27.7.2004

Asian aikaisempi käsittely

K:n ympäristölautakunta , hankittuaan K:n kaupungin terveystarkastajan lausunnon, on asiakirjoista lähemmin ilmenevän menettelyn jälkeen 20.11.2001 antamallaan päätöksellä siitä ilmenevin lupamääräyksin myöntänyt K Oy:lle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen 10 vuotta voimassa olevan määräaikaisen ympäristöluvan muun ohella louhia kalliokiviainesta (tarvekiveä) yhteensä 25 000 m³ (vuosittain noin 2 500 m³) K:n kaupungin S:n kylässä sijaitsevalla T:n tilalla. Samalla hakijalle on myönnetty lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta riippumatta lupapäätöstä ja siihen sisältyviä lupamääräyksiä noudattaen, mikäli hakija antaa 5 046 euron (30 002 markan) vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan.

Toiminta muodostuu päätöksen mukaan tarvekiven louhinnasta, räjäytyksistä, porauksesta, sivukiven läjityksestä ja kiviaineksen poiskuljetuksesta sekä ajoittain tapahtuvasta sivukiven murskauksesta. Sivukiveä murskattaisiin louhoksen kymmenen toimintavuoden aikana kaikkiaan kolmessa kahden viikon mittaisessa jaksossa.

Lupapäätökseen sisältyvän selostuksen mukaan vuorokausittainen toiminta-aika olisi kello 7.00-22.00, mutta heinäkuussa toimintaa ei harjoitettaisi. Louhinta-alueesta B noin 700 metrin etäisyydellä luoteeseen oleva loma-asunto jää Promethor Oy:n laatiman meluselvityksen mukaan 50 dB:n melukäyrän sisäpuolelle loma-asuntoalueille annetun meluohjearvon ollessa 45 dB _LAeq , mutta asuinalueelle annettua melun päiväohjearvoa 55 dB _LAeq ei ylitetä. Lähin pysyvä asuinrakennus on noin 400 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta kaakkoon. Asutuksen ja louhinta-alueen välissä on melua vaimentavaa metsää. Varastoitavasta sivukivestä rakennetaan varastoalueen koillis-, itä- ja kaakkoisosaan meluesteet ennen sivukiven varastoalueen täyttämistä. Murskaukseen käytettävä sivukivi varastoidaan meluvalliksi lähimpiin länsisuunnassa oleviin asuinrakennuksiin päin ennen murskaustoiminnan aloittamista. Louhintakaivannon seinämät estävät melun leviämisen lähimpien asuinkiinteistöjen ja maatilamatkailuun käytettävien loma-asuntojen suuntaan.

Porauksesta, jota on noin 90 % toiminta-ajasta, aiheutuvan äänen voimakkuus on 500 metrin etäisyydellä noin 40-48 dB(A). Porauslaitteiston pölynimuri synnyttää tasaista noin 40-45 dB(A):n huminaääntä 500 metrin etäisyydellä. Räjäytyksistä, joita on päivittäin enintään kaksi kertaa, aiheutuvan hetkittäisen lyhytkestoisen matalataajuisen äänipulssin voimakkuus on 60-70 dB(A) 500 metrin etäisyydellä. Irtokiven siirtämisessä ja läjityksessä käytettävän kauhakuormaajan moottorin matalataajuista ääntä ei ole mitattavissa 500 metrin etäisyydellä. Lastauksessa ja kuormien kaatamisessa, joita louhimolla on noin kerrasta kolmeen kertaan tunnissa, syntyvien lyhytkestoisten, taustastaan erottuvien iskumaisten äänien voimakkuus 500 metrin etäisyydellä on noin 45-50 dB(A).

Räjäytystoiminnassa käytettävän niin sanottuihin hitaisiin räjähdysaineisiin kuuluvan K-putkipanoksen aiheuttama tärinä vaimenee nopeasti niin, että noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta tärinästä ei ole haittaa ja noin 400 metrin etäisyydellä tärinää ei ole mitattavissa.

Toiminnasta ei lupapäätökseen sisältyvän selostuksen mukaan synny maaperään ja pohjaveteen vaikuttavia päästöjä. Alueella ei ole sora- ja hiekkamuodostumatietokantaan merkittyjä pohjavesimuodostumia eikä merkittäviä pohjavettä muodostavia alueita. Suunnitelma-alueen lähistöllä on kaksi lähteistä, antoisuudeltaan pientä aluetta, joista ei oteta vettä talousvesikäyttöön. Louhinta-alueen B eteläreunassa olevaan lähdekaivoon, josta on aikaisemmin otettu talousvettä, on etäisyyttä noin 300 metriä. Toiminta-alueen itäreunalla on vanha suojaamaton, varakaivona käytettävä matala kaivo, josta on vedetty putki OK:n pihassa olevaan kaivoon. Koska kaivo on metsätalouskäytössä olevan suunnitellulle louhosalueelle johtavan tien varressa, tieltä kulkeutuva pöly voi vaikuttaa sen veden laatuun. Sen sijaan kiviaineksen louhinta ei vaikuta kaivon veden laatuun tai määrään. Muut lähteet ja kaivot ovat niin etäällä, ettei louhinta vaikuta niidenkään veden laatuun tai määrään.

Päätöksessä on annettu muun ohella seuraavat pilaantumisen ehkäisemistä koskevat lupamääräykset:

Päästöt vesiin ja viemäreihin

Pintavedet on johdettava saostusaltaan kautta olemassa oleviin ojiin ja niistä imeytymään maastoon ennen vesistöä. Saostusaltaita tulee tarkkailla ja puhdistaa aina tarvittaessa.

Toiminnan vaikutus läheisiin kaivoihin ja lähteisiin

Toiminta-alueen itärajalla oleva varakaivo tulee suojata ja lähistöllä oleva tie pinnoittaa pölyämättömällä materiaalilla kaivon lähistöltä. Kaivon vedestä tulee tehdä vesianalyysi ennen toiminnan aloittamista ja vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen. Analyysitulokset tulee esittää viranomaiselle.

Päästöt ilmaan

Huolehtimalla työkoneiden kunnossapidosta päästöt ilmaan voidaan pitää alhaisina. Pölynsidontaan on kiinnitettävä huomiota ja käytettävä laitteita, jotka sitovat pölyn työskentelyn aikana. Tarvittaessa on käytettävä kastelua.

Melu ja tärinä

Toimintaa saa harjoittaa vain klo 7-22 välisenä aikana. Toimintaa ei harjoiteta vilkkaimpana lomakuukautena heinäkuussa eikä viikonloppuisin. Melutaso ei saa ylittää asuntojen läheisyydessä ulkona päivällä (klo 7.00- 22.00) A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB ja loma-asuntojen läheisyydessä 45 dB. Louhoksen B porausääniä vaimennetaan mahdollisuuksien mukaan kiviläjityksillä alueen länsisuuntaan. Porauksen pölynpoistolaite koteloidaan, jolloin saadaan 10 dB vaimennus. Kuormaajan peruutusääntä vaimennetaan tai muutetaan mahdollisuuksien mukaan varoitusvaloksi. Läjitykseen liittyviä kolahdusääniä vähennetään pienentämällä kivien pudotuskorkeutta minimiin.

Sivukiven varastoalue perustetaan alueen itäosaan merkitylle varastoalueelle. Ennen varastointia rakennetaan melueste varastoalueen koillis-, itä- ja luodesuuntaan. Varastoalueen ulkopuolelle jätetään suojapuustoa. Murskauksen aiheuttamaa melua vähennetään rakentamalla melueste suunnitelmassa esitetyllä tavalla murskauspisteen länsipuolelle.

Toiminnan harjoittajan on tehtävä alueella melumittaukset toiminnan harjoittamisen alettua normaalina työskentelyjaksona ja melun kulkeutumiselle otollisimmissa sääolosuhteissa. Mittaukset on suoritettava vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Tulokset on esitettävä lupaviranomaiselle.

Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi

Polttonesteiden varastointi- ja tankkauspaikan maaperä on suojattava niin, että polttoainetta ei pääse valumaan maaperään säiliöiden täytön ja tankkauksen yhteydessä ja säiliön rikkoutuessa valumat voidaan kerätä talteen. Kevyen polttoöljyn polttoainesäiliöt on sijoitettava lujiin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus on 1,3 kertaa polttoainesäiliön tilavuus. Altaat on varustettava katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Voiteluaineet ja muut kemikaalit on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, jossa astian mahdollisesti rikkoutuessa valumat voidaan kerätä talteen. Alueelle on varattava turvetta tai muuta imeytysainetta vuotojen imeyttämiseen.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Kiinteistön jätteet on toimitettava jätekeräykseen. Jäteöljyt ja muut nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, jossa astian rikkoutuessa valumat voidaan kerätä talteen. Ongelmajätteet on vuosittain toimitettava asianmukaiseen keräykseen. Jätteiden hävittäminen toiminta-alueella on kielletty.

Toiminnassa syntyvä sivukivi voidaan varastoida toiminta-alueelle. Myös ylijäämämaa voidaan varastoida alueella myöhempää käyttöä varten.

Sivukiveä ja valmiita tuotteita saa varastoida vain toiminta-alueella. Sivukiven varastoinnille hakija voi esittää myös hakemuksessa esitetystä paikasta poikkeavan paikan, mikäli se on tarpeen meluhaittojen vähentämiseksi.

Toiminta-alueelle on hankittava sosiaalitiloihin kompostoiva käymälä taikäymäläjäte on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Räjähteiden varastoiminen

Räjähteet on säilytettävä viranomaisten ohjeiden mukaan.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

Polttoainevarastojen ja kemikaalivarastojen läheisyyteen on varattava imeytysainetta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

Toiminnan lopettamisesta tai oleellisesta muuttamisesta on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle. Määräykset alueen maisemoinnista annetaan maa-ainesluvan yhteydessä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Hakijan on suoritettava melumittaukset kahdesti; ensimmäisen kerran vuoden päästä toiminnan alkamisesta ja tarvittaessa vuoden 2008 loppuun mennessä, jos ensimmäisen mittauksen meluarvot ylittävät valtioneuvoston päätöksessä mainitut ohjearvot. Mittaukset on suoritettava maksimaalisen toiminnan aikana ja sääolosuhteiltaan melun leviämiselle otollisimmissa sääolosuhteissa.

Louhokselle kulkevan tien varressa toiminta-alueen itäreunalla sijaitsevasta kaivosta tulee tehdä vesianalyysi ennen toiminnan aloittamista ja vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen.

