8.12.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

KAJAANIN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 31.8.2004

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. ELÄINTEN LÄÄKITSEMISRIKKOMUS
(6740/R/0000200/04)
LAKI ELÄINTEN LÄÄKITSEMISESTÄ 36:2/1-4 (413/2002, MA 304)

1.10.2001 - 22.3.2004 HYRYNSALMI

P on tahallaan tai huolimattomuudesta käyttänyt eläinten käsittelyssä ja lääkitsemisessä eläinten lääkitsemisestä annetun lain sekä sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti malakiittivihreää käyttämällä sitä kalankasvatuksessa ja mädin käsittelyssä. P on vastannut X Oy -nimisen yhtiön kalankasvatuksesta ja -käsittelystä, missä yhteydessä hän on käyttänyt malakiittivihreää vesihomeen torjumiseksi.

VASTAUKSET JA PERUSTEET

P on kiistänyt syytteen.

Malakiittia on käytetty vain mädin desinfiointiin, ei kaloihin. Mätiä ei kalaksi määritellä sen yleisnimikkeenä eikä sitä ole määritelty kalaksi myöskään eläinlääkintalaissa, sen perusteella annetussa asetuksessa, jossa määritetään tuotantoeläin, eikä kummankaan säännöksen valmistelutöissä. Kysymys on maa- ja metsätalousministeriön omaksumasta tulkinnasta, joka perustuu Oulun lääninhallituksen ilmoituksen mukaan erään vanhan direktiivin tulkintaan. Myöskään ministeriön taikka lääninhallituksen ohjeissa ei ole mätiä kalaksi määritelty silloin, kun lääkintä on tapahtunut, vaan vasta nyt tämän tapauksen yhteydessä.

Epäselvän tai puutteellisen säännösten tulkinta on tehtävä rikkomukseen syyllistyneen eduksi. Kalojen lääkitsemisestä annetut ohjeet, säännökset ja tulkinnat ovat niin puutteellisia ja sekavia, että niiden noudattaminen nyt lääninhallituksen vaatimalla tavalla on ollut mahdotonta.

Laitonta lääkitsemistä ei ole tapahtunut, taikka jos sellaista katsotaan tapahtuneeksi, vastaaja ei ole syyllistynyt siihen tahallisesti tai tuottamuksellisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMION PERUSTELUT JA SYYKSILUKEMINEN

Sovellettavat oikeusohjeet

Eläinten lääkitsemisestä annetun lain 36 § 2 momentissa säädetään, että joka tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää lääkeaineita tai muita eläinten käsittelyssä käytettäviä aineita taikka eläinten lääkitsemisessä käytettäviä välineitä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti, on tuomittava, jollei teosta muualla laista säädetä ankarampaa rangaistusta eläinten lääkitsemisrikkomuksesta sakkoon.

Todistelu

Jutussa on riidatonta se, että syytteessä mainittua malakiittivihreän käyttö on ollut kiellettyä kalanviljelyksessä 1.10.2001 alkaen, koska se kuuluu asetuksen 23/EEO/2002 liite 1 luvun 1 kohdan 4 mainitsemiin lääkevalmisteisiin.

Vastaaja on oikeudessa kuultaessa kertonut, että hän kyllä tiesi sen, että 1.10.2001 alkaen malakiittivihreää ei saanut käyttää lainkaan kalankasvatuksessa, mutta siitä huolimatta hän käytti sitä mädin käsittelyyn estääkseen vesihomeen, koska vastaavanlaisia korvaavia aineita mädin käsittelyyn ei ollut olemassa ja koska kalankasvattajien yleisesti kasvatuksessa käyttämässä Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen julkaisussa ei oltu sitä kielletty käyttämästä kyseiseen tarkoitukseen.

Jutussa todistajana kuultu läänineläinlääkäri on kertonut, että käydessään 17.3.2004 tarkastuskäynnillä kyseisessä laitoksessa P oli ilmoittanut tietävänsä sen, että kyseistä ainetta ei saanut käyttää kalanviljelyksessä myöskään mädin käsittelyssä. Siitä huolimatta P oli ilmoituksensa mukaan käyttänyt ainetta aina tarkastuspäivään saakka.

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus katsoo, että P:n olisi kalankasvatuksesta vastuullisena henkilönä tullut asianomaisilta viranomaisilta selvittää se, voitiinko malakiittivihreää käyttää edellä mainitusta kiellosta huolimatta mädin käsittelyyn hänen mainitsemastaan syystä eli siitä syystä, että sille ei oltu keksitty vastaavaa sallittua korvaavaa ainetta. Näin ollen käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että P on huolimattomuudesta syyllistynyt syytteessä mainittuun menettelyyn ja näin syyllistynyt siihen eläinten lääkitsemisrikkomukseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta.

Koska P:n menettely on jatkunut lokakuun alusta 2001 aina 22.3.2004 saakka, niin käräjäoikeus katsoo, että tekoa ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä niin, että hänet voitaisiin jättää teosta rangaistukseen tuomitsematta. Käräjäoikeus katsoo, että oikeudenmukainen rangaistus P:n syykseenluetusta rikoksesta on sakkorangaistus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SYYTETTY P

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Eläinten lääkitsemisrikkomus 1.10.2001 - 22.3.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
20 päiväsakkoa a 6 euroa = 120 euroa

LAINKOHDAT

1) Laki eläinten lääkitsemisestä 36 § 2

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Jouko Saari
Lautamiehet

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS TUOMIO 8.12.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDEN PÄÄKÄSITTELYSSÄ

P on vaatinut, että syyte hylättäisiin ja että valtio velvoitettaisiin korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa 3.729 eurolla. P on lausunut, että hän oli käyttänyt malakiittivihreää kaksi kertaa haudutusmädin huuhteluun, kerran vuonna 2002 ja kerran vuonna 2004. Eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa ei ollut määritelty kalan mätiä tuotantoeläimeksi, joten hän ei ollut menettelyllään syyllistynyt kielletyn lääkeaineen käyttämiseen tuotantoeläimeen. P oli uskonut toimivansa lain mukaisesti. Jos hänen menettelynsä kuitenkin katsottaisiin lainvastaiseksi, tulisi vastuuvapausperusteena soveltaa rikoslain 4 luvun 2 §:n mukaista kieltoerehdystä lain sisällön erityisen vaikeaselkoisuuden johdosta.

Kihlakunnansyyttäjä on vastustanut muutosvaatimusta perusteettomana ja vaatinut, että P velvoitettaisiin korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksettavat todistelukustannukset. Syyttäjä on täydentänyt syytteen teonkuvausta siten, että P oli laiminlyönyt huolehtia siitä, ettei malakiittivihreän saastuttamaa vettä päässyt mätiastioista altaisiin, joissa oli kuoriutuneita kalanpoikasia.

P on syytteen täydennyksestä kuultuna kiistänyt laiminlyöneensä huolellisuusvelvoitetta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johtopäätökset näytöstä

P on myöntänyt käyttäneensä malakiittivihreää mädin käsittelyyn. Hänen omasta kertomuksestaan on käynyt lisäksi ilmi, että mädin huuhteluun käytettyä malakiittivihreäpitoista vettä on kulkeutunut poikasaltaisiin, jolloin myös kuoriutuneet kalat ovat saattaneet altistua malakiittivihreälle. Näissä altaissa olleista kirjolohen poikasista on löytynyt sekä malakiittivihreää että leukomalakiittivihreää.

Malakiittivihreän käyttöä osoittavaa leukomalakiittivihreää on kuitenkin löytynyt varsin korkeina pitoisuuksina myös sellaisista kaloista, jotka eivät vedenkiertojärjestelmässä ole olleet tekemisissä mätiastioiden kanssa eivätkä myöskään ulkoaltaiden maaperän kanssa. Hovioikeus ei pidä todennäköisenä, että mainitut korkeat pitoisuudet olisivat voineet aiheutua jostakin vedenkiertojärjestelmän häiriöstä, josta P ei olisi ollut tietoinen, tai että tällaiset pitoisuudet olisivat voineet siirtyä emokaloista poikasiin. Hovioikeus katsoo näytetyksi, että P on huolimattomuudesta käyttänyt malakiittivihreää mädin lisäksi myös kaloihin.

Oikeudellinen arviointi mädin käsittelyn osalta

Eläinten lääkitsemisestä annetun lain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan lääkkeiden ja muiden eläinten käsittelyssä käytettävien aineiden sekä eläinten lääkitsemisessä käytettävien välineiden käyttöön eläimille. Saman lain 4 §:n määritelmäsäännöksen mukaan tuotantoeläimillä tarkoitetaan muun muassa viljeltäviä kaloja ja muita veden eläimiä. Lain 10 §:n mukaan asianomainen ministeriö voi laissa säädetyillä perusteilla kieltää lääkeaineen tai muun eläinten käsittelyssä käytettävän aineen taikka eläinten lääkitsemisessä käytettävän välineen käytön määrätylle eläinlajille tai eläinryhmälle.

