Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikeluettelosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan kasvilajikeluettelosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 388/2020 ) 2, 3, 5 ja 6 § sekä
lisätään uusi liite 4 seuraavasti:
2 §Erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys
Lajiketta pidetään:
muista lajikkeista erottuvana , riippumatta siitä, onko lajike luonnosta löydetty tai jalostettu, jos se voidaan yhden tai useamman lajikkeelle ominaisen tärkeän tuntomerkin perusteella selvästi erottaa muista Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tunnetuista saman kasvilajin lajikkeista. Lajikkeen tuntomerkkien on oltava sellaiset, että niiden perusteella on mahdollista tarkasti tunnistaa ja erottaa lajike muista lajikkeista,
pysyvänä , jos sen lajikekuvauksen mukaiset olennaiset tuntomerkit ovat pysyviä ja muuttumattomia, kun lajiketta viljellään tai lisätään usean sukupolven ajan tai jalostajan tarkoittaman lisäysketjun loppuun asti,
riittävän yhtenäisenä , jos sen kasvuston muodostavat kasvit ovat, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, geneettisesti tunnistettavia ja ulkoisten tuntomerkkien osalta keskenään samanlaisia.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa tunnettuina lajikkeina pidetään ETA:n jäsenvaltioissa kaikkia niitä lajikkeita, jotka silloin kun uuden kasvilajikkeen hyväksymistä koskeva hakemus on jätetty käsiteltäväksi,
on mainittu EU:n yleisessä viljelykasvien tai vihanneskasvien lajikeluettelossa; tai
on hyväksytty tai joille on haettu hyväksyntää Suomessa tai muussa ETA:n jäsenvaltiossa joko sertifiointia ja markkinointia varten tai vihanneskasvien standardisiemeneksi merkitsemistä varten.
Lajiketta ei kuitenkaan pidetä tunnettuna, jos edellä mainitut edellytykset eivät ole enää voimassa kaikissa ETA:n jäsenvaltioissa silloin kun päätös uuden lajikkeen hyväksymisestä tehdään.
Lajike katsotaan erottuvaksi, yhtenäiseksi ja pysyväksi, jos se täyttää lajiketutkimuksessa yhteisön kasvilajikeviraston (CPVO) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 2) tai niiden puuttuessa kansainvälisen uusia kasvilajikkeita suojaavan liiton (UPOV) lajille antamien testauksen yleisohjeiden kriteerit (liite 3).
Jos lajiketutkimuksessa sovelletaan lajille CPVO:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava kaikkiin lajikeominaisuuksiin. Jos lajiketestauksessa sovelletaan lajille UPOV:n antamia testauksen yleisohjeita, on silloin viitattava vähintään vaatimuksissa tähdellä (*) merkittyihin ominaisuuksiin. Lajikeominaisuuksiin voidaan jättää viittamatta, mikäli ominaisuuden havainnointi on mahdotonta jonkin muun ominaisuuden ilmenemisen vuoksi tai mikäli tutkimuksen aikana vallinneet ympäristöolosuhteet estävät ominaisuuden ilmenemistä. CPVO:n ja UPOV:n antamien testauksen yleisohjeiden puuttuessa lajille sovelletaan olemassa olevia kansallisia säännöksiä.
Poiketen siitä mitä 4 momentissa säädetään, voivat luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat luonnonmukaiset lajikkeet, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, täyttää yhtenäisyyden osalta kyseisen liitteen kohdan 2 tai 3 edellytykset.
3 §Lajikkeen viljelyarvo
Lajikkeen viljely- tai käyttöarvoa on pidettävä tyydyttävänä, jos lajike, sen viljelyominaisuudet tai siitä saatavan sadon käyttöominaisuudet ovat, kokonaisuudessaan arvostellen ja verrattaessa muihin kasvilajikeluetteloon hyväksyttyihin lajikkeisiin, selvä parannus lajikevalikoimaan. Jos jotkin lajikkeen ominaisuudet ovat erinomaisia, voidaan joidenkin ominaisuuksien heikkoudet jättää arvostelussa huomiotta.
Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, voivat luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat luonnonmukaiset lajikkeet, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, täyttää viljely- ja käyttöarvon osalta kyseisen liitteen kohdan 4.2 edellytykset.
5 §Lajikkeen viljelyarvon tutkiminen
Lajikkeen viljely- ja käyttöarvo selvitetään viljelyarvokokeissa. Kokeet on suoritettava niin, että niissä voidaan selvittää ainakin seuraavia lajikkeen ominaisuuksia:
satoisuus;
taudinkestävyys;
reagointi ympäristötekijöihin;
laatuominaisuudet;
vaihtoehtoisuus, jos kasvista on olemassa sekä kevät- että syysmuodot; sekä
heinäkasveilla tuotantorytmi.
Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden, jotka kuuluvat liitteessä 4 kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, viljelyarvokokeissa on huomioitava myös luonnonmukaisen maataloustuotannon erityistarpeita ja vaatimuksia kyseisen liitteen kohdan 4.1 mukaisesti.
Lajikkeen on oltava kokeissa vähintään kaksi vuotta. Monivuotisilla kasveilla kokeita on kuitenkin jatkettava, kunnes kaikkia tutkittavia ominaisuuksia on huomioitu vähintään yhden kerran. Tutkimus voidaan tehdä vain osittain tai sitä ei tarvitse tehdä lainkaan, jos lajike on ollut virallisissa viljelyarvokokeissa Suomea vastaavissa kasvu- tai ilmasto-olosuhteissa tai lajikkeella tehdään vastaavia kokeita samanaikaisesti jossain toisessa ETA:n jäsenvaltiossa.
Viljelyarvokokeiden tulokset saadaan julkaista vain kokeiden tulosyhteenvetoina. Käytetyt tutkimusmenetelmät on ilmoitettava tutkimustulosten yhteydessä. Jalostaja voi kieltää lajikettaan koskevien tietojen julkaisemisen, jos lajiketta ei hyväksytä kasvilajikeluetteloon.
6 §Lajiketutkimuksiin liittyvät menettelyt
Kasvilajikeluetteloon hyväksyttävän lajikkeen tuntomerkit sekä viljelyarvo tulee selvittää virallisissa tutkimuksissa, joissa on oltava mukana riittävissä määrin ETA:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa tunnettuja vastaavia lajikkeita.
Poiketen siitä mitä 1 momentissa säädetään, noudatetaan luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden, jotka kuuluvat liitteessä 4 olevassa kohdassa 1 lueteltuihin lajeihin, osalta kyseisen liitteen vaatimuksia ja menettelyitä.
Jos jalostaja on ilmoittanut, että nurmi- ja rehukasvilajiketta ei ole tarkoitettu viljeltäväksi rehuksi, ei viljelyarvon tutkimusta tule vaatia. Kuitenkin talvehtivien nurmikasvilajikkeiden talvehtimisominaisuuksista Suomessa tai Suomen kasvuolosuhteita vastaavissa olosuhteissa on esitettävä tutkimustulokset.
Viljelyarvon tutkimusta ei myöskään tule vaatia, jos lajikkeen siemen on tarkoitettu tuotettavaksi markkinointia varten muussa ETA:n jäsenvaltiossa, joka on hyväksynyt lajikkeen ottaen huomioon sen viljelyarvon.
Jos hybridilajikkeiden tai synteettisten lajikkeiden tutkimiseksi on tarpeen, että niiden periytymistä tai vanhempaislinjoja tutkitaan, on tutkimustulokset ja vanhempaislinjojen kuvaukset käsiteltävä luottamuksellisesti, jos jalostaja sitä pyytää.