Ongelmajätteiden toimituksista tulee pitää kirjaa.

Hakijan on toimitettava toimintaan liittyvät tarkkailuasiakirjat vuosittain viranomaisille.

Ympäristölautakunta on lupapäätöksessään ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla vielä todennut, että jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Asian käsittely Vaasan hallinto-oikeudessa

Valitukset hallinto-oikeudessa:

RLK ja ME ovat vaatineet, että ympäristölautakunnan lupapäätös kumotaan ja että hallinto-oikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon ja määrää mahdollisen toiminnan keskeytettäväksi.

K:n Kivi Oy oli aloittanut alueella varsin mittavan toiminnan ilman tarvittavia lupia jo syksyllä 2000. ME, joka omistaa vapaa-ajan asunnon toiminnan välittömässä vaikutuspiirissä, oli asianosaisena sivuutettu. Valittajat saivat hankkeesta tiedon muilta asianosaisilta. K:n ympäristöviranomaisen mukaan valittajat eivät ole asianosaisia. Tehtyjen selvitysten mukaan meluhaitta tulisi olemaan suurinta juuri valittajien vapaa-ajan asunnolla, joka on ollut jatkuvassa käytössä 1950-luvulta saakka.

Melua ei ole tehdyissä mittauksissa (Promethor Oy 11.9.2000) mitattu valittajien asunnolla, vaikka melu juuri valittajien tontilla tulisi olemaan suurinta. Ympäristölautakunnan lupapäätöksessäkin oli todettu melun laskennallisen arvon valittajien vapaa-ajan asunnolla jäävän 50 dB melukäyrän sisään ja siten ylittävän vapaa-ajan asunnoille annetun ohjearvon 45 dB. Loma-asunnon läheisyydessä kulkeva yleinen valtatie on harvaliikenteinen. Tieliikenteen aiheuttama melu on hyvin satunnaista eikä siten häiritsevää kuten louhinnasta ja murskauksesta aiheutuva melu. Murskauksesta aiheutuva ääni lisää melua. Sivukiven läjityspaikkakin on mahdollisesti enemmän melua aiheuttava. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä ja äänenpainevaikutus ei häviä matkalla toiminta-alueelta valittajien mökille. Toiminnan aikana oleskelu vapaa-ajan asunnolla ulkona on tuskallista. Jos lupa pysytetään, valittajat menettävät käytännössä vapaa-ajan asuntonsa. Lupapäätös loukkaa yleistä oikeustajua ja rikkoo ympäristönsuojelulakia aiheuttamalla häiritsevää melua ja tärinää sekä kohtuutonta rasitusta.

Luvassa toiminnalle asetetut ajalliset rajoituksetkaan eivät poista aiheutuvaa meluhaittaa. Ympäristön asukkaat asuvat paikalla ympäri vuoden. Valittajien vapaa-ajan asuntoa käytetään säännöllisesti 1.5.-30.9 välisenä aikana ja se on myös talviasuttava.

Luvasta ei käy ilmi, minne täsmällisesti alueelle keräytyvät ja mahdollisesti syntyvät jätevedet ja pintavedet ohjataan. Louhinta-alueilta maastonmukainen valuma-alue on toiminta-alueen länsipuolella. Louhinta aiheuttaa pohjavesien pilaantumista ja muun muassa kaivovesien pilaantumista kilometrinkin päässä toiminta-alueelta. Varpaisjärvellä vastaavanlainen toiminta on pilannut kaivot vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Geologian tutkimuskeskuksen toimesta tehdyssä maastokatselmuksessa 28.6.2001 alue on todettu runsaslähteiseksi. Valittajat käyttävät selvityksessä numerolla 15 merkityn lähteen vettä juomavetenä. Lähde sekä kalaisa Poskilampi sijaitsevat toiminta-alueen länsipuolella louhinta-alueen rinteen alapuolella. Poskilammesta johtaa puro Jynkkään, jonka rannalla on sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta. Myös toiminta-alueen toisilla puolilla on lampia ja lähteitä.

Pölyhaitasta aiheutuu vahinkoa ympäröivälle luonnolle ja kasvimaille sekä valittajien perheeseen kuuluvalle astmaa sairastavalle lapselle. Louhinta- ja murskaustoiminta kaventaisi edelleen ympäristön virkistyskäyttöä ja aiheuttaisi maisemallisia muutoksia.

MK ja OK ovat vaatineet ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska louhoksen avaaminen aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta omaisuuden käytölle ja merkittävää asumisviihtyvyyden vähenemistä. MK ja OK olivat vuonna 1995 aloittaneet maatilamatkailutyyppisen lomamökkien vuokrauksen ja rakentaneet kaksi tasokasta lomamiljöötä (mökki, rantasavusauna, aitat, luokka 5 tähteä) Myyntivaltti on ollut puhdas luonto ja rauhallinen ympäristö, joka häiriintyy, kun lähemmältä lomapaikalta on louhokselle matkaa 673 metriä ja jätekivien sijoituspaikalle 441 metriä. Toiminta-aika kello 7.00-22.00 on tuhoisa matkailuyrityksen kannalta. Melu ylittäisi MK:n ja OK:n mökillä vapaa-ajan asunnolle annetun ohjearvon 45 dB. Ympäristölupa on myönnetty virheellisesti ja muun muassa laiminlyöty louhoksen itä- ja länsipuolella olevien lomapaikkojen melumittaus. Jokainen lähistöllä asuva ottaa käyttövetensä alueelta. Alueen kaivoista ja lähteistä tehty selvitys on puutteellinen. Valittajat ovat pyytäneet, että hallinto-oikeus käy paikalla tutustumassa lomamökkeihin ja alueen topografiaan, kun ympäristölautakunta ei ollut näin menetellyt.

VK ja TP ovat vaatineet yhtiölle myönnetyn ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska heidän kiinteistönsä on lähimpänä suunniteltua louhosaluetta. Aloituskohtaan A on valittajien kodista 460 metriä. Suunnitellun jatkolouhinta-alueen lähin kohta on 290 metrin päässä valittajien kodista. Asuinrakennus on perustettu kallioon eikä rakennuksen valmistumisvuonna 1980 kukaan voinut aavistaa, että rakenteet olisi pitänyt mitoittaa vuosikymmenien räjäytykset huomioon ottaen. Jos ympäristölautakunnan päätös jää voimaan, on asiassa suoritettava uusi kuntotarkastus ja nimettävä vastuunkantaja vahinkotapauksissa. Samoin on tehtävä läheisen kallion vedenottopaikan osalta. Työaika kello 7.00-22.00 aiheuttaa merkittävää asumisviihtyvyyden vähenemistä.

HR on vaatinut ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska hänen saunamökkinsä sijaitsee noin 700 metrin päässä louhoksesta. Tontilla on lähde, josta otetaan talousvesi. Körttijärvi on lähdepitoinen ja kaivostoiminta mahdollisesti saastuttaa järven. Kaivostoiminta aiheuttaa öljy- ja räjähdysainejäämiä, pölyä ja meluhaittoja ja muita epäpuhtauksia. Teetetyt selvitykset melusta ja pohjavesien pilaantumisesta ovat ympäristöluvan hakijan teettämiä eivätkä tarpeeksi kattavia.

MR ja JR ovat vaatineet ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska heidän vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee läheisen Körttijärven rannalla noin yhden kilometrin päässä louhoksesta. Lähde, josta vesi tulee valittajien tilalle, sijaitsee noin 1,2 kilometrin päässä aiotusta louhosalueesta. Lähde on ainoa vapaa-ajan asunnon vesipaikka. Louhinta aiheuttaa huomattavaa melu- ja pölyhaittaa. Lisäksi sivukiven siirto- ja murskauspaikka ovat lähempänä valittajien vapaa-ajan asuntoa. Valittajat ovat muuttamassa vapaa-ajan asunnon ympärivuotiseen käyttöön eläkepäiviään varten. Teetetyt selvitykset melusta ja pohjavesien pilaantumisesta ovat hakijan itsensä teettämiä eivätkä tarpeeksi kattavia eivätkä muutenkaan puolueettomat. Körttijärvi on lähdepitoinen, ja on mahdollista että saasteet kulkeutuvat järveen.

RP ja EP ovat vaatineet ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska muun muassa melumittauksia ei ole tehty kaikissa häiriintyvissä kohteissa eikä sivukivien läjityksen ja murskauksen melua ole todellisuudessa otettu huomioon. Toiminta-alueen laajentuessa melualueetkin muuttuvat. Alueella harjoitettavan maa- ja metsätalouden äänet eivät ole vertailukelpoisia kiven louhinnasta ja murskauksesta kuuluvaan meluun. Toiminta-alueen ympäristössä on useita kaivoja ja pieniä lampia. Vesikaivojen tiedetään saastuneen jopa kilometrinkin päässä kivilouhimosta. Louhos vähentäisi lisäksi ympäristön yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä.

LP on vaatinut ympäristölupapäätöksen kumoamista, koska lupapäätöksen seurauksena aiheutuva meluhaitta rikkoo ympäristön rauhaa ja ylittää sallitun melutason. Toiminnasta aiheutuu pölyhaittaa alueen asukkaille ja luonnolle. Räjäytysten synnyttämät halkeamat kallioissa vaarantavat alueen kaivojen vesien puhtauden. Luvan saaja ei ole suostunut ottamaan nykyisestä veden laadusta näytteitä eikä varmasti suostu korvaamaan ja asentamaan alueelle vesijohtoja.

UN ja HN ovat vaatineet lupapäätöksen kumoamista, koska heidän tilansa sijaitsee 900 metrin päässä louhosalueesta. N:t viljelevät tilallaan omaan käyttöön ja perhepäivähoidossa olevien lasten käyttöön juurekset, marjat ja vihannekset sekä mausteyrtit. Louhosalueelta kantautuu myös kivipölyä tuulten mukana. Taipaleenlahdentie kulkee valittajien tilan halki, joten lisääntyvä liikenne aiheuttaa kohtuutonta liikenteen päästö-, pöly- ja meluhaittaa.

LR ja AR ovat vaatineet lupapäätöksen kumoamista, koska heidän käytössään olevan talousvesikaivon veden laatu vaarantuu ja louhinnasta aiheutuu meluhaittaa. Kaunis maisema pilataan. Porausaika kello 06.00-22.00 on kylän ihmisten rauhaa ajatellen täysin järjetön samoin kuin työskentely kesä-, heinä- ja elokuussa.

