13.2.2003

Asian aikaisempi käsittely

Asunto Oy Honkametson osakas B on 12.7.2001 Länsi-Suomen lääninhallitukselle saapuneessa hakemuksessa pyytänyt, että lääninhallitus asunto-osakeyhtiölain 32 §:n nojalla oikeuttaa hänet kutsumaan koolle Asunto Oy Honkametson ylimääräisen yhtiökokouksen yhtiön kustannuksella käsittelemään yhtiön omistaman rakennuksen parvekkeiden korjausta tai uusimista koskevaa asiaa. B ja kymmenen muuta osakasta, joiden edustama osakemäärä oli yli kymmenen prosenttia yhtiön koko osakemäärästä, olivat pyytäneet yhtiön hallitukselta ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään uudelleen parvekkeiden korjausta koskevaa asiaa. Yhtiön hallitus oli 20.6.2001 kieltäytynyt kutsumasta koolle kokousta sillä perusteella, että parvekkeiden korjausta ja uusimista koskevasta asiasta oli juuri tehty päätös 28.5.2001 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. B on hakemuksessaan lausunut, että osakkaille jaettu informaatio oli ollut harhaanjohtava eikä ollut antanut osakkaille riittävän selvää ja totuudenmukaista tietoa perustellun kannan määrittämiseksi ratkaistavaan kysymykseen. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa tehty päätös ei saa sellaista lainvoimaa, etteikö asian uudelleen käsitteleminen olisi mahdollista.

Yhtiö on vastustanut ylimääräisen yhtiökokouksen määräämistä. Hallituksella ei ole velvollisuutta kutsua koolle ylimääräistä yhtiökokousta käsittelemään uudelleen asiaa, joka juuri on laillisesti kokoonkutsutussa ja päätösvaltaisessa yhtiökokouksessa päätetty. Harhaanjohtavia tietoja ei ollut osakkaille annettu, vaan osakkaille oli tarjottu useita eri mahdollisuuksia tiedon saamiseen, oli järjestetty tiedotustilaisuus ja lisäksi jaettu materiaalia remontin toteuttamisesta. Hallitus oli selvittänyt erittäin laajasti vaihtoehtoja, joilla julkisivujen ja parvekkeiden korjaus tai uusiminen voidaan toteuttaa. Yhtiökokouksen kokouskutsun liitteenä olevassa selostuksessa oli ollut neljä eri päävaihtoehtoa ja lisäksi alavaihtoehtoja muun muassa parvekkeiden ja julkisivujen korjaustavoista. Yhtiö on huomauttanut, että jos joku haluaa vedota siihen, että yhtiökokouksen päätös on väärä, hänen tulee ajaa valitusta käräjäoikeudessa moitekanteena.

Lääninhallitus on 10.9.2001 tekemällään päätöksellä hylännyt hakemuksen, koska ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiseksi esitetty käsiteltävä asia, parvekkeiden korjausten tai uusimisten osalta, oli ratkaistu jo aikaisemmassa 28.5.2001 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

B on lääninhallituksen päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa vaatinut lääninhallituksen päätöksen kumoamista ja hakemuksensa hyväksymistä. B on oikeutettava kutsumaan koolle yhtiön ylimääräinen yhtiökokous käsittelemään parvekkeiden uusimista koskevaa asiaa.

Kysymys on siitä, saavuttaako yhtiökokouksessa kerran tehty päätös sellaisen oikeusvoiman, ettei samaa asiaa voida ottaa enää uudelleen käsiteltäväksi. Päätös uuden yhtiökokouksen koolle kutsumisesta tulee tehdä sillä perusteella, voidaanko sitä koskevaa vaatimusta pitää asianmukaisesti perusteltuna. Niin voidaan karsia selvästi turhat tai kiusantekomielessä tehdyt hakemukset. Se, että tehty päätös osoittautuu epäviisaaksi taikka puutteelliseen tietoon tai väärinkäsitykseen perustuvaksi, ei ole osakeyhtiölain mukainen moitekanneperuste, joten yhtiökokouksen päätöksen moiteprosessille alioikeudessa ei ole edellytyksiä. Tässä tapauksessa uuteen käsittelyyn vaadittu asia on sekä taloyhtiön että osakkaan kannalta taloudellisesti varsin merkittävä. Suurelle osalle osakkaista oli vasta jälkeenpäin selvinnyt, että he olivat päättäneet sinänsä tarpeettomasta parvekkeiden uusimisesta. Kun parvekkeen uusimiskustannus olisi B:n osalta 70 000 markkaa, kysymys on yksittäisen osakkeenomistajan kannalta jo sellaisenaan taloudellisesti merkittävästä asiasta ja vaatimus sen saattamisesta uudelleen ratkaistavaksi on perusteltu.

Lääninhallitus ja lääninhallituksen määräämä asiamies ovat antamissaan lausunnoissa ja Asunto Oy Honkametso antamassaan selityksessä esittäneet B:n valituksen hylkäämistä.

B on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on asunto-osakeyhtiölain 30 ja 32 §:n huomioon ottaen kumonnut lääninhallituksen päätöksen. B on oikeutettu kutsumaan koolle Asunto Oy Honkametson ylimääräinen yhtiökokous yhtiön kustannuksella käsittelemään parvekkeiden uusimista koskevaa asiaa.

Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluina lausunut, että asunto-osakeyhtiölain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Asunto-osakeyhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Jollei yhtiökokousta ole kutsuttu koolle säädetyssä järjestyksessä, lääninhallituksen tulee osakkeenomistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhtiön kustannuksella.

Asunto Oy Honkametson 28.5.2001 tekemä päätös julkisivujen ja parvekkeiden korjaamisesta ei ole saavuttanut sellaista oikeusvoimaa, etteikö tuota asiaa voitaisi enää uudelleen käsitellä. Koska edellytykset B:n hakemuksen hyväksymiseen ovat muiltakin osin olleet olemassa, lääninhallituksen ei olisi tullut hylätä hakemusta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Asunto Oy Honkametso on hakenut muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, vaatinut päätöksen kumoamista ja B:n hakemuksen hylkäämistä sekä yhtiön oikeudenkäyntikulujen korvaamista 1 200 eurolla.

Osakkeenomistajan mahdollisuudet puuttua yhtiökokouksen päätökseen on lueteltu asunto-osakeyhtiölain 47 ja 48 §:ssä. Muissa tapauksissa yhtiökokouksen määräenemmistö käyttää päätäntävaltaa.

Yhtiö oli kääntynyt Suomen Kiinteistöliitto ry:n puoleen. Yhdistys on lausunut käsityksenään, että hallituksen velvollisuutta kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle rajoittaa se, että kokousta ei tarvitse kutsua koolle käsittelemään jo kertaalleen yhtiökokouksessa käsiteltyä ja päätettyä asiaa. Toisenlainen tulkinta johtaisi yhtiöiden toiminnan kannalta kestämättömään tilanteeseen, kun samaa asiaa jouduttaisiin käsittelemään useita kertoja. Asunto-osakeyhtiö ei voisi käynnistää mitään hankkeita. Moitekannemahdollisuus on säädetty niitä tilanteita varten, joissa yhtiökokouksen päätöstä rasittaa muotovirhe tai päätös on lain vastainen. Yksittäisen osakkaan oikeussuoja on turvattu mahdollisuudella nostaa moitekanne käräjäoikeudessa, mutta hän ei voi omalla toiminnallaan kohtuuttomasti vaikeuttaa yhteisön kannalta järkevien hankkeiden toteuttamista ja muiden osakkeenomistajien asemaa. Hallinto-oikeuden ratkaisu poikkeaa siten noudatetusta käytännöstä ilman järkeviä perusteita ja voimaan jäädessään vaikeuttaa yhtiöiden hankkeiden toteuttamista.

Länsi-Suomen lääninhallitus on antanut lausunnon.

B on valituksen johdosta antamassaan selityksessä huomauttanut, ettei asunto-osakeyhtiölain 30 § rajoita oikeutta saada ylimääräinen yhtiökokous koolle "ilmoittamansa asian" käsittelemiseksi. B on vaatinut kulujensa korvaamista 800 eurolla.

Asunto Oy Honkametso on vastaselityksessään uudistanut esittämänsä. Yhtiö on vielä erikseen toimittamassaan kirjelmässä, joka oli toimitettu tiedoksi myös B:lle, käsitellyt B:n hakemuksen perustetta siitä, oliko yhtiökokouksessa 28.5.2001 annettu informaatio ollut harhaanjohtava ja riittämätön päätöksenteon kohteeksi. Parvekkeiden korjaustarve oli perustunut taloyhtiön teettämään Tampereen Teknillisen Korkeakoulun laatimaan julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimukseen. Yhtiökokouksessa oli nimenomaan nostettu esille kysymys siitä, oliko kokouksessa annettu informaatio riittävä päätöksenteon pohjaksi vai tulisiko päätöksenteon pohjaksi vielä hankkia lisäselvityksiä vaihtoehdosta A. Tämä kysymys oli alistettu läsnä olleille osakkeenomistajille äänestettäväksi. Koeäänestyksen tuloksena ehdotus päätöksen tekemisen puolesta voitti. Esityksen lisäselvityksen hankkimisesta vaihtoehdosta A esitellyt B:n asiamies päätti vetää ehdotuksensa pois. Kun B:n lääninhallitukselle hakemuksensa perusteeksi esittämä peruste oli nostettu erikseen esiin, tutkittu ja päätetty osakkeenomistajien enemmistöpäätöksellä ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.5.2001, tarvetta ottaa asia uudelleen esiin uudessa ylimääräisessä yhtiökokouksessa ei ole.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja harkitsee oikeaksi kumota hallinto-oikeuden päätöksen ja hylätä B:n hakemuksen. Yhtiön ja B:n kuluvaatimukset hylätään puolin ja toisin.

Perustelut: Asunto Oy Honkametson 28.5.2001 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, jossa oli edustettuna 24 127 yhtiön 34 322 osakkeesta, oli käsitelty ja päätetty yhtiön rakennuksen julkisivujen ja parvekkeiden korjaamista ja korjausmenetelmää koskeva asia. Kokouksessa oli suoritettu koeäänestys kahden kannatetun ehdotuksen välillä siitä, tehdäänkö päätös remontista kokouksessa vai hankitaanko lisäselvityksiä vaihtoehdosta A. Kun koeäänestyksen tuloksena ehdotus päätöksen tekemisestä näytti voittavan, lisäselvityksen hankkimista vaihtoehdosta A esittänyt henkilö peruutti ehdotuksensa. Sen jälkeen äänestettiin siitä, jatketaanko asiassa hallituksen esityksen mukaisesti vai ei. Hallituksen esityksen puolesta annettiin 16 038 ääntä, toisen äänestysvaihtoehdon puolesta 7 488 ääntä ja tyhjiä ääniä oli 601. Äänestyksen tuloksena päätettiin toteuttaa parvekkeiden uusiminen yhtiön hallituksen esityksen mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiölain 32 §:n mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua kokous koolle lain 51 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jollei yhtiökokousta, joka tämän lain, yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, lääninhallituksen tulee hallituksen jäsenen, isännöitsijän, tilintarkastajan tai osakkeenomistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhtiön kustannuksella.

B:n lääninhallitukselle 12.7.2001 tekemä hakemus uuden ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumiseksi on tarkoittanut saman, jo edellä mainitussa 28.5.2001 pidetyssä yhtiökokouksessa päätetyn asian käsittelemistä uudelleen. B ei ole hakemuksessaan esittänyt ilmoittamalleen asialle sellaista perustetta tai selvitystä, että asian luonne olisi muuttunut uudeksi. Perusteita määrätä ylimääräinen yhtiökokous koolle asunto-osakeyhtiölain 32 §:n nojalla ei näin ollen ole ollut.

Kun otetaan huomioon sovellettavana olevan lainkohdan mahdollistamat tulkintavaihtoehdot, ei ole kohtuutonta, että yhtiö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä B:lle ei tule korvausta kuluistaan.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Ismo Talikka, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä esittelijäneuvos Paula Tenkanen