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2022/1647 (32022L1647); EUVL L248, 26.9.2022, s. 46–51
Komission täytäntöönpanodirektiivi (EU) 2022/1648 (32022L1648); EUVL L248, 26.9.2022, s. 52–56
Helsingissä 31.5.2023
Maa- ja metsätalousministeriAntti KurvinenErityisasiantuntijaKati Lassi
Liite 4
Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden tuntomerkkien ja viljelyarvon tutkimista koskevat menettelyt ja vaatimukset
1 Kasvilajit, joiden luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien luonnonmukaisten lajikkeiden tuntomerkkien tutkimiseen voidaan soveltaa tämän liitteen kohdan 2 ja 3 vaatimuksia sekä maatalouskasvien osalta lisäksi viljelyarvon tutkimiseen kohdan 4 vaatimuksia
a) Vihanneskasvit: porkkana ja kyssäkaali
b) Maatalouskasvit: ohra, maissi, ruis, vehnä
2 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien vihanneskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden erottuvuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testaamista koskevat erityissäännökset
2.1 Yleissääntö
Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin vihanneskasvilajien luonnonmukaisiin lajikkeisiin sovelletaan seuraavaa:
2.1.1 Erottuvuuden ja pysyvyyden osalta on havainnoitava ja kuvattava kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet.
2.1.2 Yhtenäisyyden osalta kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet on havainnoitava ja kuvattava, ja kohdassa 2.2 lueteltuihin ominaisuuksiin on sovellettava seuraavaa:
a) näitä ominaisuuksia voidaan arvioida lievemmin;
b) jos kyseisessä kohdassa 2.2 säädetään kyseisten ominaisuuksien osalta poikkeuksesta asianomaisesta teknisestä protokollasta, lajikkeen yhtenäisyyden tason on oltava samanlainen kuin vastaavien unionissa yleisesti tunnettujen lajikkeiden yhtenäisyyden taso.
2.2 Poikkeus teknisistä protokollista
2.2.1 Porkkana
Porkkanan ( Daucus carota L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/049/3) DUS-ominaisuudet voivat poiketa kyseisen CPVO:n teknisen protokollan yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 4 | Lehti: jakautuminen |
CPVO nro 5 | Lehti: vihreän värin voimakkuus |
CPVO nro 19 | Juuri: ytimen halkaisija suhteessa kokonaishalkaisijaan |
CPVO nro 20 | Juuri: ytimen väri |
CPVO nro 21 | Lukuun ottamatta lajikkeita, joissa on valkoinen ydin; Juuri: ytimen värin voimakkuus |
CPVO nro 28 | Juuri: kärjen värittymisen ajankohta |
CPVO nro 29 | Kasvi: primaarin sarjakukinnon korkeus sen kukkimishetkellä |
2.2.2 Kyssäkaali
Kyssäkaalin ( Brassica oleracea L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/065/1 Rev.) DUS-ominaisuudet voivat poiketa kyseisen CVPO:n teknisen protokollan yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 2 | Taimi: sirkkalehden vihreän värin voimakkuus |
CPVO nro 6 | Lehtiruoti: asento |
CPVO nro 8 | Lehtilapa: pituus |
CPVO nro 9 | Lehtilapa: leveys |
CPVO nro 10 | Lehtilapa: kärjen muoto |
CPVO nro 11 | Lehtilapa: jakautuminen keskisuoneen (lehden alaosassa) |
CPVO nro 12 | Lehtilapa: lehden reunan lovien lukumäärä (lehden yläosassa) |
CPVO nro 13 | Lehtilapa: reunan lovien syvyys (lehden yläosassa) |
CPVO nro 14 | Lehtilapa: muoto poikkileikkauksena |
CPVO nro 19 | Kyssäkaali: sisälehtien määrä |
3 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien maatalouskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden erottuvuuden, yhtenäisyyden ja pysyvyyden testaamista koskevat erityissäännökset
3.1 Yleissääntö
Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuviin maatalouskasvilajien luonnonmukaisiin lajikkeisiin sovelletaan seuraavaa:
3.1.1 Erottuvuuden ja pysyvyyden osalta on havainnoitava ja kuvattava kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet.
3.1.2 Yhtenäisyyden osalta kaikki liitteissä 2 ja 3 tarkoitettujen protokollien ja ohjeiden ominaisuudet on havainnoitava ja kuvattava, ja kohdassa 3.2 lueteltuihin ominaisuuksiin on sovellettavaa seuraavaa:
a) näitä ominaisuuksia voidaan arvioida lievemmin;
b) jos kyseisessä kohdassa 3.2 säädetään kyseisten ominaisuuksien osalta poikkeuksesta asianomaisesta teknisestä protokollasta, lajikkeen yhtenäisyyden tason on oltava samanlainen kuin vastaavien unionissa yleisesti tunnettujen lajikkeiden yhtenäisyyden taso.
3.2 Poikkeus teknisistä protokollista
3.2.1 Ohra
Ohran ( Hordeum vulgare L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO/TP-019/5) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 5 | Lippulehti: antosyaanin voimakkuus korvakkeissa |
CPVO nro 8 | Lippulehti: lehtitupen härmeisyys |
CPVO nro 9 | Vihneet: antosyaani kärkiosassa |
CPVO nro 10 | Tähkä: härmeisyys |
CPVO nro 12 | Jyvä: selkäsuonten antosyaani |
CPVO nro 16 | Marto tähkylä: tähkylöiden asento tähkän keskiosassa |
CPVO nro 17 | Tähkä: muoto |
CPVO nro 20 | Vihneet: pituus |
CPVO nro 21 | Lapakko: alimman jaokkeen pituus |
CPVO nro 22 | Lapakko: alimman jaokkeen kaarevuus |
CPVO nro 23 | Keskitähkylä: kaleen ja sen vihneen pituus jyvään verrattuna |
CPVO nro 25 | Jyvä: helpeen sivusuonten väkäsellisyys |
3.2.2 Maissi
Maissin ( Zea mays L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/002/3) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 4.
Taulukko 4.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 1 | Ensimmäinen lehti: tupen antosyaani |
CPVO nro 2 | Ensimmäinen lehti: huipun muoto |
CPVO nro 8 | Latvaröyhy: kaleiden antosyaani, lukuun ottamatta kantaa |
CPVO nro 9 | Latvaröyhy: ponsien antosyaani |
CPVO nro 10 | Latvaröyhy: varren ja sivuhaarojen välinen kulma |
CPVO nro 11 | Latvaröyhy: sivuhaarojen kaarevuus |
CPVO nro 15 | Korsi: tukijuuren antosyaani |
CPVO nro 16 | Latvaröyhy: tähkylöiden tiheys |
CPVO nro 17 | Lehti: tupen antosyaani |
CPVO nro 18 | Korsi: nivelvälien antosyaaninväritys |
CPVO nro 19 | Latvaröyhy: varren pituus alimman sivuhaaran yläpuolelle |
CPVO nro 20 | Latvaröyhy: varren pituus ylimmän sivuhaaran yläpuolelle |
CPVO nro 21 | Latvaröyhy: sivuhaaran pituus |
3.2.3 Ruis
Rukiin ( Secale cereale L.) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/058/1) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 5.
Taulukko 5.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 3 | Itutuppi: antosyaaniväri |
CPVO nro 4 | Itutuppi: pituus |
CPVO nro 5 | Ensimmäinen lehti: lehtitupen pituus |
CPVO nro 6 | Ensimmäinen lehti: lehtilavan pituus |
CPVO nro 8 | Lippulehti: tupen härmeisyys |
CPVO nro 10 | Lippulehden viereinen lehti: lehtilavan pituus |
CPVO nro 11 | Lippulehden viereinen lehti: lehtilavan leveys |
CPVO nro 12 | Tähkä: härmeisyys |
CPVO nro 13 | Korsi: karvaisuus tähkän alapuolella |
3.2.4 Vehnä
Vehnän ( Triticum aestivum L. subsp.aestivum ) lajikkeiden osalta seuraavat testatun lajikkeen CPVO:n protokollan (CPVO-TP/003/5) DUS-ominaisuudet voivat poiketa seuraavista yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista, jotka on esitetty taulukossa 6.
Taulukko 6.
Ominaisuuden numero CPVO:n protokollassa | Mahdollisesti poikkeava yhtenäisyyttä koskeva vaatimus |
CPVO nro 3 | Itutuppi: antosyaaniväri |
CPVO nro 6 | Lippulehti: antosyaanin voimakkuus korvakkeissa |
CPVO nro 8 | Lippulehti: tupen härmeisyys |
CPVO nro 9 | Lippulehti: lehtilavan härmeisyys |
CPVO nro 10 | Tähkä: härmeisyys |
CPVO nro 11 | Korsi: korrenniskan härmeisyys |
CPVO nro 20 | Tähkä: muoto |
CPVO nro 21 | Tähkän ylin jaoke: karvainen alue kuperalla puolella |
CPVO nro 22 | Alempi kale: olkapään leveys |
CPVO nro 23 | Alempi kale: olkapään muoto |
CPVO nro 24 | Alempi kale: piikin pituus |
CPVO nro 25 | Alempi kale: piikin muoto |
CPVO nro 26 | Alempi kale: karvainen alue sisäpinnalla |
4 Luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien maatalouskasvilajien luonnonmukaisten lajikkeiden viljely- ja käyttöarvon testaamista koskevat erityissäännökset ja vaatimukset
4.1 Lajikkeen viljelyarvon tutkiminen
4.1.1 Viljely- ja käyttöarvoa koskeva testaaminen on tehtävä luonnonmukaisissa olosuhteissa asetuksen (EU) 2018/848 säännösten ja erityisesti 5 artiklan d, e, f ja g alakohdan yleisten periaatteiden ja 12 artiklan mukaisten kasvintuotantoa koskevien sääntöjen mukaisesti.
4.1.2 Luonnonmukaisen maatalouden erityistarpeet ja -tavoitteet on otettava huomioon lajikkeen testaamisessa ja tulosten arvioinnissa. Viljelyarvokokeissa on selvitettävä taudinvastustus- tai taudinsietokykyä sekä sopeutumista erilaisiin paikallisiin maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin. Mahdollisuuksien mukaan hakijan pyynnöstä voidaan tarkastaa erityisominaisuuksia ja -piirteitä, jos käytettävissä on toistettavissa olevia menetelmiä.
4.1.3 Mikäli lajikkeen viljely- ja käyttöarvoa tai tiettyjä ominaisuuksia kuten tautialttiutta ei ole mahdollista testata luonnonmukaisissa olosuhteissa, voidaan testaus suorittaa jonkin seuraavista kohdista mukaisesti:
a) toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa luonnonmukaista tuotantoa harjoittavien kasvinjalostajien tiloissa tai luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla;
b) vähän tuotantopanoksia sisältävissä olosuhteissa ja mahdollisimman vähäisin käsittelyin;
c) toisessa jäsenvaltiossa, jos jäsenvaltioiden välillä on tehty kahdenvälisiä sopimuksia testien tekemiseksi luonnonmukaisissa olosuhteissa.
4.2 Lajikkeen viljely- ja käyttöarvo
Lajikkeen viljely- ja käyttöarvoa on pidettävä tyydyttävänä, jos lajikkeen viljelyominaisuudet tai sadon käyttöominaisuudet ovat, kokonaisuudessaan arvostellen ja verrattaessa muihin kasvilajikeluetteloon hyväksyttyihin luonnonmukaiseen tuotantoon tarkoitettuihin luonnonmukaisiin lajikkeisiin, selvä parannus lajikevalikoimaan. Viljely- ja käyttöarvoa koskevassa tarkastuksessa on pidettävä erityisen arvokkaina sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat luonnonmukaisen elintarvike- ja rehuntuotannon ja viljelymenetelmien kannalta eduksi ja tärkeitä.