Selvitykset hallinto-oikeudessa:

K Oy on selityksessään vaatinut valitusten hylkäämistä. Alue on merkitty maakuntakaavan luonnoksessa kallioaineksen ottoalueeksi. Pohjois-Savon seutukaavaan alue on merkitty maa-ainesten ottoon tarkoitetuksi alueeksi (EO). Vastaavia alueita vapaa-ajan käyttöön löytyy alueelta runsaasti. Louhinta-alueella ei ole voimassaolevia rajoituksia ja/tai toimenpidekieltoja. Suunnitellulla alueella ei ole myöskään metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä metsälain 10 §:n mukaisia elinympäristöjä eikä myöskään luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoittamia suojeltuja/suojeltavia kohteita.

E:n vapaa-ajan asunto sijaitsee Jynkkäjärven rannalla suojarinteen puolella, välittömästi liikennöidyn kantatien varrella, jonne etäisyyttä louhintapaikalta on 600-700 metriä. Yhtiö on viitannut selityksensä liitteenä olevaan Promethor Oy:n/projektifyysikko Vesa Viljasen 11.9.2000 päivättyyn ympäristömeluselvitykseen ja hänen 19.10.2001 päivättyyn lisäselvitykseensä, joista ilmeni valituksen aiheettomuus melun osalta. Yhtiö on kehittänyt mittauksen jälkeen vaimenninta poravaunuun ja varmistanut, että piip-ääni voidaan poistaa pyöräkuormaajasta. Nämä tulevat vielä osaltaan alentamaan äänenvoimakkuuksia. Yhtiön toiminnan melutaso jää valtioneuvoston melutason ohjearvoista annetussa päätöksessä (993/1992) mainittujen ohjearvojen alapuolelle. Toiminnan aloittamisen jälkeen melutaso tulee huomattavasti alenemaan, koska louhinnan myötä toiminta siirtyy nykyisen maanpinnan tason alapuolelle.

Louhintapaikalta oli kuljetettu alle 11 hyötykuutiometriä tehtaalle kiven koejalostusta ja tutkimuksia varten syksyllä 2000. Yhtiö on korostanut, että ympäristöluvassa ei ollut annettu murskaukseen lupaa ja että mikäli murskauksia tulisi, kymmenen vuoden aikana tarvittaisiin arviolta kaksi (2) kahden (2) viikon pituista murskausjaksoa.

Louhinnassa ei muodostu jätevettä. Selityksen liitteenä olevan Geologian tutkimuskeskuksen geologi Arto Hyvösen 16.7.2001 päivätyn selvityksen mukaan louhinta-alueesta ei ole häiriötä ympäröiville lähteille tai järvelle. Kallioalue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta eikä sieltä oteta vettä talouskäyttöön. Kalliokiviaineksen ottotoiminnalla ei yleensä eikä myöskään kysymyksessä olevalla alueella ole vaikutusta pinta- tai pohjavesiin toiminta-alueen läheisyydessä eikä näin ollen myöskään lähialueiden kaivo- tai lähdevesiin. Toiminta-alueella liikkuva sadevesi suotautuu normaaliin vedenkiertoon ja mahdollisesti keräytyvä vesi laskeutetaan saostusaltaassa ennen avo-ojaan kulkeutumista. Pintavesillä ei ole vaikutusta Poskilammen veden laatuun, sillä kulkeutumisetäisyys on suuri. Liikkuvien vesien määrä on erittäin vähäinen ja virtaamat hitaita. Esille otettu lähde nro 15 sijaitsee yli 500 metrin päässä omassa valumasysteemissään valtatien varrella.

Louhinnasta ei muodostu lähistöllä olevalle asutukselle pölyhaittaa, koska yhtiö käyttää uusinta louhintatekniikkaa eivätkä louhimotyöntekijätkään tarvitse hengityssuojaimia.

MK:n ja OK:n valituksesta yhtiö on huomauttanut, että toiminta on suunniteltu sekä ympäristöluvassa lupamääräyksin tarkennettu niin, että sen vaikutukset, kuten melu, tärinä ja pöly, jäävät toiminta-alueelle tai että sen vaikutukset asutulle ympäristölle olisivat mahdollisimman vähäiset. Toiminta ei ylitä melun suositusarvoja valituksessa mainituissa kohteissa. Suojaetäisyydet on todettu riittäviksi. Louhinta alkaa suojarintauksen puolelta ja toiminta etenee jo ensimmäisessä ottokerroksessa osittaisten suojaseinämien sisässä. Länteen päin osittaista avonaista louhosta reunataan lohkarevalleilla, jotka toimivat myös turvallisuutta lisäävinä kulkuesteinä. Melumittauksen teki asiantuntijayritys Promethor Oy. Yhtiön esittämän sivukiviaineksen murskaussuunnitelman mukaan murskaus, jota koskeva lupa on haettava erikseen, tapahtuu ottopaikkojen välittömässä läheisyydessä alueelle jätetystä louheesta. Sivukiven varastopaikan reunasta on noin 500 metrin etäisyys mökeille. Lohkareista pinotuilla meluvalleilla voidaan vaimentaa louheen kaadosta muodostuvat äänet. Lähteiden ja kaivojen katselmus on tehty lupaviranomaisten esittämässä tarkkuudessa. Kivenottotoiminnalla ei ole vaikutusta kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun. Alueella ei ole käynnistetty luvanvaraista toimintaa, vaan tiettynä aikana oli kiviaineksesta tutkimustarkoituksessa otettu ainoastaan tietty määrä näytteitä kiviaineksen louhinta- ja jalostusominaisuuksien määrittämiseksi, ja tästä näytteenottotoiminnasta oli ilmoitettu viranomaisille. Suojaetäisyydet ovat riittävät eivätkä ottotoiminnasta aiheutuvat äänet ole juurikaan kuultavissa saati häiritseviä lähialueella.

VK:n ja TP:n valituksesta yhtiö on huomauttanut, että toiminnan tärinävaikutus jää toiminta-alueelle. Rakennuskiven irrotuksessa käytetyillä räjähdysainemäärillä ei ole vaikutusta 460 metrin etäisyydellä oleviin rakennelmiin. Toiminta-ajat noudattavat yleistä käytäntöä ja ovat edellytyksenä joustavalle ja kilpailukykyiselle toiminnalle.

MR:n ja JR:n sekä HR:n valituksista yhtiö on lausunut, että ottotoiminnalla ja läjityksellä ei ole vaikutusta 0,7 kilometrin etäisyydellä olevaan HR:n saunamökkiin eikä MR:n ja JR:n noin yhden kilometrin etäisyydellä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Melu ei ylitä suositusarvoja lähimmissäkään asutuissa kohteissa. Porauksessa muodostuvaa kivipölyä ei pääse juurikaan ilman kuljetettavaksi ja sen leviäminen jää toiminta-alueelle. Ottotoiminnan ympäristökuormitus on vähäinen eikä sillä ole merkitystä pohjaveden muodostukseen eikä lähialueella olevien lähteiden ja kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun eikä myöskään Körttijärven veden laatuun. Laaditut selvitykset ovat yleisen käytännön mukaiset. Mahdolliseen murskaustoimintaan on haettava erillinen lupa.

RP:n ja EP:n valituksesta on todettu, ettei toimintaa olla aloitettu, vaan ainoastaan tehty tutkimustarkoituksessa vähäinen näytteenotto. Murskaustoiminnasta, jota koskeva lupa on haettava erikseen, esitetyn suunnitelman mukaisesti sivukiveä murskataan lupakauden aikana enintään kolmessa kahden viikon jaksossa.

LP:n valitukseen yhtiö on vastannut, että melu ei ylitä suositusarvoja Körttijärven alueella ja se jää tehdyn melumittausselvityksen perusteella selvästi alle 45 dB:n maastosta johtuen jo alle 400-500 metrin etäisyydellä. Muodostuvan kivipölyn määrä on vähäinen, koska porauksessa muodostuva pöly kerätään tehokkaasti nykyaikaisin suojaimin.

UN:n ja HN:n valituksesta yhtiö on huomauttanut, että kivenottotoiminnalla ei ole vaikutuksia 900 metrin etäisyydelle. Taipaleenlahdentie on yleinen tie ja louhimon työpaikkaliikenne ja kivien ajoittainen poiskuljetus ei juurikaan lisää kokonaisliikennöinnin määrää.

LR:n ja AR:n valituksesta yhtiö on huomauttanut, että kivenottotoiminnalla ei ole merkitystä pohjaveden muodostukseen eikä näin ollen myöskään kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun. Toiminta ei ylitä melun suositusarvoja valituksessa esillä olevissa kohteissa.

Toiminta-ajat noudattavat yleistä käytäntöä ja ovat edellytyksenä kilpailukykyiselle toiminnalle.

K:n kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on lausunnossaan huomauttanut, että alue on merkitty seutukaavaan kivenlouhinta-alueeksi ja K:n kaupunginvaltuusto on hyväksynyt alueen maakuntakaavaehdotuksessa louhinta-alueeksi. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja ja louhinnan aiheuttama maisemavaikutus on vähäinen.

Ympäristölautakunta on myöntänyt luvan toiminnan aloittamiseen jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, koska hakija on asettanut 30 000 markan vakuuden ja valitusmenettelyn arvioidaan vievän noin vuoden ajan. Tuona aikana ei harjoiteta louhintaa, vaan käsitellään kallioperästä jo koelouhinnan aikana vuonna 2000 irroitettuja kammeja. Ympäristölupa-asia oli pantu vireille jo vuonna 2000, ja lupaa oli Vaasan hallinto-oikeuden palautuspäätöksen jälkeen korjattu hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämällä tavalla. Louhinnan edellyttämä maa-ainesluvan käsittely on kesken Kuopion hallinto-oikeudessa, joten toimintaa ei voida aloittaa ennen tätä ratkaisua.

ME:tä oli kuultu asianosaisena toimittamalla hänelle kirjeitse kuulutus ympäristölupahakemuksen vireilläolosta sekä ympäristölupapäätöksestä. E:n asiamiehelle K:lle oli erikseen lähetetty diarioimaton kopio ympäristölupapäätöksen pöytäkirjanotteesta viranomaisen omasta aloitteesta.

