17.3.2005

Asian aikaisempi käsittely

A on vaatinut, että Jämsän kaupunki velvoitetaan järjestämään sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaisesti tarkoituksenmukainen hoito omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

Jämsän kaupungin sosiaalilautakunta on selityksessään todennut, että omaishoidon tuen saajat ovat siihen asti pääasiassa itse järjestäneet hoitovapaan ja siihen on varattu omaishoidon saajaa kohti 1 500 markkaa vuodessa. Jotta silloisilla määrärahoilla olisi voitu järjestää kaikille omaishoidossa oleville laitospaikka tai varahoitaja omaishoitajan vapaan ajaksi, olisi omaishoidon tukea saavien määrää tullut huomattavasti pienentää. B:n hoito kodin ulkopuolella edellytti sairaalatasoista hoitopaikkaa. Hänen hoitajansa vapaan järjestäminen Jokilaakson sairaalassa maksaisi vuodessa sisätautiosastolla yhteensä 13 416 markkaa nettona ja terveyskeskuksen vuodeosastolla 6 489 markkaa nettona.

A on hallinto-oikeudessa lausunut, että omaishoitajilla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen riippumatta siitä, onko Jämsän kaupungin talousarviossa varattu määrärahaa siihen vai ei. B:n sairaudet ja vahinkoriski huomioon ottaen tarjottu hoitajalle maksettava 1 500 markan korvaus vapaan järjestämiseksi ei ole riittävä. Omaishoitajan vapaan tällainen korvaaminen on lainvastaista.

Sosiaalilautakunta on lausunnossaan todennut, että Jämsässä on vuonna 2001 pohdittu tarkoituksenmukaista vapaan järjestämistapaa ja päädytty rahakorvauksen antamiseen, koska se on tuntunut tasapuolisimmalta ratkaisulta ja näyttänyt sopivan kaikille. Määrärahan puitteissa vapaan järjestäminen ei muulla tavalla onnistu ilman, että tuen saajien määrää vähennettäisiin.

A on lausunnosta antamassaan selityksessä katsonut, ettei rahakorvaus 1 500 markkaa sovi hänelle verotuksellisista syistä eikä se riitä korvaavan hoidon kustannuksiin.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on käsitellyt kysymyksen omaishoitajan vapaan järjestämisestä hallintoriita-asiana, koska siinä on kysymys sopimuksen sisältöä koskevasta hakemuksesta ja valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n hakemuksen.

Hallinto-oikeus on päätöksensä johtopäätöksenä, siltä osin kuin nyt on kysymys, lausunut, että vuonna 2001 kunnalla on ollut velvollisuus järjestää omaishoitajalle mahdollisuus pitää vapaata vähintään yksi vuorokausi sellaista kuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on järjestettävä hoidettavalle tarkoituksenmukainen hoito hoitajan lakisääteinen vapaan ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaata järjestettäessä tulee ottaa huomioon hoitajan ja hoidettavan käsitykset sijaishoidon järjestelyistä. Toisaalta huomioon on otettava myös kunnan mahdollisuudet järjestää korvaava hoito tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Lisäksi hoidon tulisi ajallisesti vastata omaishoitajan antamaa hoitoa.

Sosiaalilautakunnan vahvistamien tuen myöntämisperusteiden mukaan omaishoitajien vapaa järjestetään Jämsässä rahakorvauksena, koska määrärahan puitteissa ei vapaan järjestäminen muulla tavalla onnistu. Lautakunta on myös selvittänyt, että kyseinen rahakorvaus voidaan käyttää Jämsässä sosiaalitoimen omissa yksiköissä, vanhainkodeissa, päiväkeskuksissa tai ostopalveluna dementiakodeissa. A ei epäillyt tiedon todenperäisyyttä.

Riidatonta on, että B:lle on tarjottu hoitopaikka Jokilaakson sairaalassa A:n vapaan järjestämiseksi. Näin ollen kunta on järjestänyt A:lle mahdollisuuden lakisääteisen vapaan pitämiseen. Pelkästään se seikka, että A:n arvion mukaan B saa parhaimman hoidon kotonaan, ei tarkoita sitä, että kunta olisi laiminlyönyt velvoitettaan. Huomioon tulee ottaa myös se, mikä on kunnan kannalta tarkoituksenmukaista ja taloudellista.

Omaishoidon tuesta - myös omaishoitajan vapaan järjestämisen osalta - voidaan periä asiakasmaksulain mukaista asiakasmaksua, koska palvelua ei ole erikseen säädetty maksuttomaksi. Rahakorvauksen 1 500 markkaa ei tarvitse kattaa siten kaikkia lakisääteisen vapaan järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, vaan kunta voi asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisesti periä tarjoamistaan palveluista asiakasmaksun.

Jämsän kaupunki on järjestänyt B:lle tarkoituksenmukaisen hoidon tämän hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Jämsän kaupunki tulee velvoittaa maksamaan B:lle omaishoitajan vapaavuorokausien ajalta kotihoidon kustannukset vuodelta 2001 täysimääräisinä. Mainitut kustannukset ovat alemmat kuin vastaavat sairaalahoidon kustannukset olisivat olleet.

Sosiaalilautakunnan päätöksen mukaan hoitaja joutuu lähes kokonaan omalla kustannuksellaan järjestämään itselleen sosiaalihuoltolain 27 b §:n 2 momentin mukaisen vapaapäivän, vaikka laissa taloudellinen velvoite on määrätty kunnalle. Omaishoitaja ei voi olla velvollinen itse kustantamaan hoidettavansa hoitokulut laissa säädetyn vapaapäivänsä ajalta.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

Jämsän kaupungin sosiaalilautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen. Sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaan omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on aina hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma. A on allekirjoittanut sopimuksen omaishoidon tuesta puolisonsa hoitajana. Hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan korvausta maksetaan 1 500 markkaa vuodessa vapaan järjestämiseksi.

A on antanut vastaselityksen, jossa hän on muun ohella todennut, että päättäessään maksaa omaishoitajalle 1 500 markkaa vuodessa, sosiaalilautakunta ei ottanut huomioon, että tästä korvauksesta omaishoitaja joutuu maksamaan veroa. Maksusitoumuksesta ei veroa menisi. A on 3.4.2001 allekirjoittanut vuodelle 2001 vain sopimuksen omaishoidon tuesta, joka oli edellytyksenä omaishoidon 2 500 markan palkkion saamiseksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa hän ei ole allekirjoittanut.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja velvoittaa Jämsän sosiaalilautakunnan järjestämään A:n lakisääteisen vapaan jäljempänä perusteluista ilmenevällä tavalla. Koska sosiaalilautakunnassa ja hallinto-oikeudessa on ollut kysymys vasta hoitajalle annettavan vapaan järjestämisen periaatteista korkein hallinto-oikeus palauttaa asian Jämsän sosiaalilautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Perustelut:

Sosiaalihuoltolain 27 b §:n 2 momentin (1109/1997) mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään yksi vuorokausi sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Saman pykälän 3 momentin (1109/1997) mukaan asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa omaishoitajalle annettavasta vapaasta.

Omaishoidon tuesta annetun asetuksen 2 §:n 2 momentissa säädetään, että hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee ilmetä, miten hoidettavan hoito suunnitellaan järjestettäväksi hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Tämän lisäksi asetuksen 5 §:n mukaan hoitajalle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vapaata hoidosta. Järjestettävä vapaa tulee porrastaa hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitajalle, jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva henkilö, on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vähintään yksi vapaapäivä viikossa, yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa ja vuosittain yhtäjaksoinen vähintään viikon pituinen vapaa.

Jämsän sosiaalilautakunta on 14.2.2001 vahvistanut omaishoidon tuen myöntämisperusteet Jämsän kaupungissa vuonna 2001. Hoitajien vapaa on päätetty korvata kaikille tuen saajille rahakorvauksena, jonka suuruus on tuen saajaa kohden 1 500 markkaa vuodessa. A ei ole omalta osaltaan allekirjoituksellaan hyväksynyt B:n hoito- ja palvelusuunnitelmaa, johon tämä korvaus on sisältynyt.

Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Täyttääkseen laissa säädetyn velvollisuuden kunnan tulee tuoksi ajaksi järjestää B:lle tarkoituksenmukainen hoito tai suorittaa B:lle hänen hoitonsa järjestämiseksi tarkoitettu rahakorvaus. Päättäessään maksaa omaishoitajana toimivalle A:lle loman järjestämisen asemesta lisäpalkkiona 1 500 markkaa vuodessa käytettäväksi B:n hoidon järjestämiseen A:n vapaan aikana, Jämsän sosiaalilautakunta ei ole järjestänyt omaishoitajalle mahdollisuutta pitää vapaata laissa säädetyllä tavalla.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ilmari Ojanen, Marita Liljeström, Ilkka Pere, Matti Halén ja Anne E. Niemi. Asian esittelijä Anneli Tulikallio.