15.10.2013

Valittaja on Saksassa rekisteröity avoin kiinteistösijoitusrahasto, jota hallinnoi Saksassa rekisteröity sijoitusrahastojen hallinnointiyhtiönä toimiva osakeyhtiö.

Valittajan valitus perustui muun ohella siihen, että se on saksalainen kiinteistösijoitusrahasto, joka on rinnastettavissa suomalaiseen sijoitusrahastolain mukaiseen erikoissijoitusrahastoon. Valittajan mukaan kun otetaan huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat artiklat sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö, sen Suomesta saamista tuloista ei tule periä lainkaan tuloveroa Suomessa.

Valittaja ei maksa Saksassa tuloveroa Suomesta saamistaan tuloista, eikä Suomeen maksettavaa veroa voida näin ollen hyvittää. Valittaja on valituksessaan kuvannut kiinteistösijoitusyhtiön ja siihen liittyvien omaisuudenhoitoyhteisöjen ja hallinnointiyhtiön rakennetta sekä esittänyt vertailutietoa saksalaisista ja suomalaisista kiinteistösijoitusrahastoista. Hallinto-oikeus katsoo, että kyseistä saksalaista kiinteistösijoitusrahastoa voidaan verotuksessa verrata suomalaiseen kiinteistösijoitusrahastoon.

Hallinto-oikeus katsoi, että pääomien vapaata liikkumista koskevien artiklojen ja niiden tulkintaa koskevien Yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden on katsottava merkitsevän sitä, että Suomesta kiinteistötuloa saavaa rajoitetusti verovelvollista kiinteistötulon saajaa ei saa verottaa ankarammin kuin vastaavassa tilanteessa olevaa Suomessa yleisesti verovelvollista kiinteistötulon saajaa. Tuloverolain 3 §:n 4 kohdan ja 20 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella muun muassa kotimaisesta kiinteistöstä saatu tulo on saajalleen verovapaata. Hallinto-oikeus katsoi lisäksi, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan voidaan katsoa olennaisilta osiltaan vastaavan kotimaista tuloverolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettua yhteisöä. Veron määrääminen valittajalle merkitsee näin ollen kyseisen rajoitetusti verovelvollisen kiinteistötulon saajan ankarampaa verotusta verrattuna vastaavassa tilanteessa olevaan Suomessa yleisesti verovelvolliseen. Kun lisäksi otettiin huomioon, ettei Suomessa valittajalle maksetuista kiinteistötuloista perittyjä veroja ole voitu hyvittää Saksassa, hallinto-oikeus katsoi, ettei valittajan verovuosilta 2008 ja 2009 saamista kiinteistötuloista ollut määrättävä veroa Suomessa.

Tilikaudet 1.1. - 30.9.2008 ja 1.10.2008 - 30.9.2009

Tuloverolaki 9 §:n 1 momentin 2 kohta, 10 §:n 1 momentin 1 kohta, 20 §:n 1 momentin 2 kohta
Suomen Tasavallan ja Saksan Liitotasavallan välinen sopimuksen tulo- ja varallisuusveroja sekä eräitä muita veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 18/1982 6 artiklan 1 kohta)
Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 43 artiklaja 56 artikla (Nykyisin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artikla ja 63 artikla)

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Olli Kurkela, Aulikki Pitkänen ja Merja Tarvainen (t).
Asian esittelijä Maria Häivejoki.

KHO 2.3.2016 0664/16. Valituslupahakemus hylätään.