1184/1989

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989

Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 127§:n ja 131§:n nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1.Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2.Asuinrakennukset
2.1.Pientalot
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 1 932 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

-yli 60 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 3,65 mk jokaiselta alarajan (60 m2 ylittävältä neliömetriltä
-yli 120 m2 alennus perusarvosta, mk/m2 219

2) Rakennuksesta puuttuu:

mk/m2
-vesijohto ja viemäri alennus 137
-keskuslämmitys ,, 156
-sähkö ,, 83
6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 732 mk/m2.

2.2. Asuinkerrostalot
7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m2 91

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:

-yli 80 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 5,48 mk jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä
-yli 120m2 alennus perusarvosta, mk/m2219

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

mk/m2
-3 kerrosta lisäarvo 112
-4 ,, ,, 54
-5 ,, ,, 0
-6 ,, alennus 54
-7 ,, ,, 112
-8 kerrosta tai enemmän ,, 166
2.3.Vapaa-ajan asunnot
9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 708 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

-yli 10 m2 mutta enintään 70 m2 perusarvosta vähennetään 11,18 mk jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä
-yli 70 m2 alennus, mk/m2 71

2) Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m2142

3) Rakennuksessa on kuisti: arvo kuistineliömetriltä, mk 284

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 139 markalla lisättynä 24 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

-viemäri   1 700mk
-vesijohto 2 100 ,,
-WC        2 800 ,,
-sauna     2 800 ,,
12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4.Talous- ja autotallirakennukset
13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 378 mk/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 731 mk/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 555 mk/m2.

3.Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 949 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

-yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 60 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
-yli 3,5 m lisäarvo, mk/m2 365

2) Rakennuksen muoto:

mk/m2
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus 304
- rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia 0
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 155

3) Varasto- ja paikoitustilat:

mk/m2
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus 185
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 0
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 122

4) Hissit:

- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus 239
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 0
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo 369

5) Ilmastointi:

- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus 239
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 0
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo 304
4. Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 915 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:

-yli 700 m3 mutta enintään 2 500 m3 perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta alarajan (700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä
-yli 2 500m3 mutta enintään 10 000 m3 perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2 500 m3:iin saakka ja 1,42 mk jokaiselta 2 500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä
-yli10 000m3 alennus, mk/m3 308

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

-yli 20 % mutta enintään 40 % perusarvosta vähennetään 4,68 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
-yli40 % alennus, mk/m3 93

3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 7,26 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
-yli 6,2 m alennus, mk/m3 233

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m372

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 710 mk/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 352 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 9,14 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
-yli 8,8 m alennus, mk/m3 128

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

mk/m3
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus 101
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus 64
- rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18° C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta 0
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18° C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo 63

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

mk/m3
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus 64
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 0
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo 63

4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m3 54

5 Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

-yli 5 000 m3 mutta enintään 10 000 m3 vähennetään sen perusarvosta 11,18 mk alarajan (5 000 m3 ylittävältä jokaiselta 1 000 m3:ltä
-yli10 000m3 alennus, mk/m3 56
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19§:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

7. Voimaantulo
22 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990, ja sitä sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989

Ministeri
Ulla Puolanne

Vs. vanhempi hallitussihteeri
Marja-Liisa Lindström

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.