Maa- ja metsätalousministeriö on viimeksi mainitun lain nojalla antanut 1.1.2003 voimaan tulleen asetuksen nro 23/EEO/2002. Asetuksen 1 §:n mukaan asetuksessa ja sen liitteissä annetaan säännökset lääkkeiden käytöstä eläimille sekä eläinlääkäreiden suorittamasta lääkkeiden luovutuksesta ja määräämisestä. Asetuksen 2 §:ssä on määritelty tuotantoeläimet samalla tavoin kuin laissa eli määritelmässä on muun ohessa mainittu viljeltävät kalat ja muut veden eläimet.

Mainituissa säännöksissä ei ole erikseen lausuttu säännösten soveltuvuudesta kalan mädin käsittelyyn.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 5.7. ja 10.11.2004 sekä 4.4.2005 lausunnot, joiden mukaan eläinten lääkitsemisestä annetun lain tarkoittaman tuotantoeläimen "viljeltävä kala" määritelmään luetaan kuuluvaksi myös mäti. Tämä tulkinta perustuu 5.7.2004 annetun Oulun lääninhallitukselle osoitetun lausunnon mukaan Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivin määritelmään. Neuvoston niin sanotussa jäämävalvontadirektiivissä (96/23/EY) eläimellä tarkoitetaan neuvoston direktiivissä (90/425/ETY) tarkoitettua eläinlajin eläintä ja jälkimmäisessä direktiivissä taas viitataan neuvoston direktiiviin (91/67/ETY) määritelmään kalasta, joka käsittää kaikki jossakin kehitysvaiheessa olevat kalat eli myös mädin. Ministeriö on erästä toista rikosasiaa varten antamassaan 4.4.2005 päivätyssä lausunnossaan toisaalta viitannut myös eläinten lääkitsemisestä annettua lakia koskeviin esitöihin. Esitöissä ei ole erikseen mainittu mätiä. Lain uudistamisen yhteydessä oli haluttu kuitenkin tarkentaa aiempaa tuotantoeläimen määritelmää, jolloin aikaisemman lain määritelmä "elintarvikkeeksi viljeltävä kala" oli muutettu määritelmäksi "viljeltävä kala", jolloin käsite sisältäisi hallituksen esityksen perusteluiden mukaan selvästi sekä elintarvikkeeksi käytettävien kalojen vanhempaispolven että istutuskäyttöön viljeltävät kalat (HE 55/1997 vp s.9).

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi (Suomen perustuslaki 8 §). Laillisuusperiaate edellyttää muun ohessa sitä, että rikossäännös on tarkkarajainen, ja toisaalta, että rikosoikeudellista normia ei saa tulkita laajentavasti koskemaan sellaista toimintaa, joka ei mahdu säännöksen sanamuodon puitteisiin.

Hovioikeus katsoo, että mäti ei sisälly käsitteen "viljeltävä kala" määritelmään, kun sitä tulkitaan sanamuotonsa mukaisesti ja yleiskielellisessä merkityksessä. Vaikka hallintokäytännössä onkin Euroopan yhteisöjen direktiiveihin tukeutuen yleisesti katsottu määritelmän sisältävän myös mädin, rikosoikeudellinen laillisuusperiaate huomioon ottaen rikosoikeudellista vastuuta ei voida perustaa direktiiveihin tai niiden nojalla kotimaisen lain sisällöstä tehtyihin tulkintoihin taikka viranomaiskäytäntöön. Myöskään eläinten lääkitsemisestä annetun lain esitöistä ei selkeästi ilmene, että mädin käsittely lain nojalla annetuissa säännöksissä kielletyillä aineilla olisi rangaistavaa, ja vaikka näin ilmenisikin, eivät lain esitöiden perustelut myöskään oikeuta lain sanamuotoa laajempaan rikosoikeudellisen säännöksen tulkintaan.

Näin ollen syyte on mädin käsittelyn osalta hylättävä.

Syyksilukeminen

P:n viaksi jää aiemmin todetuin tavoin malakiittivihreän käyttäminen kaloihin.

Oikeudenkäyntikulut

Osa syytteestä hylätään. Sellaisia oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden perusteella valtio olisi velvollinen korvaamaan osaksi P:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa, ei ole.

Näillä perusteilla hovioikeus on syytteen mädin käsittelyn osalta hyläten ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

SYYTETTY P

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Eläinten lääkitsemisrikkomus 1.10.2001 - 22.3.2004

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
15 päiväsakkoa a 6 euroa = 90 euroa

LAINKOHDAT

1) Laki eläinten lääkitsemisestä 36 § 2

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jorma Lumiala, Heikki Laakso ja Tuulikki Räsänen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen