Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1184/1989
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 127§:n ja 131§:n nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1.Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2.Asuinrakennukset
2.1.Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 1 932 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen pinta-ala on:
-yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 3,65 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ylittävältä neliömetriltä |
-yli 120 m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 219 |
Rakennuksesta puuttuu:
mk/m 2 | |
-vesijohto ja viemäri alennus | 137 |
-keskuslämmitys ,, | 156 |
-sähkö ,, | 83 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 732 mk/m 2 .
2.2. Asuinkerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 135 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 708 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m 2 91
Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
-yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 5,48 mk jokaiselta alarajan (80 m 2) ylittävältä neliömetriltä |
-yli 120m 2 | alennus perusarvosta, mk/m 2 219 |
Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:
mk/m 2 | |
-3 kerrosta lisäarvo | 112 |
-4 ,, ,, | 54 |
-5 ,, ,, | 0 |
-6 ,, alennus | 54 |
-7 ,, ,, | 112 |
-8 kerrosta tai enemmän ,, | 166 |
2.3.Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §
Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 708 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen pinta-ala on:
-yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään 11,18 mk jokaiselta alarajan (10 m 2) ylittävältä neliömetriltä |
-yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 71 |
Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 142
Rakennuksessa on kuisti: arvo kuistineliömetriltä, mk 284
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 139 markalla lisättynä 24 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
-viemäri | 1 700mk |
-vesijohto | 2 100 ,, |
-WC | 2 800 ,, |
-sauna | 2 800 ,, |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4.Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 378 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 731 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 555 mk/m 2 .
3.Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 2 949 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
-yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään 60 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä |
-yli 3,5 m | lisäarvo, mk/m 2 365 |
Rakennuksen muoto:
mk/m 2 | |
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus | 304 |
- rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia | 0 |
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 155 |
Varasto- ja paikoitustilat:
mk/m 2 | |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 185 |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo | 122 |
Hissit:
- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus | 239 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % | 0 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo | 369 |
Ilmastointi:
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus | 239 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus | 0 |
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo | 304 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 915 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen tilavuus on:
-yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 | perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä |
-yli 2 500m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 11,11 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,42 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä |
-yli10 000m 3 | alennus, mk/m 3 308 |
Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:
-yli 20 % mutta enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 4,68 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä |
-yli40 % | alennus, mk/m 3 93 |
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m | perusarvosta vähennetään 7,26 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä |
-yli 6,2 m | alennus, mk/m 3 233 |
Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 72
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 710 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 352 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m | perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä |
- yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 18,30 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 9,14 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä |
-yli 8,8 m | alennus, mk/m 3 128 |
Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | |
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus | 101 |
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus | 64 |
- rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18° C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18° C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo | 63 |
Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | |
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 64 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % | 0 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo | 63 |
Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 54
5 Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:
-yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta 11,18 mk alarajan (5 000 m 3 ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä |
-yli10 000m 3 | alennus, mk/m 3 56 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19§:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
7. Voimaantulo
22 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990, ja sitä sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
Ministeri Ulla PuolanneVs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström