17.3.2015

PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 5.12.2014

Hakija

A Oy

Asia

Saneerausmenettelyhakemus

Vireille

29.8.2014

SELOSTUS ASIASTA

Velkojien lausumat

F

F on vastustanut yrityssaneerausmenettelyn aloittamista.

On epätodennäköistä, että saataisiin aikaan realisointiin perustuva yrityssaneerausohjelma, jolla edes kaikki vakuusvelat tulisivat katetuiksi. Toisekseen vakuudettomien velkojien tulisi saada riittävän suuri saanto, että ne olisivat halukkaita puoltamaan saneerausohjelman vahvistamista.

Ottaen huomioon menettelyn pitkittymisen riski, joka aiheuttaisi, mm. selvittäjän toimenpiteistä aiheutuvat, mittavat suorat ja, tappiollisen toiminnan jatkamisesta aiheutuvat, epäsuorat kulut, on todennäköistä, että sekä vakuudettomat että vakuudelliset velkojat saisivat paremman saannon konkurssirealisaatiossa.

Yhtiön liiketoiminta on ollut osakeyhtiölain vastaista, mikä muodostaa esteen saneerausmenettelylle.

D Oy

D Oy on vastustanut yrityssaneerausmenettelyn aloittamista.

Saneeraukselle ei ole olemassa edellytyksiä, koska yhtiön maksukyvyttömyyttä ei voida saneerausmenettelyn avulla poistaa. On epätodennäköistä, että yrityssaneeraus tuottaisi paremman tuloksen velkojille kuin konkurssin kautta tapahtuva realisaatio. Yhtiön liiketoiminta on ollut huomattavan tappiollista ja osakeyhtiölain vastaista. Hakemuksen tarkoituksena on pelkästään velkojien perintätoimien estäminen.

K Oy

K Oy on puoltanut velallisen hakemusta.

Velallisen lausuma

Perusmuotoisella saneerauksella, yhtiön toimintaa jatkaen ei olisi mahdollista saada vahvistamiskelpoista ohjelmaa.

Toimivan yrityksen myynnistä saavutettava kauppahinta on merkittävästi korkeampi kuin konkurssirealisaatiossa saavutettavissa oleva kauppahinta ja koska saneerausmenettelyn kustannukset ovat konkurssimenettelyä alhaisemmat, tuottaa yrityssaneeraus velkojille konkurssia paremman tuloksen.

Yhtiön toiminta on saatu sen jälkeen, kun yritys päätti hakeutua saneerausmenettelyyn, kannattavaksi kuluja voimakkaasti karsimalla ja keskittymällä myynnin kannalta olennaisiin tuotteisiin.

Yhtiön toiminnan mahdollinen osakeyhtiölain vastaisuus tulee tarkasteltavaksi saneerausmenettelyn aikana.

On vakuusvelkojien itsensä käsissä, äänestävätkö ne ohjelman puolesta tai sitä vastaan siinä tilanteessa, etteivät saisi suoritusta koko vakuusvelastaan.

Hakemuksen pääasiallinen tarkoitus ei ole ollut estää velkojien perintätoimia.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 1-kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai sen uusitutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti.

Jo yhtiön oman hakemuksen perusteella on selvää, että yhtiö on maksukyvytön. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan maksukyvyttömyyttä ei voida poistaa normaalissa saneerausmenettelyssä, vaan tarkoitus on realisoida yhtiön omaisuus eli suorittaa niin sanottu realisaatiosaneeraus. Saneerausmenettelyä ei ole tarkoitettu tällaiseen menettelyyn, vaan pelastamaan harjoitettava jatkamiskelpoinen liiketoiminta. Realisoinnin seurauksena maksukyvyttömyys ei korjautuisi, joten menettelylle on este, josta ei voida poiketa merkittävien velkojien sitä vastustaessa.

