, eli tässä tapauksessa X:n kaupungin sosiaalitoimi ei itse tuota tällaista palvelua.

Palveluasuminen ja siihen liittyvät erityispalvelut ovat säädetty maksuttomiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan. Maksuttomia palveluja ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, jotka liittyvät palveluasumisen järjestämiseen.

Näin ollen on todettava, ettei X:n kaupungin sosiaalitoimi ole järjestänyt vaikeavammaiselle A:lle sisällöltään ja laajuudeltaan hänelle subjektiivisena oikeutena kuuluvaa palveluasumista henkilökohtaisen avustajan turvin siten kuin vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentti ja vammaispalveluasetuksen 16 §:n 2 ja 3 momentti edellyttävät.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X:n sosiaali- ja terveyslautakunta on selityksessään todennut muun muassa seuraavaa: Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä vaatisi X:n kaupungin sosiaalijaostoa muuttamaan kantaansa, jonka mukaan työnantajalle kuuluvien velvoitteiden ostaminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ei ole avustajan palkkaamisesta aiheutuva välttämätön kustannus. X:n kaupungilla on vammaispalveluasetuksen 16 §:n 3 momentin mukaan velvollisuus ohjata ja auttaa A:ta avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Tämä säännös viittaa selkeästi velvoitteeseen antaa välitöntä ja konkreettista apua sekä ohjausta eikä velvoitteeseen korvata avusta ja ohjaamisesta aiheutuvia kustannuksia. A:n lääkärintodistuksessa osoitettua tarvetta saada apua ei sinänsä kiistetä. Jaosto toteaa kuitenkin, että todistus ei vuoden sosiaalijaoston antaman päätöksen jälkeen laadittuna ole voinut vaikuttaa päätöksen tekemiseen.

A:lla on mahdollisuus saada tarvitsemansa apu ja ohjaus suoraan X:n kaupungin sosiaali- ja terveyskeskukselta ja laskennan teknisen toteuttamisen osalta hänen käytössään olevilta avustajilta, jotka eivät ole millään tavoin esteellisiä A:n ohjauksessa avustamaan työnantajalle kuuluvien velvoitteiden täyttämisessä. A:n esittämä vaatimus kulujen korvaamisesta ei näin ollen perustu asetuksessa tarkoitetulla tavalla avustajan palkkaamisesta aiheutuvaan välttämättömään kustannukseen.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on uudistanut vaatimuksensa ja todennut lisäksi seuraavaa: X:n kaupungin sosiaalijaoston käsitys vammaispalveluasetuksen 16 §:n 3 momentin rajaamisesta välittömään ja konkreettiseen apuun ja ohjaukseen, johon ei kuuluisi velvoitetta korvata tarvittavaa avustuksesta ja ohjauksesta aiheutuvia kustannuksia, ei vastaa asetuksen aineellisoikeudellista sisältöä. X:n kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus ei osoita mitään konkreettista tapaa auttaa tai ohjata A:ta henkilökohtaisen avustajan palkanlaskennassa siten, että se mahdollistaisi A:n tosiasiallisen palkanlaskennan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja jaoston päätökset ja palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 8 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 4 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat maksuttomia.

Vammaispalvelulain 9 §:n 1 momentin mukaan vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta. Vastaavan asetuksen 16 §:n 2 momentin mukaan kustannuksiksi luetaan myös työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Pykälän 3 momentin mukaan vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa.

A:lle on 15.3.2004 myönnetty palveluasuminen ajalle 1.1. - 31.12.2004. Palveluasuminen on päätetty toteuttaa kotona kotipalvelun ja henkilökohtaisen avustajan turvin. A:lla on yksi kokopäiväinen ja yksi puolipäiväinen avustaja.

A:lle myönnetystä palveluasumisesta ei saa asiakasmaksulain edellä mainitun säännöksen nojalla aiheutua hänelle kustannuksia. Vammaispalvelulain 9 §:n 1 momentin ja vastaavan asetuksen 16 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä ei siten voida rajoittavasti soveltaa tapaukseen, jossa henkilökohtainen avustaja liittyy palveluasumiseen.

A:n valitukseen liitetyn 24.5.2005 allekirjoitetun lääkärinlausunnon mukaan A ei lääkittynä kykene luotettavasti suorittamaan laskutoimituksia eikä käsittelemään numeroita tai ajattelemaan loogisesti. A:n esittämästä lääkärintodistuksesta voi päätellä, että A:n on saamansa lääkityksen vuoksi ajoittain vaikeata ja ajoittain mahdotonta selviytyä palkanlaskennasta ja -maksusta. Kun A:n on saatava palveluasuminen kustannuksitta, kunnan on huolehdittava valitsemallaan tavalla A:n ollessa siihen kykenemätön työnantajan velvollisuuksiin kuuluvasta palkanlaskennasta ja -maksusta hänen sijastaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Marita Liljeström, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori ja Matti Halén. Asian esittelijä Marja Ihto.