Finlex - Etusivulle
Hovioikeudet

17.5.2024

Hovioikeudet

Hovioikeuksien ratkaisuja ratkaisulyhennelminä ja vuodesta 2004 lähtien pitkinä ratkaisuteksteinä

Itä-Suomen HO 17.5.2024 275

Asiasanat
Tietojensaantipyyntö, Henkilötietojen käsittely, Henkilötietojen suoja
Hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeus
Tapausvuosi
2024
Antopäivä
Diaarinumero
H 22/797
Asianumero
I-SHO:2024:4
Ratkaisunumero
275

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Yhtiö oli pyytänyt saada suullisesti tiedon yksityishenkilöä koskevista mahdollisesti vireillä olevista sekä päättyneistä rikostuomioista. Käräjäoikeus on hylännyt tietojensaantipyynnön, koska pyyntö ei täyttänyt tietosuojalain 2 luvun 7 §:n mukaisia käsittelyperusteita.

Kysymys siitä oliko suullisen tiedon antaminen tuomioistuimen diaarista ja ratkaisuista yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä ja tuliko yleinen tietosuoja-asetus sovellettavaksi suullista tietopyyntöä koskevassa asiassa. Lisäksi kysymys siitä voidaanko luonnollista henkilöä koskevista rikostuomioista antaa tietoa suullisesti kenelle tahansa ilman erityistä intressiä saada tieto.

ETELÄ-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 14.7.2022

Asian taustatiedot

Tuotantokoordinaattori B A Oy:stä on 5.7.2022 ollut puhelimitse yhteydessä Etelä-Savon käräjäoikeuteen pyytäen saada suullisesti tiedon yksityishenkilön osalta tällä mahdollisesti vireillä olevista sekä päättyneistä rikostuomioista.

Pyynnön mukaisia tietoja ei ole luovutettu edes suullisesti. B:lle on puhelimessa ilmoitettu, että hän voi halutessaan pyytää kirjallisesti valituskelpoisen päätöksen.

B on 7.7.2022 toimittanut käräjäoikeudelle sähköpostiviestin, jossa B on ilmoittanut, että kyseessä on kilpailuun osallistuva henkilö, joka ei ole tulossa heille työsuhteeseen.

Käräjäoikeus on B:lle 7.7.2021 toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa ilmoittamillaan perusteilla kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä tietoja.

B:lle on lisäksi ilmoitettu, että halutessaan hän voi pyytää kieltäytymisestä valituskelpoisen päätöksen.

B on 8.7.2022 ilmoittanut käräjäoikeudelle haluavansa asiassa valituskelpoisen päätöksen.

Päätös

B:n tietojensaantipyyntö hylätään.

Perustelut

Tietosuojalain 2 luvun 7 §:n mukaan tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä, jos: 1) käsittely on tarpeen oikeusvaateen selvittämiseksi, laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi; tai 2) tietoja käsitellään 6 §:n 1 momentin 1 (vakuutustoiminta, 2 (lakisääteinen velvoite) tai 7 (tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi) kohdassa säädetyssä tarkoituksessa.

B on pyytänyt nyt kysymyksessä olevia tietoja kilpailuun osallistuvan henkilön rikostuomioista tai vireillä olevista asioista rikostaustaa selvittääkseen.

B:n ilmoittama tietojen käsittelyperuste ei ole yksikään edellä tietosuojalain 2 luvun 7 tarkoitetuista perusteista. B:n pyytämiä tietoja ei näin ollen voida hänelle luovuttaa siitä huolimatta, että kysymys on oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaisista julkisista ratkaisuista/tiedoista. Hakuja tietojärjestelmiin ei hänen pyyntönsä perusteella tehdä, koska myös se on henkilötietojen käsittelyä eikä näin ollen tietoja luovuteta edes suullisesti puhelimen välityksellä.

Sopimus (Tietosuoja-asetuksen 6 art. 1 kohta) ei sellaisenaan ole riittävä peruste rikostuomioiden ja rikkomusten käsittelyyn.

