25.1.2002

Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet

Ennakkoratkaisuhakemus

L ja M ovat keskusverolautakunnalle osoittamassa ennakkotietohakemuksessa pyytäneet ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

1) Muodostuuko L:lle, joka on S:n asiakas ja täyttää asiakasetujen saamiseksi vaadittavat asiakkuuskriteerit, tuloverolain alaista tuloa seuraavista S-konsernin tarjoamista asiakaseduista ja kumpaa tulolajia, pääomatuloa vai ansiotuloa tämä mahdollinen tulo on, kun kysymyksessä on

a) enintään 200 markan suuruinen rahastosijoitus hakijan eli asiakkaan itsensä valitseman S:n Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimaan rahastoon,

b) enintään 200 markkaa käytettäväksi hakijan eli asiakkaan tuleviin palvelumaksuihin joko siten, että -hakija saa käyttää 200 markkaa vain ja ainoastaan tuleviin palvelumaksuihin tai että

-hakija saa edellä mainitut 200 markkaa rahana ja voi siten päättää vapaasti rahan käyttämisestä haluamiensa palvelumaksujen maksamiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen,

c) enintään 200 markkaa ladattuna rahakorttiin, - - - - - - - - - - e) enintään 200 markan suuruinen tavaralahja, jonka hakija joko -saa valita itse tietyistä kauppaliikkeestä tai -jonka S-konserni on valinnut hakijalle.

2. Muodostuuko M:lle, joka on työsuhteessa S Rahastoyhtiö Oy:öön eli on S-konsernin palveluksessa, veronalaista tuloa seuraavissa tilanteissa, kun hän saa edellä 1-kohdassa tarkoitetut asiakasedut (a-c ja e) ja kumpaa tulolajia, pääomatuloa vai ansiotuloa tämä mahdollinen tulo on, mikäli

a) hän täyttää etujen saamiseksi vaadittavat asiakkuuskriteerit, b) hän ei täytä etujen saamiseksi vaadittavia asiakkuuskriteereitä, mutta on silti S-konsernin asiakas tai c) hän ei täytä etujen saamiseksi vaadittavia asiakkuuskriteerejä eikä ole S-konsernin asiakas.

S-finanssikonsernin toiminnan painopistealueita ovat henkivakuutus- ja muu pitkäaikaissäästäminen sekä varainhoito, verkko- ja matkaviestintäpalveluja hyödyntävä vähittäispankkitoiminta, investointipankkitoiminta sekä vahinkovakuutustoiminta. S:n tavoitteena on tarjota asiakkailleen kattavat finanssipalvelut ja tässä yhteydessä palkita finanssi- ja vakuutusasioiden keskittämisestä konserniin.

S-sopimus-asiakkaat saavat muun muassa alennuksia vakuutuksista, erilaisia maksujärjestelyjä sekä S-sopimus-lehden. P:ssä palvelujen käyttämisen perusteella muodostuneita asiakasryhmiä ovat esimerkiksi etuasiakkaat, jotka saavat muun muassa tietyn suuruista korkoa, alennuksia palvelumaksuista, nopeampaa palvelua puhelinpankissa ja P-lehden sekä kanta-asiakkaat, jotka saavat muun muassa tietyn suuruista korkoa ja alennuksia palvelumaksuista.

Asiakassopimuksella asiakas ja S sopivat asiakkaalle sopivista palveluista (esimerkiksi palveluavaimet, yhteyshenkilö ja konttori). Asiakassopimus tuo lisää etuja S:n palveluja laajasti käyttäville asiakkaille. Periaatteessa asiakassopimuksen voi solmia kuka tahansa S:n asiakas.

Asiakkaalla on tiettyjä etuja S:ltä saadakseen oltava yhteenlaskettuna pankki-, sijoitus- tai vakuutuspalveluja yhteensä 75 000 markalla: talletusten, sijoitusten tai lainojen yhteismäärä) ja tämän lisäksi S-sopimus. Edelleen on tarkoitus, että jo käytössä olevat asiakasetuudet säilyvät toistaiseksi ennallaan.

Asiakassopimukseen on tarkoitus liittää houkuttelevana erikoistarjouksena jokin seuraavista vaihtoehdoista (a-c ja e), joista asiakas saa valita mieleisensä vaihtoehdon:

a) Enintään 200 markan suuruinen rahastosijoitus asiakkaan valitsemaan rahastoon:

Tarkoituksena on, että asiakas tehdessään jatkuvan rahastosäästösopimuksen ja täyttäessään muutoin asetetut ehdot, saa sijoittaa enintään 200 markkaa "pesämunana" valitsemaansa S Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon (poislukien instituutiosijoittajille tarkoitetut rahastot ja erikoissijoitusrahasto). Enintään 200 markan suuruisen rahastosijoituksen ehtona on jatkuva rahastosäästösopimus asiakkaan valitsemin aikavälein ja sijoitussummin (sijoitusvälit 1 kuukaudesta 12 kuukauteen ja summat 30 - 1 700 euroon). Asiakkaalla on oikeus irtisanoa jatkuva rahastosäästösopimus milloin tahansa niin halutessaan.

b) Enintään 200 markkaa käytettäväksi hakijan eli asiakkaan tuleviin palvelumaksuihin joko siten, että hakija saa

- käyttää 200 markkaa vain ja ainoastaan tuleviin palvelumaksuihin. Tällöin asiakas saa esimerkiksi 20 kuukauden ajalta 10 markan suuruisen alennuksen tilipaketin hinnasta, kunhan asiakas täyttää vaadittavat kriteerit. Tässä tilanteessa asiakkaan tilitietoihin tallennetaan tieto alennuksen suuruudesta ja kestosta tai

- hakija saa edellä mainitun 200 markkaa rahana ja voi siten päättää vapaasti tämän rahan käyttämisestä haluamiensa palvelumaksujen maksamiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen.

c) Enintään 200 markkaa ladattuna rahakorttiin

Tarkoituksena on, että rahakorttiin, joka käy maksuvälineenä, ladataan rahaa enintään 200 markkaa. Asiakas voi maksaa rahakortilla ostoksiaan.

- - - - - - - - - -

e) Enintään 200 markan arvoinen lahjakortti, joka oikeuttaa saman arvoiseen tavaralahjaan.

Tarkoituksena on, että asiakas saa enintään 200 markan suuruisen lahjakortin johonkin kauppaliikkeeseen (ei siis S-konserniin). Asiakas voi joko hankkia tällä lahjakortilla vapaavalintaisesti haluamansa tavaralahjan tai S-konsernin valitseman tavaralahjan.

Kysymyksessä oleva tavaralahja tulee olemaan tavanomainen vähittäiskaupassa myytävänä oleva tavara. Sitä ei ole tarkoitus käyttää pankin markkinointiin eikä siihen näin ollen tule liitettäväksi pankin logoa tai muuta pankkiin viittaavaa merkkiä. Tällainen pankin asiakkaalle valitsema tavaralahja voi olla esimerkiksi jokin koru, lahjaesine, astia tai pienkone.

Etuun (yhteen edellä mainituista (a-c ja e), asiakkaan vapaavalintaiseen etuun) on oikeutettu joko vanha S-konsernin asiakas tai uusi asiakas, joka täyttää vaadittavat kriteerit.

Asiakaseduista aiheutuneet kustannukset maksaisi ensisijaisesti edun suoranaisesti tarjoava tuoteyhtiö. Ne yhteiset edut, joita kuitenkaan ei ole mahdollista kohdistaa suoraan jollekin yhtiölle, jaettaisiin siinä suhteessa kuin henkilöasiakasmarkkinoinnin kulutkin. Osa kustannuksista olisi sellaisia, joita ei pystytä selkeästi "jyvittämään" oikealle yhtiölle. Ne voisivat jäädä esimerkiksi emoyhtiön kannettaviksi.

Erikoistarjouseduista enintään 200 markan suuruinen rahastosijoitus, rahakorttiin ladattava enintään 200 markkaa rahaa ja enintään 200 markan suuruinen tavaralahja ovat hakijoiden mielestä luonteeltaan markkinointikuluja. Palvelumaksuihin käytettävä enintään 200 markan suuruinen etu on luonteeltaan myynnin oikaisueriä.

Asiakkaalle myönnettävillä keskittämisalennuksilla ja muilla eduilla edun myöntävä yritys pyrkii edistämään tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä. Usein motiivina on myös uskollisten asiakkaiden palkitseminen ja asiakassuhteen edelleenkehittäminen. Myönnettävillä alennuksilla ja hyvityksillä toimialan ja hyvän kauppatavan rajojen puitteissa pyritään myös uusien asiakkaiden hankintaan.

