KHO:2005:41
- Asiasanat
- Lääkärintodistus, Asiakasmaksu
- Tapausvuosi
- 2005
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 3699/3/03
- Taltio
- 1512
Yli 10 päivän sairauslomasta kirjoitettu lääkärintodistus oli asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa tarkoitettu hoitoon liittyvä lääkärintodistus, josta ei tullut periä maksua. Kuntayhtymän hallituksen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä purkuhakemus hylättiin.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1 §, 5 § 1 mom. 1 kohta ja 15 §
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 23 §
Hallintolainkäyttölaki 63 §
Asian aikaisempi käsittely
B on 4.2.2002 pyytänyt, että hänelle määrätty 10 euron maksu sairaslomalle määräämistä koskevasta lääkärintodistuksesta poistetaan.
Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystoimen ja vanhustenhuollon kuntayhtymän hallitus on 21.3.2002 päättänyt, että maksua ei poisteta.
Turun hallinto-oikeuden ratkaisu
Turun hallinto-oikeus on 24.1.2003 antamallaan päätöksellä hyväksynyt B:n valituksen, kumonnut kuntayhtymän hallituksen päätöksen ja poistanut B:n maksettavaksi määrätyn 10 euron maksun lääkärintodistuksesta.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, ellei lailla toisin säädetä.
Terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia eräät kansanterveyslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut lukuun ottamatta lääkärin antamia todistuksia ja lausuntoja, jotka eivät liity potilaan hoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (asiakasmaksuasetus) mukaan lääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadun mukaan enintään 27 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta.
Asiakasmaksulakia koskevan hallituksen esityksen (HE: 216/1991) mukaan maksu voidaan periä hoitoon liittymättömistä lääkärin todistuksista ja lausunnoista. Tällaisia hoitoon liittymättömiä lääkärintodistuksia ovat esimerkiksi erilaiset terveystodistukset, joita tarvitaan työpaikkaa, virkaa tai esimerkiksi ajokorttia haettaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön asiakasmaksuasetusta koskevan, 2.10.1992 päivätyn valtioneuvoston esittelymuistion mukaan maksua ei saisi periä terveyskeskuksissa hoitoon liittyvistä todistuksista. Tällainen hoitoon liittyvä todistus on muistion mukaan esimerkiksi lääkärissä käynnin yhteydessä annettu todistus sairausloman tarpeesta.
Sairausvakuutuslain mukaan sairaanhoitona korvataan lääkärin antama hoito, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen tutkimus sekä tämän lain mukaisen etuuden hakemista varten tarvittava lääkärintodistus.
Terveyskeskuslääkäri C on 17.1.2002 kirjoittanut B:lle lääkärintodistus A:n, jonka mukaan B on sairautensa vuoksi työkyvytön 17.1. - 31.1.2002. B:n sairaus on ollut noidannuoli.
Lääkärintodistus on ollut tarpeellinen, jotta B on saanut sairautensa hoitoon tarvitsemaansa sairauslomaa. Kyseessä on siten asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa tarkoitettu hoitoon liittyvä lääkärintodistus, josta ei olisi tullut periä maksua.
Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus on maininnut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1 §:n ja 5 §:n 1 momentin 1 kohdan, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 23 §:n ja sairausvakuutuslain 5 §:n.
Hallinto-oikeuden päätökseen liitetyn muutoksenhakuohjeen mukaan tähän päätökseen ei saa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 §:n 4 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen terveystoimen ja vanhustenhuollon kuntayhtymän hallitus on hakenut Turun hallinto-oikeuden päätöksen purkua.
Hallinto-oikeuden päätös perustuu ensinnäkin asiakasmaksulain 5 §:n 1 kohdan ilmeisesti väärään soveltamiseen. Lisäksi päätöksen oikeusohjeena käytettyä sairausvakuutuslain 5 §:n säännöstä ei saman lain 11 a §:n nojalla sovelleta ollenkaan kunnan järjestämisvastuulla olevaan terveydenhuoltoon. Päätöksen lopputulos on riidatta lainvastainen. Lisäksi julkinen etu vaatii päätöksen purkamista, koska asia koskee kaikkia terveyskeskusta ylläpitäviä kuntia ja kuntayhtymiä sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymiä.
Hallinto-oikeuden ratkaisu muuttaa ainakin vuodesta 1961 vallinneen käytännön. Turun hallinto-oikeuden päätöksen seurausvaikutukset koskevat mahdollisesti kymmeniä tuhansia palkkioiden perintäpäätöksiä. Asiakkaat ovat jo alkaneet periä kunnilta ja kuntayhtymiltä takaisin heiltä perittyjä maksuja.
Turun hallinto-oikeus on päätöksessään 24.1.2003 katsonut, ettei 10 euron maksua B:ltä lääkärintodistus A:sta olisi tullut periä, koska kyseessä on hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaan todistus, joka potilaan hoitoon liittyvänä on säädetty maksuttomaksi. B:lle on terveyskeskuksesta annettu lääkärintodistus A, jonka mukaan B on sairautensa vuoksi ollut työkyvytön 17.1.- 31.1.2002. B:lle todistus on annettu pyynnöstä ja se on ollut tarpeen työkyvyttömyyden todistamista varten työnantajalle ja sairausvakuutuksen päivärahan hakemiseksi. Lääkärintodistus on annettu lomakkeella, josta käy selville, että todistusta käytetään siten muuhunkin tarkoitukseen kuin sairausloman hakemiseen työnantajalta. Sairausloman pituus huomioon ottaen todistus on ollut tarpeellinen sairausvakuutuslain (364/63) 14 ja 19 §:ssä säädetyn päivärahan hakemista varten.
Sairausvakuutuslain mukaan sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestä maksetaan korvauksena päivärahaa omassa tai toisen työssä olevalle. Jos työntekijällä on oikeus saada palkkaa yhtä suurena tai suurempana kuin päiväraha, maksetaan päiväraha työnantajalle (lain 14 ja 28 §).
Sairausvakuutuksen päivärahan hakemiseen tarkoitettu lääkärintodistus A on ollut maksullinen kunnallisten sairaaloiden antamana ainakin vuodesta 1961 (As. 178/61) ja terveyskeskuksen lääkärin antamana vuodesta 1984.
Vuonna 1993 voimaantulleen valtionosuusuudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset koottiin yhteen lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92; jäljempänä asiakasmaksulaki) 5 §:n 1 kohdan mukaan terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia lääkärin ja hammaslääkärin antamat todistukset ja lausunnot, jotka eivät liity potilaan hoitoon. Asiakasmaksulakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 216/1991) on mainittu eräitä esimerkkejä hoitoon liittymättömistä todistuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asiakasmaksuasetusta (912/92) koskevan 2.10.1992 päivätyn valtioneuvoston esittelymuistion mukaan maksua ei saisi periä sairausloman tarpeesta annetusta todistuksesta. Esittelymuistion mukaan säännös yhdenmukaistaa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa perittävät maksut lääkärintodistuksista.
Säännös on asiallisesti sama kuin vuoden 1961 sairaanhoitolaitosten maksuasetus ja terveyskeskuksen vuonna 1984 voimaantullut maksuasetus. Aiemmat säädökset koskivat maksullisuutta, voimassa oleva säännös puolestaan käänteisesti maksuttomuutta. Todistuksien jako maksullisiin ja maksuttomiin säilyi täysin samana. Uutta oli se, että asetuksella säädetään todistus- ja lausuntomaksun enimmäismäärä, jonka puitteissa kunnat ja kuntayhtymät voivat omin päätöksin määrittää tarkemmat perusteet ja määrät tai päättää, ettei maksua peritä lainkaan. Vuodesta 1993 lähtien valtionosuusjärjestelmä on ollut bruttoperusteinen, mikä tarkoittaa sitä, että maksut ovat kokonaan kuntien ja kuntayhtymien tuloa.
Lyhyttä sairauslomaa (alle 10 päivää) koskeva pelkästään työnantajaa varten annettu todistus on edelleenkin lain (734/92) 5 §:n 1 kohdan mukaan maksuton.
Yhtymähallitus on todennut edelleen, että hallinto-oikeus on perustanut päätöksensä virheellisesti sairausvakuutuslain 5 §:ään, jota lain 11 a §:n säännös huomioon ottaen ei edes sovelleta terveyskeskukselle maksettuun määrään eikä sairaanhoidon kustannuksiin, jos terveydenhuollon palvelut on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 1 momentin kohdassa tarkoitetulla tavalla tai jos tosiasiassa kysymys on mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta järjestelystä.
Asiakasmaksulain 15 §:n mukaan maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Jos maksuvelvollinen on tyytymätön viranhaltijan päätökseen, hänellä on oikeus saattaa viranhaltijan päätös sen toimielimen päätettäväksi, jonka alainen viranhaltija on kysymyksessä. Edelleen toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Kuntayhtymän hallitus on tehnyt 27.12.2001 (§ 102) päätöksen, jonka mukaan terveyskeskuksessa lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta peritään sen laadusta riippuen 10-27 euroa. A-todistuksesta perittävä maksu on sen mukaan 10euroa. Yhtymähallitus ei ole siirtänyt asiassa päätösvaltaa viranhaltijalle.
Kuntayhtymän hallituksen päätöksestä ei ole tehty kunnallisvalitusta, jolloin se on saanut lainvoiman. Päätöstä ei voida myöskään pitää ristiriitaisena asiakasmaksulain ja -asetuksen kanssa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus hylkää hakemuksen.
Perustelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 §:n 4 momentin mukaan maksun määräämistä koskevaan toimielimen päätökseen haetaan hallintolainkäyttölaissa säädetyssä järjestyksessä muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Turun hallinto-oikeus on käsitellyt edellä mainitun säännöksen nojalla asian valituksena.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1 §:n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä.
Lain 5 §:n 1 kohdan mukaan terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia eräät kansanterveyslain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut lukuun ottamatta lääkärin antamia todistuksia ja lausuntoja, jotka eivät liity potilaan hoitoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 23 §:n mukaan lääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 27 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta.
Hallinto-oikeuden purettavaksi haettu päätös ei siten perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Hakemuksessa ei ole esitetty muutakaan hallintolainkäyttölain 63 §:ssä tarkoitettua perustetta, jonka johdosta päätös voitaisiin purkaa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Marita Liljeström, Niilo Jääskinen, Ilkka Pere ja Jukka Mattila. Asian esittelijä Marja Ihto.