Sovelletut oikeusohjeet

Tietosuojalain 2 luvun 7 §
Tietosuoja-asetuksen 6 art. 1 kohta

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:

Laamanni Marja Virtanen

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 17.5.2024

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A Oy (jäljempänä yhtiö) on vaatinut, että hovioikeus velvoittaa Etelä-Savon käräjäoikeuden luovuttamaan yhtiön käräjäoikeudelle tekemän tietopyynnön mukaiset tiedot yhtiön pyytämällä tavalla ja että valtio velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Yhtiö on pyytänyt saada käräjäoikeudelta suullisesti tiedon yksityishenkilön osalta tällä mahdollisesti vireillä olevista sekä päättyneistä rikosasioiden tuomioista. Pyyntö tulee arvioitavaksi yksinomaan julkisuuslainsäädännön nojalla. Julkisuuslainsäädäntö ei tässä tapauksessa aseta rajoituksia henkilötietojen luovutukselle. Tietosuoja-asetusta ja sitä täsmentävää tietosuojalakia sovelletaan vain henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötietojen käsittelyä ovat sellaiset toimet, jotka tapahtuvat automaattisen tietojenkäsittelyn keinoin taikka manuaalisesti, eli tieto tulee olla tallennettuna digitaaliselle tai analogiselle alustalle siten, että siihen voidaan kohdistaa tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua käsittelyä. Tietosuojalainsäädäntöä ei sovelleta suulliseen kommunikointiin.

Tietosuojalainsäädäntö ei tule sovellettavaksi sillä perusteella, että tietopyynnön täyttämiseksi käräjäoikeus joutuu suorittamaan omiin tietojärjestelmiinsä hakuja, jotka edellyttävät henkilötietojen käsittelyä. Käräjäoikeuden oma sisäinen tietojen käsittely kuuluu käräjäoikeuden itsenäisen rekisterinpidon piiriin, eikä sisäisiin tietojärjestelmiin tallennettujen henkilötietojen suullinen ilmaiseminen valittajalle ole henkilötietojen käsittelyä tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla.  

Käräjäoikeudella ei ole harkintavaltaa tietopyyntöjen toteuttamisessa eikä siinä missä muodossa pyydetyt tiedot annetaan, ellei pyynnön noudattaminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa viranomaisen omalle virkatoiminnalle.

Välitoimi

Varattuaan asianosaiselle tilaisuuden ilmaista käsityksensä ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelle sekä sen sisällöstä hovioikeus on esittänyt 30.11.2022 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisen ennakkoratkaisupyynnön.

Hovioikeus on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

1. Onko henkilötietojen suullinen välittäminen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaista henkilötietojen käsittelyä?

2. Voidaanko virallisten asiakirjojen julkisuus ja tietosuoja-asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan sovittaa yhteen asetuksen 86 artiklassa tarkoitetulla tavalla niin, että tuomioistuimen henkilötietorekisteristä on saatavissa rajoituksetta tietoa yksityishenkilön rikostuomioista tai rikkomuksista, jos tieto pyydetään välitettäväksi suullisesti pyytäjälle?

3. Vaikuttaako kohdan kaksi kysymyksen lopputulokseen se onko pyytäjä yhtiö tai yksityinen henkilö?

Unionin tuomioistuin on vastannut hovioikeuden ennakkoratkaisupyyntöön tuomiollaan 7.3.2024, Endemol Shine Finland Oy, C-740/22, seuraavasti:

Ensimmäiseen kysymykseen Unionin tuomioistuin on vastannut, että yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 2 alakohtaa on tulkittava siten, että tietojen suullinen luovuttaminen luonnollista henkilöä koskevista mahdollisesti vireillä olevista tai päättyneistä rikostuomioista on kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä, joka kuuluu mainitun asetuksen aineelliseen soveltamisalaan, kun nämä tiedot muodostavat rekisterin osan tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa.

Toiseen ja kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen Unionin tuomioistuin on vastannut, että yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksiä ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaa ja 10 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että luonnollisen henkilön rikostuomioihin liittyviä tietoja, jotka sisältyvät tuomioistuimen pitämään rekisteriin, voidaan luovuttaa kenelle tahansa henkilölle suullisesti virallisten asiakirjojen julkisuuden varmistamiseksi ilman, että tietojen luovuttamista pyytävän henkilön on osoitettava erityinen intressi saada mainitut tiedot, ja sillä, onko luovuttamista pyytävä henkilö kaupallinen yhtiö vai yksityishenkilö, ei ole merkitystä.

Hovioikeus on varannut asianosaiselle mahdollisuuden antaa kirjallisen lausumansa ennakkoratkaisun johdosta. Yhtiö on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausumaa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asiaan soveltuvat oikeusohjeet

Suomen perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Saman momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.

Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Saman momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan muun muassa käsittelyn julkisuus samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan asetusta sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka on osittain tai kokonaan automaattista, sekä sellaisten henkilötietojen käsittelyyn muussa kuin automaattisessa muodossa, jotka muodostavat rekisterin osan tai joiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaan asetuksessa tarkoitetaan henkilötietojen käsittelyllä toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista. Tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaan asetuksessa tarkoitetaan rekisterillä mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein, oli tietojoukko sitten keskitetty, hajautettu tai toiminnallisin tai maantieteellisin perustein jaettu.

Edellä mainitun asetuksen 10 artiklan mukaan rikostuomioihin ja rikoksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyvien henkilötietojen käsittely 6 artiklan 1 kohdan perusteella suoritetaan vain viranomaisen valvonnassa tai silloin, kun se sallitaan unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa säädetään asianmukaisista suojatoimista rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. Kattavaa rikosrekisteriä pidetään vain julkisen viranomaisen valvonnassa.

Sanotun 6 artiklan 1 kohdan mukaan käsittely on lainmukaista ainoastaan, jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;
b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi
e) käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;
f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.
Ensimmäisen alakohdan f alakohtaa ei sovelleta tietojenkäsittelyyn, jota viranomaiset suorittavat tehtäviensä yhteydessä.

Edellä mainitun asetuksen 86 artiklan mukaan viranomaiset taikka julkis- tai yksityisoikeudelliset yhteisöt yleisen edun vuoksi toteutetun tehtävän suorittamiseksi voivat luovuttaa viranomaisten tai yhteisöjen hallussa olevien virallisten asiakirjojen sisältämiä henkilötietoja viranomaiseen tai yhteisöön sovellettavan unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan sovittaa yhteen virallisten asiakirjojen julkisuus ja tämän asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan.

Tietosuojalain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan tietosuoja-asetuksen 2 artiklan soveltamisalan mukaisesti. Tietosuojalain 7 §:n 1 momentin mukaan tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioihin ja rikoksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja saa käsitellä, jos: 1) käsittely on tarpeen oikeusvaateen selvittämiseksi, laatimiseksi, esittämiseksi, puolustamiseksi tai ratkaisemiseksi; tai 2) tietoja käsitellään 6 §:n 1 momentin 1 (vakuutustoiminta), 2 (lakisääteinen velvoite) tai 7 kohdassa (tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi) säädetyssä tarkoituksessa. Tietosuojalain 28 §:n mukaan oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Saman lain 4 §:n mukaan tiedot asiaa käsittelevästä tuomioistuimesta, asian yksilöidystä laadusta, asian käsittelyn vaiheista sekä suullisen käsittelyn ajankohdasta ja käsittelypaikasta samoin kuin asianosaisen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ovat julkisia. Mainitun lain 13 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan antamistavoista säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain esitöissä on todettu lain 4 §:n osalta, että tuomioistuimen diaari muodostaa henkilötietolaissa tarkoitetun henkilörekisterin, joten asiakirjarekisteriin merkittyjen tietojen käsittelyssä sovellettaisiin myös henkilötietolain säännöksiä (HE 13/2006 vp s.31). Henkilötietolaki on kumottu ja se on korvautunut tietosuoja- asetuksella ja tietosuojalailla.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä. Saman pykälän 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Mainitun 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain esitöiden mukaan 16 §:n 3 momentin mukainen henkilötietojen luovutusrajoitus koskisi tietojen antamista kopiona tai tulosteena tai sähköisessä muodossa. Esitöiden mukaan säännös ei siten estä sitä, että tietoja pyytänyt itse tekee muistiinpanoja julkisista henkilörekisteriin merkityistä tiedoista (HE 30/1998 s. 74).

Oikeuskirjallisuuden mukaan viranomainen voi antaa julkisen henkilötiedon kahdella pääasiallisella tavalla. Niihin kohdistuu olennaisesti erilainen sääntely, joka riippuu henkilötiedon luovutustavasta: yksittäiset henkilötiedot ja useat henkilötiedot. Sääntelyn erilaisuus johtuu lähinnä siitä, että yksittäisten julkisten henkilötietojen antaminen suullisesti tai nähtäväksi rinnastuu muiden yleisesti julkisten tietojen antamiseen viranomaisten tallenteista. Siihen ei siten kohdistu rajoittavia edellytyksiä, koska kysymys on julkisuusperiaatteen toteuttamisesta julkisuuslain mukaisesti. Sen sijaan laajamittaisempi tietojen luovuttaminen kopiona, tulosteena tai sähköisenä tallenteena vaikuttaa vahvemmin myös tietosuojan toteutumiseen, joten se on sidottu tiukempiin oikeudellisiin edellytyksiin. Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaiseen yksittäistapaukselliseen henkilötiedon luovuttamiseen ei julkisuuslain mukaan kohdistu erityisiä edellytyksiä tai rajoituksia. Julkisen henkilötiedon pyytäjän ei siten tarvitse myöskään kertoa tiedon käyttötarkoitusta (Mäenpää, Julkisuusperiaate, 2020, s. 220 ja 221).

Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu olevan selvää, että muun muassa tuomioistuinten automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpitämät rekisterit, jotka sisältävät rikosasioihin liittyviä ratkaisutietoja, ovat julkisuuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuja ratkaisurekisterejä, joista tiedon pyytäjällä on lähtökohtaisesti oikeus saada kopio teknisenä tallenteena tai muutoin sähköisessä muodossa (Jartti, Defensor Legis 1/2020, s. 68). Edelleen oikeuskirjallisuudessa on todettu, että viranomaisella on velvollisuus käsitellä tietopyyntö, joka kohdistuu viranomaisen henkilörekisterissä oleviin tietoihin ja antaa myös henkilörekisterissä olevat tiedot, jos niihin on tietopyynnön esittäjällä oikeus (Voutilainen, Oikeus tietoon, Informaatio-oikeuden perusteet, 2019, s. 563). Vielä oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että julkisuutta rajaavaa lainsäädäntöä on tulkittava suppeasti, kun otetaan huomioon, että erityisesti oikeudenkäyntiasiakirjoja annettaessa toteutetaan perusoikeuksina turvattua asiakirjajulkisuutta ja oikeudenkäynnin julkisuutta (Jartti, s. 72).

Johtopäätökset

Tietosuoja-asetuksen soveltuminen

Tuomioistuimelle tehtyjen tietopyyntöjen antamistapoja koskevassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:ssä on rinnastettu toisiinsa tiedon antaminen asiakirjan sisällöstä suullisesti, asiakirjan antaminen tuomioistuimessa nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi ja antamalla asiakirjasta kopio tai tuloste. Hovioikeus katsoo, että yksityiselämän suojan kannalta olisi ongelmallista, jos henkilötietoja suojaavan lainsäädännön soveltaminen riippuisi siitä, millä tavalla henkilötietoja pyytänyt taho on pyytänyt tiedot annettavaksi. Näin ollen ja edellä selostetun tähän asiaan pyydetyn unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuna antaman päätöksen C-740-22 lopputuloksen nojalla hovioikeus katsoo, että yhtiön tietopyynnön toteuttaminen antamalla pyydetyt tiedot yhtiölle suullisesti olisi ollut tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä. Siten tietosuoja-asetuksen säännökset tulevat sovellettavaksi asiassa, kun tiedot muodostavat rekisterin osan tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisterin osa. Lisäksi henkilötietojen luovuttamiseen käräjäoikeuden henkilörekistereistä sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia.

Yhtiön tietopyyntö ei ole koskenut tiedon saamista mistään yksilöidystä käräjäoikeuden antamasta ratkaisusta tai muusta asiakirjasta, vaan kysymyksessä on ollut pyyntö saada tietoja käräjäoikeudessa mahdollisesti käsitellyistä asioista ilman muita yksilöintietoja, eikä pyynnöllä ole ollut muita hakukriteereitä kuin pyynnön kohteena olevan luonnollisen henkilön nimi. Koska yhtiö on tiedustellut, onko käräjäoikeus ylipäänsä antanut tietopyynnön kohteena olevaa henkilöä koskevia ratkaisuja, on katsottava, että tietopyyntö on kohdistunut ensisijaisesti käräjäoikeuden diaariin ja vasta toissijaisesti, ensimmäiseen tietopyyntöön annettavasta vastauksesta riippuen, käräjäoikeuden hallussa mahdollisesti olevaan asiakirjaan. Tuomioistuimen diaari on tietosuojalainsäädännössä tarkoitettu henkilörekisteri siltä osin kuin siihen sisältyy tietoja luonnollisista henkilöistä, joten tietosuoja-asetuksen säännökset tulevat sovellettavaksi asiassa. Koska yhtiön tietopyyntö on kohdistunut ensisijaisesti käräjäoikeuden henkilörekisteriin, yhtiön olisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan tullut ilmoittaa tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Yhtiön oikeus saada pyytämänsä tiedot

Yhtiön pyytämien tietojen luovuttamisen edellytysten kannalta olennaista on tietopyynnön kohteena olevan luonnollisen henkilön perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaisen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan asianmukainen huomioon ottaminen.

Perustuslaissa on turvattu perusoikeutena yhtäältä viranomaisten toiminnan julkisuus ja toisaalta jokaisen yksityiselämä. Harkittaessa tietojen luovuttamista käräjäoikeuden diaarista nyt kysymyksessä olevan pyynnön perusteella on punnittava näitä kahta perusoikeutta keskenään. Yksityiselämän suoja suhteessa julkisuuteen korostuu erityisesti henkilötietojen ollessa arkaluonteisia. Tällaisia tietoja ovat yhtiön esittämän tietopyynnön osalta esimerkiksi tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta.

Arkaluonteisten tietojen käsittelystä on säännöksiä myös muissa laeissa. Rikosrekisterilain 3 §:n mukaan rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat salassa pidettäviä, niitä saa pitää rekisterissä vain määräajan sekä luovuttaa vain laissa säädetyillä erittäin rajoitetuilla edellytyksillä. Turvallisuusselvityslaissa on puolestaan asetettu tiukat edellytykset henkilöturvallisuusselvityksen suorittamiselle. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 8 §:ssä ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetun lain 12 §:ssä on asetettu tarkkarajaiset vaitiolovelvollisuudet mainittujen lakien nojalla hankituilta rikosrekisteriotteilta ilmenevien tietojen osalta. Tietosuojalainsäädännössä sekä muissa edellä mainituissa laeissa yksityiselämän suojaamiseksi säädetyt tietojen luovuttamisen edellytykset olisivat yksityisyyden suojaa loukkaavalla tavalla kierrättävissä, jos tuomioistuimen diaarista olisi pelkkä tietopyynnön kohteen nimi ilmoittamalla saatavissa yksilöity tieto siitä, onko luonnollinen henkilö ollut asianosainen jossain tuomioistuimessa käsitellyssä rikosasiassa, joka ei ole tietopyynnön esittäjän tiedossa muuta kautta.

Julkisuusperiaatteen ja tiedonsaantioikeuksien perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että yksilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus valvoa viranomaisten toimintaa ja päätöksentekoa. Tuomioistuinten toiminnan osalta julkisuuden funktion ydin on vireillä olevien asioiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaamisessa. Julkisuusperiaatteen ydinalueelle ei sitä vastoin kuulu mahdollisuus selvittää luonnollisten henkilöiden yksityiselämän piiriin kuuluvia arkaluonteisia tietoja. Tietosuojalainsäädännössä, rikosrekisterilaissa, turvallisuusselvityslaissa, lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa rikokseen osallisuutta koskevien tietojen luovuttamiselle asetetut tiukat edellytykset puoltavat tulkintaa, että taustaselvitykseen rinnastuvalle tietojen hakemiselle ja luovuttamiselle on asetettava tiukat edellytykset.

Unionin tuomioistuin on tähän asiaan liittyvässä ennakkoratkaisussaan todennut, että kun otetaan huomioon muun muassa rikostuomioihin liittyvien tietojen arkaluontoisuus ja sen rekisteröityjen yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin perusoikeuksiin puuttumisen, joka kyseisten tietojen ilmaisemisesta aiheutuu, vakavuus, on katsottava, että mainitut oikeudet ovat tärkeämpiä kuin virallisten asiakirjojen julkisuutta koskeva etu (kohta 55).

Edelleen unionin tuomioistuimen antaman ratkaisun perusteella tietosuoja-asetuksen säännökset ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohta e alakohta ja 10 artikla ovat esteenä sille, että luonnollisen henkilön rikostuomioihin liittyviä tietoja, jotka sisältyvät tuomioistuimen pitämään rekisteriin voitaisiin luovuttaa kenelle tahansa henkilölle suullisesti ilman, että tietojen pyytäjä osoittaa erityisen intressin saada mainitut tiedot.

Edellä sanotut seikat huomioon ottaen, hovioikeus katsoo, että tietopyynnön kohteen yksityisyyden suojaa on pidettävä julkisuutta painavampana perusoikeutena ja että tuomioistuimen rekisteristä siten ei voida luovuttaa luonnollisen henkilön rikostuomioihin liittyviä seikkoja suullisesti ilman, että hakijalla on erityinen intressi saada mainitut tiedot. Myöskään perustuslain säännös oikeudenkäynnin julkisuudesta perusoikeutena ei anna tässä tapauksessa aihetta toiseen lopputulokseen.

Hovioikeus toteaa, että yhtiö on tehnyt rikostuomioihin kohdistuvan tietopyynnön henkilön nimellä tämän taustan selvittämiseksi. Hakija ei ole tässä tapauksessa esittänyt tietopyyntönsä yhteydessä, että sillä olisi ollut erityinen intressi saada tietopyynnön kohteena oleva tieto. Näin ollen käräjäoikeus on menetellyt oikein hylätessään tietopyynnön.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.  

- - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Jukka Soininen
hovioikeudenneuvos Kari Puukka
hovioikeudenneuvos Päivi Törmänen

Esittelijä: hovioikeuden esittelijä Tatu Jouppi

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

Sivun alkuun