158/2024

Kasvien viljelyssä on käytettävä alueelle soveltuvaa lajia ja lajiketta ja tehtävä 1 momentissa tarkoitettuja tavoitteita tukevia viljelytoimenpiteitä. Viljelykasvien juurilla on oltava mahdollisuus kasvaa maatalousmaan maaperään. Pysyvien puutarhakasvien istutuksessa on käytettävä kasvilajin mukaan soveltuvin osin liitteessä 2 määriteltyä istutustiheyttä. Monivuotisten kasvien kasvustoa on hoidettava siten, että markkinakelpoisen sadon tuottaminen perustamisvuoden jälkeisinä vuosina on kasvikohtaisesti mahdollista. Tarvittaessa monivuotinen kasvusto on uudistettava. Lannoitus, kasvinsuojelu ja muut tavanomaiset viljelytoimet on tehtävä niin, että ne tukevat sadon tuottamista satokasveilla. Heinä- ja muiden nurmirehukasvustojen sato on korjattava tai kasvusto on niitettävä tai uudistettava viimeistään 15 päivänä syyskuuta.

Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 5 §:ssä tarkoitettu maatalousmaan avoimena säilyttämisvaatimus koskee kesantoja, eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja ympäristösopimuksia sekä aloja, jotka ovat maankäyttölajiltaan luonnonlaitumia tai -niittyjä. Kesantojen ja sellaisten luonnonlaitumien ja -niittyjen, jotka eivät sisälly ympäristösopimuksiin, avoimena säilyttäminen on hoidettava laiduntamalla tai niittämällä alat vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Muut kuin maataloustuotteiden tuottamiseen käytettävät peltoalat ja pysyvän nurmen alat on niitettävä vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta, jos niillä on kasvustoa.

Pysyvän nurmen alaan hyväksytään alat, joilla on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. Jos yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja, pysyvän nurmen kasvulohkolla voi olla muita laidunnettavia ja tuotantoeläinten rehuksi soveltuvia kasveja kuin heinä- ja nurmirehukasveja, joista lehtipensaat ja lehtipuiden taimet voivat olla yksittäin tai pieninä ryhminä.

Pysyvän nurmen alaksi ei katsota puhtaita typensitojakasveja sisältäviä kasvustoja ja yksilajisia siemenviljelyksessä olevia nurmikasveja. Aloja, jotka kuuluvat sellaiseen Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 13 §:ssä tai eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuun sitoumukseen taikka Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä tarkoitettuun alaan, joissa lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty tai sitä on rajoitettu, ei oteta huomioon määritettäessä pysyvää nurmea.

Mitä tässä pykälässä säädetään pysyvästä nurmesta, sovelletaan myös suojakaistaan, joka on Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 2 §:n 8 kohdassa tarkoitettua alaa. Tämän pykälän säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä tarkoitettuun suojakaistaan.

Hampun lajikkeista tukeen oikeuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille tukitoimityypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126  2 ja 3 artiklassa tarkoitetut lajikkeet, joiden tetrahydrokannabinolipitoisuus on enintään 0,3 prosenttia. Yhdelle kasvulohkolle voi kylvää vain yhtä tukikelpoista hamppulajiketta. Hamppua sisältävä seoskasvusto ei oikeuta tukeen. Tuenhakijan on tukea hakiessaan ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 soveltamissäännöistä yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/1173 8 artiklan 3 kohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen alojen lisäksi seuraavat alat ovat tukikelpoisia:

Ala säilyy korvauskelpoisena, vaikka sillä ei väliaikaisesti harjoiteta maataloustoimintaa, jos se säilyy maatalousmaana. Ala menettää korvauskelpoisuutensa, jos:

Maankäyttölajiltaan peltoa oleva korvauskelvoton peruslohko, joka on ilmoitettu hyväksymistä edeltävänä vuonna tukihakemuksessa, voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi valtion talousarvion määrärahatilanne huomioon ottaen. Ruokavirasto hyväksyy korvauskelvottomat peruslohkot korvauskelpoisiksi viljelysvuosien lukumäärän mukaan siten, että korvauskelpoisiksi hyväksytään ensin peruslohkot, jotka ovat olleet viljelyksessä ja ilmoitettuna tukihakemuksella pisimpään ilman korvauskelpoisuutta. Peruslohko hyväksytään korvauskelpoiseksi kunkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella käytettävissä olevan korvauskelpoisuuskiintiön mukaan.

Aktiiviviljelijän on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakiessaan korvauskelpoisuuden palauttamista toimitettava pyydettäessä paikkaan sidottu valokuva alasta tai muu riittävä todiste, joka osoittaa sen olevan maatalousmaata.

Jos peruslohkoon kuuluvassa ojassa on yli 1,5 metrin korkuista pensaikkoa tai puita, nämä alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun pysyvällä nurmella olevan puun tai 3 kohdassa tarkoitetun puun tai puuryhmän osalta vähennystä ei tehdä.