Menettelyyn ei ole syytä ryhtyä lain sanamuodon ja tarkoituksen vastaisesti velkojien vastustaessa senkään vuoksi, että on perusteltua olettaa, että yhtiö joko velkaantuisi tai sen varallisuus vähenisi menettelyä jatkettaessa.

Yhtiö on esittänyt, että sen toiminta on saatu hakemuksen jättämisen jälkeen suoritetuilla toimenpiteillä voitolliseksi. Tästä on esitetty tuloslaskelma yhdeltä kuukaudelta. Yhden kuukauden voitollisuus ei osoita, että toiminta olisi muuttunut voitolliseksi useamman vuoden tappiollisuuden jälkeen. Näin varsinkin, kun väitettyjä saneeraustoimia ei yksilöidä. Lisäksi tuloslaskelmasta voidaan todeta, että yhtiön liikevaihto on ollut lokakuussa 84.919,58 euroa, kun sen 30.4.2014 päättyneellä tilikaudella oli ollut keskimäärin 101.024,16 euroa. Ostot ovat vähentyneet 63.717,83 eurosta 30.916,93 euroon. Ostot ovat vähentyneet yli 50 prosenttia myynnin vähentyessä vain 15 prosenttia. On siten mahdollista, että voitollisuus on saatu vähentämällä varastoa. Tämä taas tukee F:n epäilystä siitä, että yhtiön toimintaa jatkettaisiin realisoimalla varastoa eli yrityskiinnitysten haltijoiden vakuutta heikentämällä.

Yhtiö on väittänyt, että saneerausmenettelyssä yhtiön liiketoiminnan realisoinnista saataisiin automaattisesti suuremmat tulot kuin konkurssimenettelyssä. Väite perustuu siihen, että saneerausmenettelyssä yhtiön toimintaa voitaisiin jatkaa. Kun kuitenkin toiminnan jatkaminenkin tuottaa kuluja ja edellä todetun mukaisesti on syytä epäillä, että toimintaa jatkettaisiin yhtiön varastoa vähentämällä, ja kun yhtiön esittämä arvio konkurssirealisaatiossa saatavasta arvosta on täysin perustelematon, ei ole mahdollista todeta, että saneerausmenettely tuottaisi paremman tuloksen kuin konkurssimenettely.

Pykälän 3-kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja.

Yhtiö todennäköisesti kykenisi maksamaan uudet velkansa ainakin edellä kuvatulla tavalla varastoa vähentämällä, joten tämä esteperuste ei täyty.

Pykälän 4-kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen.

F on vedonnut tähän esteperusteeseen, mutta ei ole yksilöinyt, mikä menettely osoittaisi velallisen pääasiallisen tarkoituksen olleen perintätoimien estäminen tai velkojan oikeuden loukkaaminen. Yhtiön mahdollinen osakeyhtiölain vastainen menettely tai vakuuksien heikentäminen ennen saneeraushakemuksen tekemistä ei tällaista osoita.

Pykälän 5-kohdan mukaan saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos on perusteltu syy olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä.

Lain 51 §:n mukaan saneerausohjelma voidaan vahvistaa, jos 52 §:n mukainen enemmistö kustakin velkojaryhmästä on sen hyväksynyt. F ja D Oy ovat vakuusvelkojia, joilla on saamisensa vakuutena yrityskiinnitys. Niiden saamisten määrä on niin suuri, että niiden äänestäessä saneerausohjelmaa vastaan, ei vakuusvelkojien tai velkojien, joilla on vakuutena yrityskiinnitys, ryhmien suostumusta olisi saatavissa. Yhtiön koko omaisuuden realisoiminen osana saneerausohjelmaa edellyttää kaikkien tai ainakin vakuusvelkojaryhmien suostumusta. Näin ollen on perusteltu syy olettaa, että saneerausohjelmaa ei tultaisi vahvistamaan ja on olemassa 5-kohdan mukainen este.

Päätös

Saneerausmenettelyä ei aloiteta.

Väliaikainen maksukielto määrätään päättymään.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Juha Sivula

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 17.3.2015

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Pirkanmaan käräjäoikeus 2. os. 5.12.2014 nro 39282

(liitteenä)

Asia

Saneerausmenettelyhakemus

Valittaja

A Oy

Vastapuolet

F Oyj

D Oy

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja yrityssaneerausmenettely yhtiössä aloitetaan.

Saneerausmenettelyn tarkoituksena on koko liiketoiminnan realisaatio. Realisaatiosaneeraus on yrityssaneerauksesta annetun lain mukaan mahdollinen. Velkojille realisaatiosaneerauksen kautta tuleva suoritus olisi arvoltaan parempi kuin konkurssissa. Yrityssaneerauksesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaista estettä ei ole, sillä D Oy, joka on vastustanut saneerausmenettelyä, ei ole yrityskiinnitysvelkoja. E Oyj puolestaan, joka on yrityskiinnitysvelkoja ja joka edustaa yrityskiinnitysvelkojien velkojaryhmässä enemmistöä, ei ole vastustanut hakemusta.

Vastaukset

D Oy on vastustanut A Oy:n yrityssaneerausmenettelyn aloittamista. Saneerausmenettelylle on olemassa yrityssaneerauksesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen este.

Yrityssaneerauksen tarkoituksena on antaa elinkelpoisille yrityksille mahdollisuus saneerausohjelman avulla selviytyä taloudellisista vaikeuksistaan. A Oy:n tarkoituksena on ainoastaan realisoida yrityksen omaisuus. Jos yrityksen suunnittelema liiketoimintakauppa ei onnistuisikaan velkojien jako-osuuksia jäisi rasittamaan sekä saneerausmenettelystä että konkurssimenettelystä aiheutuneet kustannukset.

F Oyj on vaatinut, että valitus hylätään.

A Oy:n voitollisuus on saavutettu myymällä varastoa, joten tappiollinen toiminta on jatkunut yrityskiinnitysvelkojien kustannuksella. Yhtiölle sopivampi insolvenssimenettely on konkurssi. A Oy ei pystyisi liiketoiminnan realisaatiosta saatavilla tuloilla kattamaan kaikkia vakuusvelkojaan. Tämä tekee yrityssaneerausohjelman laatimisen realisaation pohjalle mahdottomaksi kun sekä D Oy ja F Oyj ovat vastustaneet saneerausmenettelyä. Lisäksi esteen saneeraukselle muodostaa se, että yhtiö on jakamalla osinkoa osakeyhtiölain vastaisesti, myymällä yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ilman yrityskiinnitysvelkoja lupaa sekä hankkimalla osakkeenomistajille heidän henkilökohtaisesta syistään omaisuutta heikentänyt yhtiön kykyä suoriutua erääntyneistä velvoitteistaan.

Välitoimi

Hovioikeus on päätöksellään 7.1.2015 nro 3 antanut A Oy:tä koskevan väliaikaisen maksu- ja vakuudenasettamiskiellon, perintäkiellon, ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellon.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, voidaanko yrityssaneerausmenettelyä ylipäänsä aloittaa, jos saneerauksen ainoana tarkoituksena on realisoida eli muuttaa omaisuus rahaksi ja lopettaa koko yritystoiminta.

Yrityssaneerauksesta annetun lain 1 §:n mukaan taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyn aikaansaamiseksi voidaan ryhtyä kyseisen lain mukaiseen saneerausmenettelyyn. Saman lain 7 §:n 3 momentissa on säädetty tilanteesta, jossa menettelyn aloittamisen jälkeen käy ilmi, että velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. Tällainen menettelyn aikana esiin tullut esteperuste ei estä menettelyn jatkamista, jos on todennäköistä, että yrityksen varallisuus tai olennainen osa siitä voidaan luovuttaa kyseisen lain mukaisessa järjestyksessä yhtenä kokonaisuutena.