Ennakkoratkaisu

Keskusverolautakunta on vuosilta 2001 ja 2002 toimitettavia valtion- ja kunnallisverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna, siltä osin kuin enää on kysymys, että L:n ja M:n katsotaan saavan veronalaista pääomatuloa silloin, kun he täyttävät hakemuksessa tarkoitetut asiakkuuskriteerit ja saavat

a) enintään 200 markan rahastosijoituksen, b) enintään 200 markkaa rahana, kun he voivat itse päättää vapaasti rahan käyttämisestä palvelumaksujen maksamiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen, c) enintään 200 markkaa ladattuna rahakorttiin tai d) itse valittavan enintään 200 markan suuruisen tavaralahjan.

L:n ja M:n ei katsota saavan veronalaista tuloa silloin, kun he täyttävät hakemuksessa tarkoitetut asiakkuuskriteerit ja saavat

-enintään 200 markan alennuksen palvelumaksuista käytettäväksi hakemuksen 1b-kohdassa tarkoitetulla tavalla vain ja ainoastaan tuleviin palvelumaksuihin, tai

-hakemuksen 1e-kohdassa tarkoitetun konsernin valitseman enintään 200 markan suuruisen tavaralahjan.

Jos M ei täytä hakemuksessa tarkoitettuja asiakkuuskriteereitä, hänen saamansa edut ovat kuitenkin ansiotuloa.

Jos edellä 1b-kohdassa tarkoitettu muuna kuin rahana annettava alennus palvelumaksuista tai 1e-kohdassa tarkoitettu konsernin valitsema tavaralahja annetaan koko henkilökunnalle, M:n näin saama etuus on verovapaa.

Perustelut

Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot.

Voimassa olevan tuloverolain tulokäsite on laaja. Tämä todetaan muun ohessa lain esitöissä (HE 200/1992). Verovelvollisen kaikki tulot ja hänen saamansa rahanarvoiset etuudet ovat siten veronalaista tuloa, ellei laissa nimenomaan toisin säädetä, tai ellei kysymyksessä ole sen tyyppinen etuus, jonka voidaan katsoa vakiintuneen oikeus- ja verotuskäytännön perusteella jäävän kokonaan tulokäsitteen ulkopuolelle.

Tuloverolain 32 §:n mukaan veronalaista pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on muun ohessa korkotulo, pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus ja luovutusvoitto.

Tuloverolain 61 §:n 1 momentin mukaan ansiotuloa on muu kuin 2 luvussa tarkoitettu pääomatulo. Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastettava tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus.

Tuloverolain 69 §:n 1 momentin mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista

-henkilökunta-alennusta työnantajan tuottamista tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista eikä

-merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena.

S-konserni tarjoaa hakemuksessa kuvatut edut sellaisille asiakkailleen, jotka täyttävät erityiset asiakkuuskriteerit. Ne edellyttävät, että asiakkaalla on yhteenlaskettuja pankki-, sijoitus- tai vakuutuspalveluja S-konsernissa yhteensä 75 000 markan edestä.

L on S:n asiakas ja täyttää hakemuksessa tarkoitetut asiakkuuskriteerit. M on työsuhteessa S-konserniin.

Kun L ja M täyttävät asiakkuuskriteerit ja saavat ennakkoratkaisussa ensiksi lueteltuja, 1a-, b- tai c-kohdissa tarkoitettuja rahanarvoisia etuuksia pankkiryhmän palvelujen käytön perusteella, heidän on katsottava saavan tuloa, joka on tuloverolain laajan tulokäsityksen mukaisesti veronalaista. Koska etujen saaminen edellyttää, että asiakkaalla on yhteenlaskettuja pankki-, sijoitus- tai vakuutuspalveluja S-konsernissa yhteensä 75 000 markan edestä, etujen on katsottava olevan omaisuuden tuottoa tai muuta sellaista tuloa, jota varallisuus on kerryttänyt. Kyseessä on siten pääomatulo. Hakemuksen 1b-kohdassa tarkoitettu, muuna kuin rahana annettava alennus palvelumaksuista, tai 1e-kohdassa tarkoitettu tavaralahja ovat tavanomaisia alennuksia, joiden ei katsota muodostavan asiakkaalle veronalaista etuutta.

Jos M saa hakemuksessa tarkoitetut etuudet, vaikkei hän täytä yleisiä asiakkuuskriteereitä, etuuksia on pidettävä työsuhteesta maksettuna palkkana ja siten ansiotulona. Jos ennakkoratkaisussa mainitut alennus, tai konsernin valitsema tavaralahja ovat kuitenkin koko henkilökunnan käytössä, näitä etuuksia pidetään verovapaina henkilökuntaetuina.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolain 29 §:n 1 momentti, 32 §, 61 § ja 69 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdat

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, ei ole syytä muuttaa keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ismo Talikka, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Marina Äimä.