Yhtiö oli hakenut koetoimintalupaa vuonna 2000, mutta sitä ei voitu myöntää, koska asia oli valitusvaiheessa sekä maa-ainesluvan että ympäristöluvan osalta. Tästä huolimatta yhtiö oli louhinut vuonna 2000 noin 10 m³ kiveä.

Ympäristölupamenettelyssä ympäristöhaittojen arviointi kuuluu hakijalle, ja viranomaisen asiana on arvioida selvitysten kattavuutta. Tässä tapauksessa toiminnanharjoittaja oli riittävästi selvittänyt toiminnan edellytykset. Lupamääräykset ovat valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) ja ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiset. Tiukemmalle toiminta-ajan rajoittamiselle kuin klo 7.00 - 22.00 ilman toiminnanharjoittajan suostumusta ei ole laillisia perusteita.

ME:n kesäasunto sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä ottoalueelta B ja noin 600 metrin päässä ottoalueesta A. Meluselvityksen mukaan kesäasunto jää 50 dB:n meluvyöhykkeen sisään ennen melunsuojaustoimenpiteitä. Melutasoa vähennetään E:n loma-asunnon suuntaan läjityksessä käytettävillä vaimeammilla työmenetelmillä, porien koteloimisella ja kuormaajan peruutusäänen korvaamisella merkkivalolla ja/tai äänilähteen koteloinnilla. Rakennusjärjestyksessä edellytetään asuinkiinteistöjen 55 dBA suojaetäisyydeksi maantiestä 50 metriä. E:n kiinteistö sijaitsee 80 km/h-nopeusrajoitteisen seututien 561 varressa noin 60-65 metrin etäisyydellä. Jos kiinteistö häiriintyy 50 dBA:n louhosäänistä, kiinteistöä pitäisi siirtää tienvarresta 100 metrin päähän, jotta saavutetaan tiemelun väheneminen 50 dBA:iin. Louhostoiminnan melun voidaan katsoa sekoittuvan tien aiheuttamaan meluhaittaan. Räjäytyksiä tehdään 0-2 kertaa päivässä, joten tämän aiheuttama haittavaikutus suhteessa liikenteen määrään ja sen aiheuttamaan meluun on pieni.

Toiminnasta aiheutuva pölyhaitta aiheutuu liikennöinnistä alueella. Isojen kivipaasien varovainen irrotus kallioperästä ja poraus ei aiheuta merkittävää pölyämistä. Tarvekivien käsittelyn tulee olla puhdasta jo toiminnankin kannalta, koska kivet tulee toimittaa puhtaina jatkokäsiteltäväksi. Isot sivukivilohkareet eivät pölyä läjityksessä. Pölyämistä vähennetään kastelulla.

Toiminnasta ei synny jätevesiä. Louhinta-alueelle sateen mukana kulkeutuvaan pintaveteen sekoittuu porauksesta muodostuvaa kivisoijaa. Mitään haitallisia kemikaaleja alueella ei käytetä, joten pintavesiin ei sekoitu haitallisia kemikaaleja. Pintavedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta maastoon imeytymään. Niitä ei johdeta vesistöön. Polttoainevuotojen varalta alueelle varataan turvetta imeyttämistä varten. Öljy- ja jätesäiliöt varustetaan suojavarustuksella.

Louhosalue sijaitsee mäen päällä, josta poistetaan 7-9 metrin syvyydeltä kiveä mäen laelta. Louhos ei lähesty pohjaveden tasoa siten, että siitä aiheutuisi muutoksia pohjaveden laatuun. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella, eikä louhosalueen läheisyydessä käytetä alueen lähteitä juomavetenä. Geologian tutkimuskeskuksen selvityksessä oli esitetty riskin arvio toiminnan vaikutuksesta alueen kaivoihin ja lähteisiin. Selvityksessä oli annettu toimenpide-ehdotukset riskien hallitsemiseksi. Lupapäätöksessä on esitetty toimeenpantavaksi selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset.

K:n kaupungin ympäristölautakunta on selityksessään ympäristönsuojelusihteerin lausunnon lisäksi lausunut toiminnanharjoittajan riittävästi selvittäneen, ettei toiminta ylitä valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja meluohjearvoja asutuksen ja loma-asutuksen alueilla, kun toiminnassa noudatetaan lupahakemuksessa ja lupamääräyksissä esitettyjä meluntorjuntatoimenpiteitä ja melun seurantamääräyksiä. Ympäristölupia haettaessa toiminnanharjoittajalla on selvilläolovelvollisuus ja velvollisuus selvittää itse toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. Viranomaisen tehtävänä on tarkastaa arviointien kattavuus.

Pölyhaitta aiheutuu liikennöinnistä toiminta-alueella, eikä pöly kulkeudu kasvillisuuden estämänä yli 400 metrin etäisyydellä sijaitseville kiinteistöille. Tieliikenteen aiheuttama pölyhaitta ei oleellisesti lisäänny. Pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelulla.

Kammeja halkaistaan varovasti hitailla panoksilla, jotta kivipaadet eivät vaurioituisi, ja painevaikutuksen tulee jo tämänkin takia olla riittävän vähäinen. Räjäytyksiä tehdään päivän aikana 0-2 kertaa. Louhinta tapahtuu mäen päällä, josta kallioperässä kulkeutuva tärinä vaimenee nopeasti mittaamattomaksi ennen asutusta. ME:n kiinteistö sijaitsee 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta, millä matkalla painevaikutus alenee avoimessa tilassa haittaamattomaksi. VK:n kiinteistö sijaitsee 460 metrin etäisyydellä lähimmästä ottoalueesta, minne räjähdysten aiheuttama kallioperän tärinä ei ulotu.

Päivittäinen toiminta-aika ajoittuu valtioneuvoston päätöksessä annetun melun päiväohjearvon mukaisesti. Tiukemmalle toiminta-ajan rajoittamiselle ilman toiminnanharjoittajan suostumusta ei ole laillisia perusteita.

Toiminnasta ei synny jätevesiä. Louhinta-alueelle sadevesien ja mahdollisen kastelun mukana kulkeutuviin pintavesiin voi sekoittua kivisoijaa, mikä ei sisällä ympäristölle ja terveydelle haitallisia yhdisteitä. Pintavesiä ei johdeta vesistöön. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Kiveä louhitaan mäen päältä 145 metriä meren pinnan yläpuolella. Louhinta-alueen alle jää pohjavedenpinnan yläpuolista kallioperää, joten toiminnan vaikutus pohjaveden laatuun ja antoisuuteen on hyvin epätodennäköistä. Lupapäätöksessä edellytetään Geologian tutkimuskeskuksen selvityksessä esitettyjen toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa lähteiden suojaamisesta ja seurannasta.

Maisemavaikutukset jäävät suunnitelma-alueelle ja suunnitelma-alueen reunoille jätetään suojapuustoa maisemavaikutusten vähentämiseksi.

RLK ja ME ovat vastaselityksessään esittäneet, että korkein hallinto-oikeus oli päätöksissään 31.12.1999 taltionumero 4426 ja 5.3.2001 taltionumero 385 pyytänyt Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua louhostoiminnasta syntyvän vastaavanlaisen sivukiven käsittelystä jätteenä. Julkisasiamies oli ratkaisuehdotuksessaan asiassa C-9/00 Palin Granit Oy ym. katsonut louhinnasta syntyvän sivukiven jätteeksi 15.7.1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 18.3.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/156/ETY, perusteella. Ympäristölupapäätöstä tehtäessä tulisi ottaa huomioon julkisasiamiehen ratkaisuehdotus.

MK ja OK ovat vastaselityksessään esittäneet muun muassa, ettei ympäristölautakunnalla ole riittävää asiantuntemusta ratkaisemaan tällaisia asioita. Alue on tosin merkitty maaseutukaavaan kallioaineksen ottoalueeksi, mutta kaava ei siihen velvoita. Tilannetta olisi tarkasteltava uudelleen tämän hetken tilanteessa esimerkiksi alueella jo oleva muu toiminta huomioon ottaen. Alueella on myös metsälain 10 §:n tarkoittamia kohteita.

VK ja TP ovat vastaselityksessään huomauttaneet, että suunnitellun alueen läheisyydessä on metsälain 10 §:n mukaisia kohteita kuten 1) pienten lampien välittömät lähiympäristöt, 5) rotkot, ja 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Louhostoimintaa ei voi verrata melultaan ja kestoltaan maa- ja metsätaloustoimintaan, sillä louhostoiminta on ympärivuotista ja huomattavasti meluisampaa. Louhosliikenne tulee kulkemaan 70 metrin päässä, mikä aiheuttaa lisää melu- ja pölyhaittaa. Työaika on ehdottomasti liian pitkä.

HR on vastaselityksessään huomauttanut, että sivukivilohkareita kipattaessa syntyvä matala meluääni on vaikeampi saada hallintaan kuin korkeat meluäänet. Läheisestä Körtinvuoresta heijastuu kaikuvaikutuksia. Kiintokalliossa on halkeamia, joista vesi virtaa suodattaviin maa- aineksiin muuttuen pohjavedeksi ja kulkeutuu vesisuonia pitkin ympäristön kaivoihin ja järviin.

MR ja JR ovat vastaselityksessään lausuneet, että suunnitellulla louhosalueella ja lähiympäristössä on metsälain 10 §:n tarkoittamia kohteita. Lupaehdoissa ei ole määrätty korvausvelvollisuudesta vesilähteen saastuessa eikä myöskään sitä tilannetta silmällä pitäen, että Rädyt joutuvat liittymään kaupungin vesijohtoverkkoon.

RP ja EP ovat vastaselityksessään vaatineet, että yhtiölle on määrättävä täytäntöönpanokielto siksi kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. He ovat huomauttaneet, että 11.9. 2000 toimitettuun melumittaukseen olivat sisältyneet vaimeat äänet, kuten poraus- ja peruutusäänet. Melumittauksen ulkopuolelle oli jätetty varsinainen koelouhinta myöhemmin viikolla 43, jolloin oli tehty muun muassa räjäytyksiä.

LP on vastaselityksessään uudistanut valituksessaan lausumansa.

UN:lle ja HN:lle sekä LR:lle ja AR oli myös varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen yhtiön ja Kiuruveden kaupungin ympäristölautakunnan selityksestä ja ympäristönsuojelusihteerin lausunnosta. N:t ja R:t eivät ole antaneet vastaselitystä.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on käsittelyratkaisussaan 1) tutkinut paitsi RLK:n ja ME:n, myös MK:n ja OK:n, VK:n ja TP:n, HR:n, MP:n ja JR:n, RP:n ja EP:n, LP:n, UN: ja HN:n sekä LR:n ja AR:n valitukset, 2) hylännyt ME:n väitteen siitä, että hänen kuulemisensa asianosaisena olisi laiminlyöty, 3)hylännyt tehtyjen selvitysten puutteellisuutta koskevat väitteet ja 4)hylännyt pyynnön tarkastuksen suorittamisesta. Hallinto-oikeus on perustellut käsittelyratkaisuaan seuraavasti:

"1. Valittajien valitukset lukuunottamatta K:n ja E:n valitusta on toimitettu K:n ympäristölautakunnalle 21.12.2001 eli myöhässä. Ympäristönsuojelulain mukainen valitusaika on päättynyt 20.12.2001. Koska ympäristölupakuulutuksessa on kuitenkin ilmoitettu valitusajan päättyvän 21.12.2001, hallinto-oikeus on hallintolainkäyttölain 30 §:n 1 momentin nojalla tutkinut valitukset.

2. ME on K:n kunnan S:n kylässä sijaitsevan K:n tilan omistajana asianosainen ja hänellä on puhevalta tässä asiassa. K:n kaupungin ympäristölautakunta on 27.8.2001 lähettänyt ME:lle kirjeen ja kuulutuksen hakemuksen vireilläolosta. Ympäristölautakunta on noudattanut ympäristönsuojelulain 38 §:n määräyksiä hakemuksen tiedoksiannosta ja erityistiedoksiannosta.

3. Hakemukseen on liitetty ja asiakirjoista ilmenee ympäristönsuojelulain 35 §:n 2 momentissa edellytetty lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista ja muista merkityksellisistä seikoista.

4. Tarkastuksella ei ole saatavissa asian ratkaisemiseen vaikuttavaa lisäselvitystä. Asia voidaan ratkaista hallinto-oikeudessa olevien asiakirjojen perusteella."

Hallinto-oikeus on pääasiaratkaisussaan valitukset enemmälti hyläten täsmentänyt ympäristölautakunnan päätöstä myöntämällä K Oy:lle ympäristöluvan kiven louhintaan, paloitteluun ja poiskuljettamiseen sekä sivukiven läjittämiseen samoin kuin täydentänyt päätöstä lisäämällä lupamääräysten kohtaan "Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen" uudet viidennen ja kuudennen kappaleen. Samalla hallinto-oikeus on hylännyt lupapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset, mutta muuttanut lautakunnan päätöstä velvoittamalla luvanhakijan asettamaan lautakunnan edellyttämän 5 046 euron vakuuden sijasta 10 000 euron vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Lupamääräysten kohdan "Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen" uudet viides ja kuudes kappale kuuluvat hallinto-oikeuden lisääminä seuraavasti:

"Sivukiven varastointialue määrätään pysyvän jätteen läjityspaikaksi, johon saa sijoittaa vain vaaratonta pysyvää maa- ja kiviainesta.

Läjityspaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava K:n ympäristönsuojeluviranomaiselle."

Hallinto-oikeus, joka on soveltaminaan oikeusohjeina viitannut perusteluissa mainitsemiensa oikeusohjeiden lisäksi myös ympäristönsuojelulain 28, 41 ja 43 §:ään sekä 101 §:n 1 momenttiin, on perustellut pääasiaratkaisuaan seuraavasti:

"Ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan hakijalle ja samalla määrännyt, että toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti. Lupapäätöksessä on selostettu hakijan hakeneen lupaa tarvekiven louhintaan ja poiskuljettamiseen sekä ajoittaiseen murskaukseen. K Oy:n lupahakemuksesta ilmenee ja yhtiö on valituksiin antamassaan vastineessa lausunut, että lupa ei koske murskaustoimintaa. Kiven murskaus on tarkoitettu tehtäväksi ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisessa ilmoitusmenettelyssä, joka koskee melua ja tärinää aiheuttavaa tilapäistä toimintaa. Luvansaaja on siten tarkoittanut hakea lupaa vain tarvekiven louhintaan, paloitteluun ja kiven poiskuljettamiseen sekä sivukiven läjitykseen.

K Oy:n lupahakemus koskee siis tarvekiven louhintaa, paloittelua ja poiskuljetusta sekä sivukiven läjitystä K:n kaupungin S:n kylässä olevalla T:n tilalla. Graniittilohkareiden irrotus ja paloittelu suoritetaan poraamalla, räjäytyksellä ja kiilaamalla pyrkien saamaan kivikappaleet rikkoutumattomana irti kalliosta. Alueella on tarkoitus louhia kalliota 25 000 m³ 10 vuoden aikana, jolloin vuosituotantomäärä on 2 500 m³. Pois kuljetettavan kiven kokonaismäärä on noin 7 500 m³ ja vuosittain noin 750 m³. Lupahakemuksen mukaan toiminta on jaksottaista/ympärivuotista kysyntävaihteluista johtuen.

T:n tila sijaitsee metsätalousalueella. Toiminta-alueen ympärille jätetään suojametsää. Louhinta-alueen ympäristössä ei ole sora- ja hiekkamuodostumatietokantaan merkittyjä pohjavesimuodostumia eikä merkittäviä pohjavettä muodostavia alueita. Hakemusasiakirjojen mukaan louhokseen tulevat pintavedet johdetaan avo-ojiin, joiden alkuun kaivetaan saostusaltaat. Geologian tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan louhintatoiminnalla ei ole vaikutusta alueella olevien lähteiden veden laatuun tai määrään. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on toiminta-alueen rajalta noin 400 metriä.

Hakemusasiakirjojen mukaan porauksessa käytetään kahta vuonna 2000 valmistettua porausvaunua, jotka on varustettu pölynimurilla. Raakablokkien siirtely ja sivukiven kuljetus suoritetaan pyöräkuormaajalla ja kuorma-autolla. Räjäytyksiä, jotka kestävät yhdestä kahteen sekuntia, suoritetaan 0-2 kertaa päivässä. Kiven lastausta ja kaatoa on noin 1-3 kertaa tunnissa. Louhinta tulee aloituksen jälkeen jatkumaan kallioseinämän suojassa louhintakaivannossa. Sivukiven varastointi aloitetaan kasaamalla suojavallit varastoalueen reunoille. Lautakunnan valmisteluaineiston mukaan toiminnassa käytettävän hitaisiin räjähdysaineisiin kuuluvan K-putkipanoksen räjähdyksen aiheuttama tärinä vaimenee siten, että noin 200 metrin etäisyydellä tärinävaikutuksesta ei ole haittaa ja noin 400 metrin etäisyydellä tärinävaikutusta ei ole mitattavissa.

Edellä olevan perusteella ja kun toimintaa harjoitetaan hakemuksessa ja sen liitteissä ja täydennyksissä esitetyn mukaisesti ja annettuja ja hallinto-oikeuden täydentämiä lupamääräyksiä noudattaen, toiminnasta ei aiheudu naapureille eikä lähistöllä asuville sellaista eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun, pölyn, tärinän tai muun haitan muodossa, mikä estäisi luvan myöntämisen. Arviointi tapahtuu tavallisen ihmisen objektiivisen mittapuun mukaan ottamatta huomioon yliherkkyystapauksia.

Toiminnasta ei muutoinkaan aiheudu lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaikeutumista. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet.

Tämän ympäristönsuojelulain mukaisen lupapäätöksen täytäntöönpano eitee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutakaan perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseksi ei ole esitetty. Ympäristölautakunta on siten voinut ympäristönsuojelusihteerin vastineesta ilmenevästä perustellusta syystä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Kun kuitenkin otetaan huomioon toiminnan laatu ja lupapäätöksen mukainen toiminta-aika hallinto-oikeus on katsonut aiheelliseksi korottaa vakuuden määrän 5 046 eurosta 10 000 euroon.

Muilta osin hallinto-oikeus viittaa ympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin."

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valitukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

MK ja OK asiakumppaneineen ovat valituksessaan hallinto-oikeudessa esittämänsä uudistaen vaatineet hallinto-oikeuden ja ympäristölautakunnan päätösten kumoamista ympäristönsuojelulain vastaisina. Toissijaisesti he ovat vaatineet päätöksiä muutettavaksi niin, että louhostoiminta sallitaan ainoastaan maanantaista perjantaihin kello 8-17 ja että toimintaa ei sallita lainkaan kesäaikana 1.6.- 30.8. Valituksensa perusteeksi valittajat ovat esittäneet Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitoksen melulaboratoriossa toimivan dosentti, filosofian tohtori Erkki Björkin asiantuntijalausunnon.

Björkin lausunnon mukaan hakijan konsulttinaan käyttämän Promethor Oy:n laatimassa meluselvityksessä ei ole esitetty toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden toiminnasta syntyviä melupäästöjä (äänitehoja) eikä räjäytysten melupäästöä. Meluselvityksessä ei ole liioin esitetty, miten käytettyä laskentamallia on sovellettu, minkälaisia syöttöarvoja on käytetty laskettaessa melun etenemisvaimennusta ja mikä on ollut eri vaimennustekijäin vaikutus lopputulokseen laskettaessa esitettyjen meluvyöhykkeiden ja kohdekohtaisia melutasoja. Laskelmia ja/tai mittauksia ei ole esitetty kaikista häiriintyvistä kohteista. Laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty meluselvityksen karttapiirroksessa tapauksessa, jossa louhos on sijoitettu porauslohkolle A, jonka suhteen itä- ja koillispuolelle sijoittuu mäki, joka estää melun vapaan leviämisen läheisille vapaa-ajanasunnoille. Laadittujen meluselvitysten perusteella on ollut mahdotonta arvioida laskentatulosten luotettavuutta samoin kuin sitä, minkälaisin lupamääräyksin lupaedellytykset täyttyvät.

Lupamääräykset, joita hallinto-oikeuskaan ei ole melun osalta lisännyt, on ilmeisesti annettu olettamalla, että laadittu meluselvitys antaa luotettavan kuvan toiminnan aiheuttaman melun ympäristövaikutuksista ja siitä, ettei ohjearvoja ylitetä. Annettujen lupamääräysten vaikutusta melupäästöjen vaikutuksiin ympäristössä on mahdotonta määrällisesti arvioida.