Laissa tai sen esitöissä realisaatiosaneerauksen mahdollisuutta ei ole, edellä mainittu 7 §:n 3 momentin poikkeusta lukuunottamatta, nimenomaisesti suljettu pois. Esitöissä on kuitenkin todettu, että saneerausta koskeva säännöstö on laadittu ensisijaisesti pitäen silmällä alkuperäisen velallisyrityksen saneerausta. Yrityssaneerausta koskevalla lailla pyritään siihen, että taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset valikoituisivat tarkoituksenmukaisella tavalla yhtäältä saneerausmenettelyyn ja toisaalta toiminnan lakkaamiseen tähtäävään konkurssimenettelyyn. Saneerausmenettelyn tarkoituksena on jatkamiskelpoisen yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja parantaminen. Mikäli jo menettelyn aloittamista käsiteltäessä tai myöhemmin menettelyn aikana osoittautuu, että velallisyritys on maksukyvytön ja että tilannetta ei saneerausohjelman avulla ole mahdollista korjata muuten kuin enintään tilapäisesti, yritys olisi asetettava konkurssiin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä. Saneerauslakiin ei kuitenkaan ole haluttu asettaa estettä sille, että jos menettelyn aikana havaitaan ainoaksi tai parhaaksi vaihtoehdoksi luovuttaa yrityksen varat tai osa niistä toiselle, menettelyä voitaisiin jatkaa ja toteuttaa yrityksen varallisuuden luovutus saneerausohjelman avulla. (HE 182/1992)

Hovioikeuden arvion mukaan edellä lausuttua on tulkittava siten, että realisaatiosaneeraus on mahdollista lähinnä 7 §:n 3 momentissa erikseen säädetyssä tilanteessa.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty realisaatiosaneerauksen mahdollisuutta puoltavia kantoja. Näitä on perusteltu muun muassa sillä, että jos velkojat ja velallinen arvioivat heille koituvan hyödyn olevan tämäntapaisessa menettelyssä parempi kuin muissa menettelyissä ja he haluavat turvautua tällaiseen, se tulisi sallia. Näin etenkin, jos saneeraushakemuksesta käy ilmi uskottava realisointisuunnitelma ja mahdollisuuksien mukaan yksilöity ostaja tai useampia ostajaehdokkaita sekä uskottava rahoitussuunnitelma. Nämä kannanotot eivät saa välitöntä tukea lainsäädännöstä. Joka tapauksessa tässä asiassa suurimmat velkojat ovat vastustaneet saneerauksen aloittamista. Hakemuksessa tai valituksessa ei ole esitetty realisointisuunnitelmaa tai edes väitetty, että yritykselle olisi ostajaehdokkaita. (Esim. Tuomas Hupli: Erityyppiset yrityssaneeraukset, Juhlajulkaisu Jarmo Tuomisto 1952 - 9/6 - 2012, s. 52-55 ja Risto Koulu: Uudistettu yrityssaneeraus, 2007, s. 96-97.)

Hakemuksen mukaan saneerauksen tarkoituksena on ainoastaan yritystoiminnan myyminen kokonaisuutena. Yritystoimintaa ei siis ole edes tarkoitus tervehdyttää. Tämä olisi hovioikeuden käsityksen mukaan yrityssaneerauksesta annetun lain sananmuodon vastaista sekä ristiriidassa lain tarkoituksen ja tavoitteen kanssa.

A Oy on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa. Yrityssaneerausmenettelyä ei ole tarkoitettu hakemuksen kaltaisiin tilanteisiin. Saneeraukselle on lain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este. Näin ollen tarvetta lausua muista esteperusteista ei ole.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee päätöslauselmasta.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden päätöslauselmaa ei muuteta.

Hovioikeuden päätöksellä 7.1.2015 nro 3 määrätyt väliaikaiset kiellot määrätään päättymään.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Elise Mäki

hovioikeudenneuvos Juha Laaksonen

hovioikeudenneuvos Erkki Reijonen

Esittelijä: viskaali Camilla Nissi

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen