Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

848/2023

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikeluettelosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan kasvilajikeluettelosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 388/2020 ) 2, 3, 5 ja 6 § sekä

lisätään uusi liite 4 seuraavasti:

2 §Erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys

Lajiketta pidetään:

1) 

muista lajikkeista erottuvana , riippumatta siitä, onko lajike luonnosta löydetty tai jalostettu, jos se voidaan yhden tai useamman lajikkeelle ominaisen tärkeän tuntomerkin perusteella selvästi erottaa muista Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tunnetuista saman kasvilajin lajikkeista. Lajikkeen tuntomerkkien on oltava sellaiset, että niiden perusteella on mahdollista tarkasti tunnistaa ja erottaa lajike muista lajikkeista,

2) 

pysyvänä , jos sen lajikekuvauksen mukaiset olennaiset tuntomerkit ovat pysyviä ja muuttumattomia, kun lajiketta viljellään tai lisätään usean sukupolven ajan tai jalostajan tarkoittaman lisäysketjun loppuun asti,

3) 

riittävän yhtenäisenä , jos sen kasvuston muodostavat kasvit ovat, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, geneettisesti tunnistettavia ja ulkoisten tuntomerkkien osalta keskenään samanlaisia.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tunnettuina lajikkeina pidetään ETA:n jäsenvaltioissa kaikkia niitä lajikkeita, jotka silloin kun uuden kasvilajikkeen hyväksymistä koskeva hakemus on jätetty käsiteltäväksi,

a) 

on mainittu EU:n yleisessä viljelykasvien tai vihanneskasvien lajikeluettelossa; tai

b) 

on hyväksytty tai joille on haettu hyväksyntää Suomessa tai muussa ETA:n jäsenvaltiossa joko sertifiointia ja markkinointia varten tai vihanneskasvien standardisiemeneksi merkitsemistä varten.

Lajiketta ei kuitenkaan pidetä tunnettuna, jos edellä mainitut edellytykset eivät ole enää voimassa kaikissa ETA:n jäsenvaltioissa silloin kun päätös uuden lajikkeen hyväksymisestä tehdään.

Lajike katsotaan erottuvaksi, yhtenäiseksi ja pysyväksi, jos se täyttää lajiketutkimuksessa yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 2) tai niiden puuttuessa kansainvälisen uusia kasvilajikkeita suojaavan liiton (UPOV) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 3).

Jos lajiketutkimuksessa sovelletaan lajille CPVO:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava kaikkiin lajikeominaisuuksiin. Jos lajiketestauksessa sovelletaan lajille UPOV:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava vähintään vaatimuksissa tähdellä (*) merkittyihin ominaisuuksiin. Lajikeominaisuuksiin voidaan jättää viittamatta, mikäli ominaisuuden havainnointi on mahdotonta jonkin muun ominaisuuden ilmenemisen vuoksi tai mikäli tutkimuksen aikana vallinneet ympäristöolosuhteet estävät ominaisuuden ilmenemistä. CPVO:n ja UPOV:n antamien testauksen yleisohjeiden puuttuessa lajille sovelletaan olemassa olevia kansallisia säännöksiä.

Poiketen siitä mitä 4 momentissa säädetään, voivat luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat luonnonmukaiset lajikkeet, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, täyttää yhtenäisyyden osalta kyseisen liitteen kohdan 2 tai 3 edellytykset.

3 §Lajikkeen viljelyarvo

Lajikkeen viljely- tai käyttöarvoa on pidettävä tyydyttävänä, jos lajike, sen viljelyominaisuudet tai siitä saatavan sadon käyttöominaisuudet ovat, kokonaisuudessaan arvostellen ja verrattaessa muihin kasvilajikeluetteloon hyväksyttyihin lajikkeisiin, selvä parannus lajikevalikoimaan. Jos jotkin lajikkeen ominaisuudet ovat erinomaisia, voidaan joidenkin ominaisuuksien heikkoudet jättää arvostelussa huomiotta.

Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, voivat luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat luonnonmukaiset lajikkeet, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, täyttää viljely- ja käyttöarvon osalta kyseisen liitteen kohdan 4.2 edellytykset.

5 §Lajikkeen viljelyarvon tutkiminen

Lajikkeen viljely- ja käyttöarvo selvitetään viljelyarvokokeissa. Kokeet on suoritettava niin, että niissä voidaan selvittää ainakin seuraavia lajikkeen ominaisuuksia:

1) 

satoisuus;

2) 

taudinkestävyys;

3) 

reagointi ympäristötekijöihin;

4) 

laatuominaisuudet;

5) 

vaihtoehtoisuus, jos kasvista on olemassa sekä kevät- että syysmuodot; sekä

6) 

heinäkasveilla tuotantorytmi.

Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, viljelyarvokokeissa on huomioitava myös luonnonmukaisen maataloustuotannon erityistarpeita ja vaatimuksia kyseisen liitteen kohdan 4.1 mukaisesti.

Lajikkeen on oltava kokeissa vähintään kaksi vuotta. Monivuotisilla kasveilla kokeita on kuitenkin jatkettava, kunnes kaikkia tutkittavia ominaisuuksia on huomioitu vähintään yhden kerran. Tutkimus voidaan tehdä vain osittain tai sitä ei tarvitse tehdä lainkaan, jos lajike on ollut virallisissa viljelyarvokokeissa Suomea vastaavissa kasvu- tai ilmasto-olosuhteissa tai lajikkeella tehdään vastaavia kokeita samanaikaisesti jossain toisessa ETA:n jäsenvaltiossa.

Viljelyarvokokeiden tulokset saadaan julkaista vain kokeiden tulosyhteenvetoina. Käytetyt tutkimusmenetelmät on ilmoitettava tutkimustulosten yhteydessä. Jalostaja voi kieltää lajikettaan koskevien tietojen julkaisemisen, jos lajiketta ei hyväksytä kasvilajikeluetteloon.

6 §Lajiketutkimuksiin liittyvät menettelyt

Kasvilajikeluetteloon hyväksyttävän lajikkeen tuntomerkit sekä viljelyarvo tulee selvittää virallisissa tutkimuksissa, joissa on oltava mukana riittävissä määrin ETA:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tunnettuja vastaavia lajikkeita.

Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden, jotka kuuluvat liitteessä 4 olevassa kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, osalta kyseisen liitteen vaatimuksia ja menettelyitä.

Jos jalostaja on ilmoittanut, että nurmi- ja rehukasvilajiketta ei ole tarkoitettu viljeltäväksi rehuksi, ei viljelyarvon tutkimusta tule vaatia. Kuitenkin talvehtivien nurmikasvilajikkeiden talvehtimisominaisuuksista Suomessa tai Suomen kasvuolosuhteita vastaavissa olosuhteissa on esitettävä tutkimustulokset.

Viljelyarvon tutkimusta ei myöskään tule vaatia, jos lajikkeen siemen on tarkoitettu tuotettavaksi markkinointia varten muussa ETA:n jäsenvaltiossa, joka on hyväksynyt lajikkeen ottaen huomioon sen viljelyarvon.

Jos hybridilajikkeiden tai synteettisten lajikkeiden tutkimiseksi on tarpeen, että niiden periytymistä tai vanhempaislinjoja tutkitaan, on tutkimustulokset ja vanhempaislinjojen kuvaukset käsiteltävä luottamuksellisesti, jos jalostaja sitä pyytää.


Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2022/1647 (32022L1647); EUVL L248, 26.9.2022, s. 46–51

Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2022/1648 (32022L1648); EUVL L248, 26.9.2022, s. 52–56

Helsingissä 31.5.2023

Maa- ja metsätalousministeriAntti KurvinenErityisasiantuntijaKati Lassi

Liite 4

Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden tuntomerkkien ja viljelyarvon tutkimista koskevat menettelyt ja vaatimukset

1 Kasvilajit, joiden luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden tuntomerkkien tutkimiseen voidaan soveltaa tämän liitteen kohdan 2 ja 3 vaatimuksia sekä maatalouskasvien osalta lisäksi viljelyarvon tutkimiseen kohdan 4 vaatimuksia

a) Vihanneskasvit: porkkana ja kyssäkaali

b) Maatalouskasvit: ohra, maissi, ruis, vehnä

2 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien vihanneskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden erottuvuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testaamista koskevat erityissäännökset

2.1 Yleissääntö

Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin vihanneskasvilajien luonnonmukaisiin lajikkeisiin sovelletaan seuraavaa:

2.1.1 Erottuvuuden ja pysyvyyden osalta on havainnoitava ja kuvattava kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet.

2.1.2 Yhtenäisyyden osalta kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet on havainnoitava ja kuvattava, ja kohdassa 2.2 lueteltuihin ominaisuuksiin on sovellettava seuraavaa:

a) näitä ominaisuuksia voidaan arvioida lievemmin;

b) jos kyseisessä kohdassa 2.2 säädetään kyseisten ominaisuuksien osalta poikkeuksesta asianomaisesta teknisestä protokollasta, lajikkeen yhtenäisyyden tason on oltava samanlainen kuin vastaavien unionissa yleisesti tunnettujen lajikkeiden yhtenäisyyden taso.

2.2 Poikkeus teknisistä protokollista

2.2.1 Porkkana

Porkkanan ( Daucus carota L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/049/3) DUS-ominaisuudet voivat poiketa kyseisen CPVO:n teknisen protokollan yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 4

Lehti: jakautuminen

CPVO nro 5

Lehti: vihreän värin voimakkuus

CPVO nro 19

Juuri: ytimen halkaisija suhteessa kokonaishalkaisijaan

CPVO nro 20

Juuri: ytimen väri

CPVO nro 21

Lukuun ottamatta lajikkeita, joissa on valkoinen ydin; Juuri: ytimen värin voimakkuus

CPVO nro 28

Juuri: kärjen värittymisen ajankohta

CPVO nro 29

Kasvi: primaarin sarjakukinnon korkeus sen kukkimishetkellä

2.2.2 Kyssäkaali

Kyssäkaalin ( Brassica oleracea L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/065/1 Rev.) DUS-ominaisuudet voivat poiketa kyseisen CVPO:n teknisen protokollan yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 2

Taimi: sirkkalehden vihreän värin voimakkuus

CPVO nro 6

Lehtiruoti: asento

CPVO nro 8

Lehtilapa: pituus

CPVO nro 9

Lehtilapa: leveys

CPVO nro 10

Lehtilapa: kärjen muoto

CPVO nro 11

Lehtilapa: jakautuminen keskisuoneen (lehden alaosassa)

CPVO nro 12

Lehtilapa: lehden reunan lovien lukumäärä (lehden yläosassa)

CPVO nro 13

Lehtilapa: reunan lovien syvyys (lehden yläosassa)

CPVO nro 14

Lehtilapa: muoto poikkileikkauksena

CPVO nro 19

Kyssäkaali: sisälehtien määrä

3 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien maatalouskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden erottuvuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testaamista koskevat erityissäännökset

3.1 Yleissääntö

Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin maatalouskasvilajien luonnonmukaisiin lajikkeisiin sovelletaan seuraavaa:

3.1.1 Erottuvuuden ja pysyvyyden osalta on havainnoitava ja kuvattava kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet.

3.1.2 Yhtenäisyyden osalta kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet on havainnoitava ja kuvattava, ja kohdassa 3.2 lueteltuihin ominaisuuksiin on sovellettavaa seuraavaa:

a) näitä ominaisuuksia voidaan arvioida lievemmin;

b) jos kyseisessä kohdassa 3.2 säädetään kyseisten ominaisuuksien osalta poikkeuksesta asianomaisesta teknisestä protokollasta, lajikkeen yhtenäisyyden tason on oltava samanlainen kuin vastaavien unionissa yleisesti tunnettujen lajikkeiden yhtenäisyyden taso.

3.2 Poikkeus teknisistä protokollista

3.2.1 Ohra

Ohran ( Hordeum vulgare L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO/TP-019/5) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 5

Lippulehti: antosyaanin voimakkuus korvakkeissa

CPVO nro 8

Lippulehti: lehtitupen härmeisyys

CPVO nro 9

Vihneet: antosyaani kärkiosassa

CPVO nro 10

Tähkä: härmeisyys

CPVO nro 12

Jyvä: selkäsuonten antosyaani

CPVO nro 16

Marto tähkylä: tähkylöiden asento tähkän keskiosassa

CPVO nro 17

Tähkä: muoto

CPVO nro 20

Vihneet: pituus

CPVO nro 21

Lapakko: alimman jaokkeen pituus

CPVO nro 22

Lapakko: alimman jaokkeen kaarevuus

CPVO nro 23

Keskitähkylä: kaleen ja sen vihneen pituus jyvään verrattuna

CPVO nro 25

Jyvä: helpeen sivusuonten väkäsellisyys

3.2.2 Maissi

Maissin ( Zea mays L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/002/3) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 1

Ensimmäinen lehti: tupen antosyaani

CPVO nro 2

Ensimmäinen lehti: huipun muoto

CPVO nro 8

Latvaröyhy: kaleiden antosyaani, lukuun ottamatta kantaa

CPVO nro 9

Latvaröyhy: ponsien antosyaani

CPVO nro 10

Latvaröyhy: varren ja sivuhaarojen välinen kulma

CPVO nro 11

Latvaröyhy: sivuhaarojen kaarevuus

CPVO nro 15

Korsi: tukijuuren antosyaani

CPVO nro 16

Latvaröyhy: tähkylöiden tiheys

CPVO nro 17

Lehti: tupen antosyaani

CPVO nro 18

Korsi: nivelvälien antosyaaninväritys

CPVO nro 19

Latvaröyhy: varren pituus alimman sivuhaaran yläpuolelle

CPVO nro 20

Latvaröyhy: varren pituus ylimmän sivuhaaran yläpuolelle

CPVO nro 21

Latvaröyhy: sivuhaaran pituus

3.2.3 Ruis

Rukiin ( Secale cereale L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/058/1) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 3

Itutuppi: antosyaaniväri

CPVO nro 4

Itutuppi: pituus

CPVO nro 5

Ensimmäinen lehti: lehtitupen pituus

CPVO nro 6

Ensimmäinen lehti: lehtilavan pituus

CPVO nro 8

Lippulehti: tupen härmeisyys

CPVO nro 10

Lippulehden viereinen lehti: lehtilavan pituus

CPVO nro 11

Lippulehden viereinen lehti: lehtilavan leveys

CPVO nro 12

Tähkä: härmeisyys

CPVO nro 13

Korsi: karvaisuus tähkän alapuolella

3.2.4 Vehnä

Vehnän ( Triticum aestivum L. subsp.aestivum ) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/003/5) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6.

Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa

Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus

CPVO nro 3

Itutuppi: antosyaaniväri

CPVO nro 6

Lippulehti: antosyaanin voimakkuus korvakkeissa

CPVO nro 8

Lippulehti: tupen härmeisyys

CPVO nro 9

Lippulehti: lehtilavan härmeisyys

CPVO nro 10

Tähkä: härmeisyys

CPVO nro 11

Korsi: korrenniskan härmeisyys

CPVO nro 20

Tähkä: muoto

CPVO nro 21

Tähkän ylin jaoke: karvainen alue kuperalla puolella

CPVO nro 22

Alempi kale: olkapään leveys

CPVO nro 23

Alempi kale: olkapään muoto

CPVO nro 24

Alempi kale: piikin pituus

CPVO nro 25

Alempi kale: piikin muoto

CPVO nro 26

Alempi kale: karvainen alue sisäpinnalla

4 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien maatalouskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden viljely- ja käyttöarvon testaamista koskevat erityissäännökset ja vaatimukset

4.1 Lajikkeen viljelyarvon tutkiminen

4.1.1 Viljely- ja käyttöarvoa koskeva testaaminen on tehtävä luonnonmukaisissa olosuhteissa asetuksen (EU) 2018/848 säännösten ja erityisesti 5 artiklan d, e, f ja g alakohdan yleisten periaatteiden ja 12 artiklan mukaisten kasvintuotantoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

4.1.2 Luonnonmukaisen maatalouden erityistarpeet ja -tavoitteet on otettava huomioon lajikkeen testaamisessa ja tulosten arvioinnissa. Viljelyarvokokeissa on selvitettävä taudinvastustus- tai taudinsietokykyä sekä sopeutumista erilaisiin paikallisiin maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin. Mahdollisuuksien mukaan hakijan pyynnöstä voidaan tarkastaa erityisominaisuuksia ja -piirteitä, jos käytettävissä on toistettavissa olevia menetelmiä.

4.1.3 Mikäli lajikkeen viljely- ja käyttöarvoa tai tiettyjä ominaisuuksia kuten tautialttiutta ei ole mahdollista testata luonnonmukaisissa olosuhteissa, voidaan testaus suorittaa jonkin seuraavista kohdista mukaisesti:

a) toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa luonnonmukaista tuotantoa harjoittavien kasvinjalostajien tiloissa tai luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla;

b) vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa ja mahdollisimman vähäisin käsittelyin;

c) toisessa jäsenvaltiossa, jos jäsenvaltioiden välillä on tehty kahdenvälisiä sopimuksia testien tekemiseksi luonnonmukaisissa olosuhteissa.

4.2 Lajikkeen viljely- ja käyttöarvo

Lajikkeen viljely- ja käyttöarvoa on pidettävä tyydyttävänä, jos lajikkeen viljelyominaisuudet tai sadon käyttöominaisuudet ovat, kokonaisuudessaan arvostellen ja verrattaessa muihin kasvilajikeluetteloon hyväksyttyihin luonnonmukaiseen tuotantoon tarkoitettuihin luonnonmukaisiin lajikkeisiin, selvä parannus lajikevalikoimaan. Viljely- ja käyttöarvoa koskevassa tarkastuksessa on pidettävä erityisen arvokkaina sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat luonnonmukaisen elintarvike- ja rehuntuotannon ja viljelymenetelmien kannalta eduksi ja tärkeitä.

Sivun alkuun