Lupamääräyksissä, joiden mukaan toimintaa saadaan harjoittaa kello 7-22, ei kuitenkaan viikonloppuisin eikä heinäkuussa, ei ole rajoitettu pora- tai muiden työkoneiden määrää eikä niiden päivittäisiä käyttöaikoja. Toimintaa ei ole kielletty elokuussa, joka on pääasiallinen lomakuukausi Keski-Euroopassa, vaikka huomattava osa louhoksen lähellä olevien lomamökkien asiakkaista tulee juuri sieltä. Porauslohko B:n melun vaimentamista kiviläjityksin on edellytetty vain mahdollisuuksien mukaan ja ainoastaan länsisuuntaan, vaikka melulle herkkiä loma-asuntoja sijaitsee porauslohkon B itä- ja koillispuolella.

Velvoite porauksen pölynpoistolaitteen kotelointiin on ilmaistu epäselvästi, eikä sen 10 dB:n meluntorjuntavaikutusta ole näytetty toteen eikä vaimennuksen kokonaisvaikutusta arvioitu.

Kuormaajan peruutusäänelle ei ole asetettu sitovia vaimennusvaatimuksia. Läjitykseen liittyvien kolautusäänien vaimentamiseksi esitetyn pudotuskorkeuden minimoinnin mahdollisia määrällisiä vaikutuksia melupäästöön ei ole näytetty toteen.

Sivukiven varastointialueen koillis-, itä- ja luoteispuolelle rakennettavaksi edellytetyn meluesteen mitoitusta ei ole esitetty eikä myöskään suojapuustoksi jätettävän alueen leveyttä. Sivukiven varastointialue näyttäisi ulottuvan aivan tilan rajalle.

Lähin loma-asunto louhoksen itäpuolella sijaitsee Körttijärven niemessä 750 metrin etäisyydellä louhosalueesta B ja noin 500 metrin etäisyydellä sivukiven varastointialueesta itäkoilliseen. Keskimääräisiin luonnonkivilouhinnan melupäästöihin perustuvan Kuopion yliopistossa laaditun luonnonkivituotannon melun leviämismallin avulla on pääteltävissä, ettävaltioneuvoston asettamat melutason ohjearvot ylittyvät lähimmillä vapaa-ajan asunnoilla. Vaikka myönnetyn ympäristöluvan perustana oleva Promethor Oy:n meluselvitys on puutteellisesti raportoitu, on senkin perusteella pääteltävissä sama lopputulos toiminnan tapahtuessa louhinta-alueella B. Lupa ei siis täytä ympäristönsuojelulaissa edellytettyä terveellisyyden vaatimusta. Koska lähiympäristössä on entuudestaan harjoitettu luonnonrauhan kokemisen mahdollistavaa lomamökkien vuokrausta, luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuu myös merkittävää haittaa omaisuuden (lomamökkien) käyttämiselle, eivätkä lupaedellytykset tältäkään osin täyty. Ympäristölupa olisi kumottava tai vähintäänkin louhimon iltaisin tapahtuvan toiminnan toiminta-aikaa koskevaa lupamääräystä olisi tiukennettava ainakin siihen saakka kunnes riittävän tehokas sivukivestä koottava meluvalli on saatu valmiiksi. Lomanviettäjien odotukset ympäristön meluttomuudesta ovat iltaisin suuret kun muukin ympäristömelu on yleensä iltaisin vähäisempää.

MK ja OK ovat lisäksi valitukseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa vaatineet toiminnan aloittamista kiellettäväksi kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu. He olivat rakennuttaneet Körttijärven rantaan vuosina 1995 ja 1998 kaksi vuokrattavaa lomamökkiä. Ympäristöluvasta aiheutuu heille eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista kohtuutonta rasitusta ja merkittävää asuinviihtyvyyden vähentymistä, eikä heidän matkailuyritystoimintansa ole enää taloudellisesti kannattavaa.

RLK ja KE ovat ME:n kuolinpesän edustajina valitukseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa muun ohella korostaneet kuolinpesän vapaa-ajan asunnon sijaitsevan ainoastaan 500-600 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta näkö- ja kuuloetäisyydellä siihen. Promethor Oy:n mittausten ja laskelmien mukaan tämä vapaa-ajan asunto jää selvästi 50 dB:n melukäyrän sisäpuolelle, vaikka loma-asuntojen pihalla päivämelun ohjearvo on 45 dB. Louhintatoiminnan aiheuttama melu tulee olemaan lokakuussa 2000 suoritetun koetoiminnan kokemuksista päätellen piinaavan häiritsevää. Harvaliikenteinen maantie ei estä melun leviämistä asunnolle.

VK ja TP ovat valitukseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa vaatineet, siinä tapauksessa että ympäristölupa jää voimaan, käyttämänsä lähteen veden tutkimista ja lähteen saastuessa yhtiön velvoittamista korvaamaan kunnallisen vesijohdon ja vesimaksut. Toimintaa ei olisi sallittava juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Valittajien rakennusten vaurioitumisen varalta on nimettävä korvausvelvollinen taho. Toiminnan aikaisia melumittauksia suorittamaan on nimettävä joku muu kuin hakijayhtiö tai on määrättävä puolueettomat henkilöt valvomaan yhtiön suorittamaa melumittausta. Mikäli meluarvot ylittyvät vuoden päästä suoritettavassa mittauksessa, on louhostoiminta lopetettava.

VK ja TP ovat esittäneet, että Promethor Oy:n meluselvityksessä heidän kotinsa oli mainittu sijaitsevan 600 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta, vaikka etäisyys louhinta-alueesta B on todellisuudessa 460 metriä ja yhtiön koko toiminta-alueen lähimmästä kohdasta oikeastaan alle 200 metriä. Tällä alueella kivilohkareet paloitellaan ja muotoillaan poraamalla ja mahdollisesti murskaamallakin. Maastollisia meluesteitä ei ole. Melumittaus oli suoritettu puutteellisesti, sillä jätekiven käsittelyn ja lohkareiden poraamalla, räjäyttämällä ja kiilaamalla lähimmillään alle 200 metrin päässä valittajien kodista tapahtuvan muotoilun aiheuttama melu on jäänyt selvittämättä. Jos kivilouhetta porataan 300 metrin etäisyydellä valittajien kodista ja melun kapeakaistaisuus otetaan huomioon, ohjearvot ylittyvät selvästi. Jätekiven kippaamisesta syntyy kolahduksia ja kiven hankautumista metallia vasten. Jätekiven varastoalueelta on valittajien kotiin etäisyyttä noin 400 metriä eikä maastollisia esteitä ole. Kun otetaan huomioon 5 dB:n lisäys ohjearvoihin melun iskumaisuudesta johtuen, melun ohjearvot tällä etäisyydellä ylittyvät. Porausvaunun imurin kotelointi ei juurikaan vaikuta kokonaismeluun imurin aiheuttaessa huomattavasti vähemmän melua kuin porauksen. Sen sijaan toiminnan aikana käytettävä toinen porausvaunu lisää melua. Melua olisi myös mitattava, toisin kuin nyt oli tapahtunut, otollisemmissa olosuhteissa ja maksimaalisen toiminnan aikana. Yhtiön näkemys, että melutaso jatkossa alenee toiminnan siirtyessä maanpinnan tason alapuolelle, ei pidä paikkaansa. Melun kannalta on sama, porataanko esimerkiksi 7 metriä syvällä tai 7 metriä paksun kallioseinämän takana yhtiön aikoessa louhia 7-9 metrin syvyydeltä kiveä mäen laelta. Oikeudenmukaista ei ole, että lupamääräysten mukaan yhtiö saa jatkaa toimintaansa ainakin vuoteen 2008 saakka siitä huolimatta, että ensimmäisen toimintavuoden kuluttua tehdyn melumittauksen arvot ylittäisivät ohjearvot.

On epäselvää, kestääkö valittajien kallioon perustetun asuinrakennuksensa tiilimuuraus tiilikaton painoa muurauksen altistuessa jatkuvalle räjäytystärinälle. Kun kalliota räjäytetään, irtoaa tärinän vaikutuksesta epäpuhtauksia kalliohalkeamissa kulkevaan pohjaveteen. Louhinta- alueen ympäristössä on useita käytössä olevia lähteitä ja kaivoja.

Aiotun luonnonkauniin louhosalueen läheisyydessä on myös metsälain 10 §:n 1 momentin mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten momentin 1 kohdassa tarkoitettuja pienten lampien välittömiä lähiympäristöjä, 5 kohdassa tarkoitettuja rotkoja ja 6 kohdassa tarkoitettuja jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä. Noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueesta A olevassa Poskilammessa on useiden vuosien ajan pesinyt joutsen.

RP ja EP ovat valitukseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa esittäneet ympäristön lähteiden ja kaivojen sekä pienten lampien olevan vaarassa saastua. Tästä yhtiöllä on vastuu ja tarvittaessa korvausvelvollisuus. Valittajien talouden käyttövesi otetaan noin 30 vuotta sitten rakennetusta lähdekaivosta. Sen vesi on aina ollut hyvää, eikä vesi ole koskaan loppunut. Alue on tuon kaivon pohjaveden valuma-aluetta.

MR ja JR ovat valitukseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa muun ohella esittäneet vapaa-ajan asuntonsa sijaitsevan Körttijärven rannalla noin kilometrin etäisyydellä aiotusta louhoksesta. Lähde, josta otetaan käyttövesi maatilalle ja vapaa-ajan asunnolle, on noin 1,2 kilometrin päässä. Käyttövesi on vaarassa saastua louhintatoiminnan alettua.

Selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa:

K:n ympäristölautakunta on selityksessään muun ohella esittänyt, että ympäristölupaharkinnassa arvioidaan toiminnan aiheuttamaa melua ympäristön häiriintyvissä kohteissa, ei louhintatyössä käytettävien koneiden ja laitteiden ominaismelupäästöjä, jotka valittajien mukaan ovat jääneet selvittämättä. Päätökseen sisältyykin tällainen toiminta-aikaa ja melutasoja häiriintyvissä kohteissa valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisesti rajoittava lupamääräys. Tarkkailua ja raportointia koskevassa lupamääräyksessä on edellytetty kattavia melumittauksia. Lupahakemuksessa esitetyt meluvyöhykkeet perustuvat koeluontoista toimintaa aloitettaessa suoritettuihin mittauksiin, jolloin mittaustilanteessa meluvaimennustoimenpiteitä eiollut suoritettu eikä meluesteitä rakennettu. Meluvyöhykkeet on laadittu mittauksen ja tietokoneohjelmaan syötettyjen ympäristöolosuhteiden mukaan määritellyn laskentamallin avulla. Häiriintyvien kohteiden melutasot ovat suositusten mukaiset, lukuun ottamatta ME:n kuolinpesän Jynkänlammen rannalla sijaitsevaa kesäasuntokiinteistöä, joka jää 50 dB:n meluvyöhykkeen sisäpuolelle. Melutasot vähenevät louhostyön edetessä meluesteinä toimivien seinämien muodostuessa. Tästä syystä ja toiminnan pienimuotoisuudenkin johdosta ei ole edellytetty selvitettäväksi tarkempia laitekohtaisia melutasoja.

Koska ympäristömeludirektiiviä 2002/49/EY ei ole vielä saatettu Suomen kansalliseksi lainsäädännöksi, sitä ei ole voitu asiassa soveltaa. Melun rajoittamista koskevan lainsäädännön tiukentuessa asetettujen lupavelvoitteiden kannalta tullaan lupamääräyksiä vastaavasti tarkistamaan.

Louhinta-alue ei ole niin sanottua hiljaista erämaa-aluetta, vaan siellä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta parhaana lomakautena samoin toiminta-ajoin kuin louhoksen toiminta-aikakin. Maatalousliikenteen melutasot vastaavat louhostoiminnan melutasoa. Karjasuojien ilmastoinnit aiheuttavat ympärivuorokautista melua. Lisäksi louhoksen länsipuolella Jynkänjärven loma-asutuksen ja louhoksen välissä kulkevan tien liikenteen aiheuttamat melutasot ovat tien läheisyydessä samaa luokkaa kuin louhostoiminnankin. Louhostoiminta ei siis oleellisesti lisää ympäristön melukuormaa.

Louhosten itä- ja koillissuunnassa, jossa matkailuyrityksen lomamökit sijaitsevat, ovat luonnollisina meluesteinä mäki ja muodostuva louhosseinämä sekä sivukiven läjitysalue. Louhosalueelta B kantautuvaa melua vaimentavat puusto, maasto ja sivukivistä rakennettava melueste.

K Oy on antanut valituksesta selityksensä. Yhtiön mukaan ympäristöluvan kohteena oleva alue on merkitty maakuntakaavan luonnoksessa kalliokiviaineksen ottoalueeksi. Alueella ei ole metsälain 10 §:ssä tarkoitettuja metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä luonnonsuojelulain 29 §:ssä tarkoitettuja luontotyyppejä.

Louhinnan äänet sekoittuvat asutun ympäristön ja maatalouselinkeinon harjoittamisen ääniin. Louhinta-alueen länsipuolella oleva loma-asunto, jonka etäisyys on louhinta-alueesta A 590 metriä ja louhinta-alueesta B 680 metriä, on tiemelun välittömässä vaikutuspiirissä yleisen tien takana. Louhinta on mitoitukseltaan, toiminta-ajoiltaan ja menetelmiltään tavanomaista ja suunniteltu siitä lähtökohdasta, että suojaetäisyydet pysyviin ja loma-asuntoihin ovat yleisessä käytännössä edellytettyjä suuremmat. Toiminnan melu alitti Promethor Oy:n meluselvityksen mukaan ohjearvot koelouhinnan aikaisissa mittauksissa ja myös laskennallisesti määritellen. Louhinta siirtyy nopeasti avonaisilta kallion reunoilta melua tehokkaasti vaimentaviin kallioseinämien ympäröimiin kaivantoihin. Porauskaluston melunvaimennusta on myös pystytty tehostamaan mittauksen aikaisesta tilanteesta. Alueen puusto säilytetään näkösuojana ja melua vaimentavana elementtinä sikäli kuin se toiminnan kannalta on mahdollista.

Yhtiö on erityisesti MK:n ja OKä:n vaatimusten ja perusteluiden osalta todennut, että louhinnan äänet eivät ole juurikaan edes kuultavissa heidän mainitsemillaan vuokrattavilla lomamökkikiinteistöillä. Tämä johtuu idän ja koillisen suuntaan muodostettavista meluseinämistä (louhinta-alueet A ja B), maaston muodoista, säilytettävästä suojapuustosta ja meluesteistä. Sivukiven läjitysalueen etäisyys lomakiinteistöistä on noin 500 metriä, ja alueen reunaan voidaan jättää suojapuustoa. Lomamökkien vuokraustoiminta ei voi estää alueen normaalia käyttöä elinkeinotoimintaan eikä louhinta toisaalta estä myöskään lomamökkien vuokraustoiminnan jatkamista alueella.

Yhtiö on RLK:n erilliskirjoituksen osalta todennut, että kuolinpesän vapaa-ajanrakennukseen on louhinta-alueesta A etäisyyttä 590 metriä ja louhinta-alueesta B 680 metriä. Louhinta-alueella B kasvava taimikko vaimentaa melua jo ensimmäisen louhintakerroksen pohjan tasalla. Louhinta-alueelta A kantautuvaa melua vaimentaa suojamaasto. Yleisesti liikennöidyn maantien takana sijaitsevan vapaa-ajan rakennuksen pihasta ei ole näköyhteyttä louhinta-alueelle. Toiminta ei vaikuta pinta- eikä pohjavesiin.

Yhtiö on edelleen VK:n ja TP:n erilliskirjoituksen osalta todennut, että valittajien mainitsema asuinkiinteistö sijaitsee louhinta-alueesta B 470 metriä kaakkoon kallioharjanteen ja muodostuvan suojaseinämän takana sekä louhinta-alueesta A 620 metriä kaakkoon kallioharjanteen takana. Kiven paloittelu suoritetaan louhinta-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä noin 550-620 metrin etäisyydellä asuinkiinteistöstä. Sivukiven läjitysalueen ja Mustin asuinkiinteistön välinen 450 metrin etäisyys on myös riittävä ottaen huomioon suojapuusto ja läjitysalueen reunaan aluksi kasattava meluvalli.

Kaivo, josta alueella jaetaan talousvettä, sijaitsee noin 700 metrin päässä louhinta-alueesta. Muutkaan valittajat eivät ota talousvettään ympäristöluvan käsittämältä alueelta tai sen läheisyydestä. Asiantuntijan laatiman selvityksen mukaan louhinta-alueen ympäristössä ei ole merkittäviä pohjavesimuodostumia. Kallion louhinta ei vaikuta maakerroksiin muodostuviin pohjavesiin eikä se voi pilata kaivo- ja lähdevesiä VK:n ja TP:n mainitsemalla alueella.

Louhinnan tärinävaikutus jää toiminta-alueelle alle 200 metrin päähän louhinnan kohteesta, eikä tärinä vaikuta 460 metrin etäisyydellä kallioon perustettuihin rakennelmiin käytetty räjäytystekniikkakin huomioon ottaen. Tehtyjen selvitysten mukaan tärinä ei enää ole edes mitattavissa 460 metrin etäisyydellä.

Yhtiö on vielä RP:n ja EP:n sekä MR:n ja JR:n kaivojen, lähteiden ja pienten lampien veden pilaantumiseen liittyvien erilliskirjoitusten osalta viitannut selityksessään samoihin näkökohtiin kuin käsitellessään vastaavia seikkoja edellä VK:n ja TP:n kirjoituksen johdosta.

MK ja OK asiakumppaneineen ovat vastaselityksessään uudistaneet aikaisemmin esittämänsä.

MK ja OK ovat lisäksi vastaselitykseen oheistamassaan erilliskirjoituksessa esittäneet, ettei lautakunnan käsitys maatalouden liikenteen melutasojen vastaavuudesta louhostoiminnan melutasojen kanssa pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan lautakunta on antanut asiasta virheellisiä tietoja. Hakijan meluasiantuntijalta Promethor Oy:ltä saatujen tietojen mukaan mitattu luonnon äänistä aiheutunut taustamelu lomamökeillä oli ollut 28-30 dB, mutta tämä oli jätetty meluraportissa mainitsematta. Tyynenä kesäiltana taustamelu on olematonta. Maastonmuodostus ei estä melun leviämistä vuokrattaville, vilkkaassa käytössä oleville lomamökeille päin. Suojapuustoa on vähän. Toinen lomamökeistä oli 1.6.-30.9.2002 yhtäjaksoisesti vuokrattuna ja sitä koskeva varaus kesän 2003 osalta oli täynnä 3.6.-5.10.2003 väliseksi ajaksi. Toinen lomamökeistä oli ollut 20.6.- 27.10.2002 yhtäjaksoisesti vuokrattuna yhtä viikkoa lukuun ottamatta. Mökkejä vuokrattiin myös joulun ja uuden vuoden aikoihin ja hiihtolomakautena kokonaisiksi viikoiksi. Viikonloputkin olivat kysyttyjä.

VK ja TP, MR ja JR sekä RP ja EP ovat niin ikään vastaselitykseen oheistamissaan erilliskirjoituksissa uudistaneet aikaisemmin esittämänsä.

MK ja OK ovat antaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen erilliskirjoitukset 3.7 ja 25.8.2003 sekä 2.2.2004. He ovat, uudistaen aikaisemmin esittämänsä, muun muassa pyytäneet tutkimaan, mistä syystä lupamääräyksiä suojametsän säilyttämisestä louhinta-alueen ja häiriintyvien kohteiden välissä ei ollut noudatettu. Hakijayhtiön teettäessä hankettaan varten tietä oli metsänhakkuun takia metsän suojaava estevaikutus K:oiden kodin suuntaan hävinnyt. Ennen louhinnan aloittamista oli hakattu pois jäljellä olevakin metsä. Metsän hakkuun jälkeen Körttijärven lomakohteissa tapahtunut melutason muutos on asiaa ratkaistaessa otettava huomioon. Dosentti Björkin melulaskenta oli laadittu olettamalla, että louhinta-alueen ja Körttijärven välissä on 20 metriä korkea suojametsä. Korkeuskäyristä on havaittavissa, ettei louhoksen ja Körttijärven puolessa välissä oleva täysikasvuinenkaan metsä estäisi louhintamelun leviämistä, sillä Körttijärven itärannalla olevasta lomamökistä on näköyhteys tällaisenkin metsän yli louhosalueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1) VK:n ja TP:n vaatimus louhintatärinän heidän rakennuksilleen mahdollisesti aiheuttaman vaurioitumisen varalta nimettävästä korvausvelvollisesta tahosta sekä vaatimus heidän käyttämänsä lähteen veden tutkimisesta ja lähteen saastuessa yhtiön velvoittamisesta korvaamaan heille kunnalliseen vesijohtoon liittymisestä aiheutuvat kustannukset ynnä vesimaksut jätetään tutkimatta.

2) Muutoin valitus tutkitaan. Hallinto-oikeuden päätöstä muutetaan muuttamalla lupamääräyksen 16.3.4 "Melu ja tärinä" ensimmäisen kappaleen ensimmäistä ja toista virkettä sekä lupamääräyksen 16.4 "Tarkkailu- ja raportointimääräykset" ensimmäistä kappaletta seuraavasti:

"Melu ja tärinä

Toimintaa saa harjoittaa vain kello 7-20 välisenä aikana. Toimintaa ei saada harjoittaa kesäkautena 15.6.-15.8., mainitut päivät mukaan lukien, eikä myöskään viikonloppuisin."

"Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Hakijan on suoritettava melumittaukset ainakin kahdesti; ensimmäisen kerran vuoden päästä toiminnan alkamisesta ja seuraavan kerran vuoden 2008 loppuun mennessä, jos ensimmäisen mittauksen meluarvot eivät miltään osin ylitä valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. Jos edellä tarkoitetut ohjearvot joiltakin osin ylittyvät ensimmäisessä melumittauksessa, hakijan on jatkettava melumittauksia vähintään kahden vuoden välein ensimmäisestä melumittauksesta lukien siihen saakka, kunnes ohjearvot alittuvat. Mittaukset on suoritettava maksimaalisen toiminnan aikana ja sääolosuhteiltaan melun leviämiselle otollisimmissa sääolosuhteissa. Jos mittaustulokset antavat tähän aihetta, lupaviranomainen voi täydentää lupaa tai täsmentää lupamääräyksiä."

3) Enemmälti valitus hylätään. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muilta osin muuteta.

4) Lausunnon antaminen raukeaa valituksessa esitetystä MK:n ja OK:n vaatimuksesta keskeyttää lupapäätöksen täytäntöönpano.

Perustelut:

1) Valituksessa tarkoitettuja korvauksia koskevia vaatimuksia ei, kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 66 § ja maa-aineslain 9 §, ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä. Vaatimukset on siten jätettävä tutkimatta.

2) Ympäristölupapäätöksessä on ympäristönsuojelulain 43 §:n 1momentin 1 kohdan mukaan annettava tarpeelliset lupamääräykset muun ohella päästöistä sekä päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta. Määräysten on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen oltava vähintään sellaisia, että sanotussa momentissa kielletyt seuraukset, muun ohella terveyshaitta ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettu kohtuuton rasitus estyvät. Muutoin lupamääräyksiä asetettaessa on otettava huomioon ympäristönsuojelulain 43 §:n 2 momentissa mainitut seikat, kuten toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee. Melupäästöjen rajoittamistarvetta arvioitaessa on tässä yhteydessä muun ohella otettava huomioon melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot.

Asiassa saadun selvityksen mukaan on mahdollista, että louhintatoiminnasta johtuva melu, tärinä tai pöly vaikuttaa kielteisesti myös naapurustossa vuokrattavana olevien lomamökkien käyttäjämääriin. Tällainen ulkopuolisen yritystoimintaan kuuluvan kiinteistön käyttöön kohdistuva vaikutus on sellaista ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun ympäristön pilaantumisen alaan kuuluvaa haittaa omaisuuden käytölle, jota ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan f-alakohdassa tarkoitetaan. Sanottu haitta tai sellaisen vaara on siten osaltaan otettava huomioon päätettäessä ympäristönsuojelulain 7 luvun säännösten mukaisesti luvan myöntämisen edellytyksistä ja lupamääräyksin tapahtuvasta haittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä.

Ympäristön pysyvän ja loma-asutuksen asuinviihtyvyyden ja lepo- ja virkistysmahdollisuuden turvaamiseksi sekä louhintatoiminnasta johtuvan melun, tärinän ja pölyn kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi asukkaiden sekä naapurustossa vuokrattavana olevien lomamökkien käyttäjien kannalta on lupamääräykseen 16.3.4 sisältyviä toiminta-aikoja syytä rajoittaa.

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kun otetaan huomioon toiminnan vaikutuksesta ennalta saatavissa oleva selvitys, on lupamääräyksen 16.4. mukaisten melumittausten lukumäärää syytä lisätä ratkaisuosasta ilmenevin tavoin.

Samalla on ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin nojalla syytä määrätä, että lupaviranomainen voi erikseen täsmentää lupaa tai täydentää sen lupamääräyksiä melumittaustulosten perusteella.

3)

Murskaustoiminta

K Oy:lle myönnetty ympäristölupa ei käsitä sivukiven murskaustoimintaa, vaikka hakijan suunnitelmasta ilmeneekin, että sitä on toiminnan yhteydessä tarkoitus suorittaa. Yhtiö on ympäristölautakunnassa täydentänyt hakemustaan selvityksellä sivukiven murskauksesta. Sitä harjoitettaisiin kymmenen vuoden lupakautena korkeintaan kolmena noin kahden viikon pituisena jaksona. Murskauksen määrä tarkentuisi tapauskohtaisesti ja se käsiteltäisiin ilmoitusmenettelyssä. Murskaustoiminta ajoittuisi vuositasolla välille 15.9.-30.4. Toiminta-aika ajoittuisi välille 7.00-22.00. Murskattavaa sivukiveä varastoitaisiin yksittäistä murskaustapahtumaa vastaava määrä murskausaseman länsipuolelle siten, että siitä muodostuisi ennen murskauksen aloittamista melueste länsisuuntaan. Suunnitellun murskauspaikan on katsottu olevan maastollisesti suojaisalla paikalla, ja siitä olevat etäisyydet asuttuun ympäristöön olisivat 800, 600, 950 ja 650 metriä. Murskattavan aineksen rajallisen määrän ja toiminnan lyhytkestoisuuden vuoksi toiminnan vaikutukset ympäristöön on arvioitu vähäisiksi.

Kun otetaan huomioon ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 60 §:n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n säännökset, maa-ainesten louhinnan yhteydessä suoritettava murskaus on osa sen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan kokonaisuutta, jonka luvanvaraisuutta, luvan myöntämisen edellytyksiä ja lupamääräysten asettamista on ympäristönsuojelulain mukaan arvioitava. Siten ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 kohdan a-alakohdassa ja 42 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun terveyshaitan samoin kuin ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen käsilläoloa, oikeudellista merkitystä ja estämis- tai vähentämistarvetta on arvioitava sanottua sekä louhinnan että murskauksen käsittävän toiminnan kokonaisuutta silmällä pitäen. Sanottuihin seikkoihin ehkä perustuva murskauksen luvanvaraisuus ei erikseenkään tarkasteltuna riipu siitä, onko kysymys ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 kohdan e-alakohdassa tarkoitetusta murskaustoiminnasta vai ei.

Suunniteltu murskaustoiminta on sen laajuudesta, sijainnista ja ajankohdista saadun selvityksen mukaan kuitenkin ennalta arvioiden järjestettävissä siten, että terveyshaitan ja edellä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen osalta ympäristöluvan edellytykset murskaustoiminnankin osalta täyttyisivät. Myöskään louhimisluvan lupamääräykset eivät ennalta arvioiden riipu murskaustoiminnasta. Louhinnan lupa-asia on siten voitu tässä tapauksessa ratkaista ilman, että samalla lupaan olisi sisällytettävä myös toimintakokonaisuuteen kuuluva murskaustoiminta. Nyt annettavalla luvalla ei kuitenkaan ratkaista, voidaanko murskaustoiminta aikanaan käsitellä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisessa melua ja tärinää aiheuttavan tilapäisen toiminnan ilmoitusmenettelyssä vai onko siihen aikanaan ympäristönsuojelulain 28 §:n 1, 2 ja 3 momentin säännökset huomioon ottaen haettava ympäristölupaa.

Lähteet ja kaivot

Ympäristölupaa koskevalla päätöksellä ei ratkaista, onko hankkeen vaikutuspiirissä vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuja luonnontilaisia lähteitä tai onko asiassa kysymys sanotunlaisten lähteiden luonnontilan vaarantamisesta. Myönnetyn luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaisia vaikutuksia lähteisiin, kaivoihin tai vedenhankintaan, jotka olisi ympäristönsuojelulain säännösten nojalla otettava luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa tai lupamääräyksiä asetettaessa enemmälti huomioon.

Luvan myöntämisen edellytykset muutoin

Ympäristöluvan myöntämisedellytykset ratkaistaan ympäristönsuojelulain mukaisesti sen estämättä, että alue on merkitty voimassa olevaan seutukaavaan tai maakuntakaavan luonnokseen maa-ainesten ottoon tarkoitettuna alueena tai kallioaineksen ottoalueena.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää muun ohella, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Sanottuihin kiellettyihin seurauksiin kuuluu momentin 1 kohdan mukaan terveyshaitta ja momentin 5 kohdan mukaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu kohtuuton rasitus. Terveyshaitalla tarkoitetaan ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan, paitsi ihmisessä todettavaa sairautta tai muuta terveydenhäiriötä, myös sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Asiassa on hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin riittävällä tavalla etukäteen arvioiden selvitetty, ettei luvassa tarkoitettua louhintatoimintaa tällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä täydennettyjen lupamääräysten mukaisesti harjoitettaessa aiheutuva melu, pöly ja tärinä asetu sellaiselle tasolle, että niistä aiheutuisi ympäristössä ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua terveyshaittaa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristöluvan esteeksi on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty muun ohella erityisten luonnonolosuhteiden huonontuminen. Saadun selvityksen mukaan hankkeen vaikutuspiirissä ei ole sellaisia erityisiä luonnonolosuhteita, joita sanotussa lainkohdassa tarkoitetaan.

Kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden antaman päätöksen perustelut, siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita enemmälti kuin edellä ratkaisuosan kohdasta 2 ilmenee.

4) Asian tultua tällä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ratkaistuksi on lausunnon antaminen ympäristölupapäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä käynyt tarpeettomaksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Pekka Hallberg sekä hallintoneuvokset Lauri Tarasti, Raimo Anttila, Pekka Vihervuori ja Jukka Mattila sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Pentti Hannonen ja Heikki Kiuru. Asian esittelijä Ilpo Havumäki.