158/2025

Lukiokoulutuksen yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden lukiokoulutuksen nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavien opiskelijoiden ja sellaisessa koulutuksessa, joka on lukiolain 4 §:n 2 momentin perusteella järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, olevien opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa eikä lukiolain (714/2018) 20 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita.

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän syrjäisyysluku on nollaa suurempi tai sen kansalliskieliin kuuluva opetuskieli on vähemmistökieli siinä kunnassa, jossa opetusta pääosin järjestetään, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Muussa tapauksessa kunnan tai kuntayhtymän tunnuslukua korotetaan luvulla 0,2 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 1,05 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän syrjäisyysluku ei ole nollaa suurempi eikä sen kansalliskieliin kuuluva opetuskieli ole vähemmistökieli siinä kunnassa, jossa opetusta pääosin järjestetään, tunnuslukua korotetaan enintään luvulla 53. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Mikäli sekä suomen että ruotsin kielellä lukiokoulutusta järjestävälle kunnalle tai kuntayhtymälle korotetaan tunnuslukua sillä perusteella, että sen kansalliskieliin kuuluva opetuskieli on vähemmistökieli siinä kunnassa, jossa opetusta pääosin järjestetään, tunnuslukua korotetaan vain kyseisellä opetuskielellä opiskelevia opiskelijoita kohden.

Lukiokoulutuksen yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu lukiokoulutuksen järjestäjän syrjäisyysluku määräytyy sen kunnan mukaisesti, jossa koulutusta pääasiallisesti järjestetään. Syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Paikallinen väestöpohjaindeksi mittaa kunnan väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja seudullinen väestöpohjaindeksi 50 kilometrin etäisyydellä väestön väestöllisestä keskipisteestä.  Kunnan väestöllinen keskipiste on kunnan laskennallinen väestön keskipiste, joka lasketaan pinta-alaltaan yhden neliökilometrin suuruisista ruuduista käyttäen painomuuttujina kunkin asutun ruudun väestömäärää ja sijaintimuuttujana ruudun keskipisteen koordinaatteja.

Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista 62 500 neliömetrin kokoisille alueille. Laskennassa käytettävät etäisyydet määritetään tieverkossa.

Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärän mukaiset opinnot muunnetaan opiskelija-määräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettujen pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15 ja lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaisten pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen määrä opintopisteinä luvulla 30.