Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
muutetaan nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 211/2017 ) 1 §:n 1 momentin 2 kohta, 3 §:n 5 momentti, 4 §:n 5 momentti sekä 5–10 § seuraavasti:
1 §Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävät
Aluehallintoviraston tehtävänä on:
2) valtionavustusten myöntäminen sekä myöntämiensä avustusten käytön valvonta ja vaikutusten arviointi;
3 § Valtion nuorisoneuvosto
Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvostolla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
4 §Arviointi- ja avustustoimikunta
Toimikunnalla on pääsihteeri, jonka lisäksi toimikunnalla voi olla myös muuta henkilöstöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää pääsihteerin ja muun henkilöstön. Pääsihteeri ja muu henkilöstö ovat palvelussuhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
5 §Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön hyväksyminen valtionapukelpoiseksi
Valtakunnalliseksi nuorisoalan järjestöksi haluavan on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 17 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi tehdään järjestön suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Järjestön toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta nuorisotyön ja -toiminnan kannalta arvioitaessa otetaan huomioon, miten tavoitteellista, tuloksellista ja vaikutuksiltaan laajaa järjestön toiminta on nuorisoalalla.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, miten järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Toiminnan valtakunnallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan alueellinen kattavuus. Järjestön toiminta määritellään valtakunnalliseksi, kun toimintaa järjestetään vähintään seitsemän maakunnan alueella tai järjestön toiminta tavoittaa kohderyhmänsä muutoin maanlaajuisesti.
Nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten niiden edistäminen toteutuu järjestön sisäisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisesti järjestön tavoitteiden ja sen toteuttamien toimenpiteiden kautta sekä kuinka saavutettavaa järjestön toiminta on eri ryhmiin kuuluvien nuorten kannalta.
Järjestön hallinnon ja talouden vastuullista hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, onko järjestön hallinnon ja talouden seuranta ja valvonta järjestetty asianmukaisesti.
Valtionapukelpoiseksi järjestöksi voidaan hyväksyä järjestö, jonka:
1) kokonaisjäsenmäärästä taikka piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten yhteenlasketusta henkilöjäsenmäärästä vähintään kaksi kolmasosaa on nuoria (nuorisojärjestö);
2) toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja tämä osa voidaan erottaa järjestön muusta toiminnasta (nuorisotyötä tekevä järjestö); tai
3) pääasiallinen tarkoitus on tarjota palveluja nuorisoalan järjestöille, kunnille tai muille nuorisoalan yhteisöille (nuorisoalan palvelujärjestö).
Edellä 7 momentissa säädetyistä hyväksymisperusteista tai järjestön toiminnan valtakunnallisuusmääritelmästä voidaan poiketa kieli- tai muun vähemmistön keskuudessa tai toimialallaan valtakunnallisesti edustavaksi katsottavan järjestön osalta edellyttäen, että järjestön toiminta kuitenkin on riittävän kattavaa suhteessa järjestön määrittelemään kohderyhmään.
6 §Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan järjestölle
Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionavustusta myönnettäessä opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestön suunniteltua ja toteutunutta toimintaa. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Järjestön toiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan tavoitteellisuus, tavoitteiden saavuttaminen ja oman toiminnan kehittymisen seuraaminen nuorisotyön ja -toiminnan osalta.
Järjestön toiminnan ajankohtaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin järjestön toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin.
Järjestön toiminnan laajuutta ja saavutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestetyn toiminnan määrä ja monipuolisuus, avustettavaan toimintaan osallistuvien määrä, järjestön nuorten jäsenten määrä sekä se, miten hyvin järjestö tavoittaa kohderyhmänsä valtakunnallisesti.
Nuorten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omassa toiminnassaan ja yhteiskunnallisesti.
Nuorten osallisuuden edistämistä arvioitaessa otetaan huomioon, miten nuoret voivat vaikuttaa järjestön toimintaan sekä minkälaista yhteiskunnassa hyödynnettävää osaamista nuoret saavat järjestössä toimiessaan.
Järjestön hallinnon ja talouden hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä järjestö on varmistanut, että sen hallintoa ja taloutta hoidetaan vastuullisesti.
7 §Valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksi
Nuorisoalan osaamiskeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, korkeakoulu, yhdistys tai säätiö tai niiden sopimukseen perustuva yhteenliittymä.
Nuorisoalan osaamiskeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 19 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset. Arviointi- ja avustustoimikunta antaa asiassa lausuntonsa.
Osaamiskeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskusten toiminta ja osaaminen suhteessa valtakunnallisiin nuorisotyön ja -politiikan kehittämistarpeisiin.
8 §Valtionavustuksen myöntäminen valtakunnalliselle nuorisoalan osaamiskeskukselle
Valtionavustusta myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen yhdessä sopimiin tehtäviin. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa esityksensä.
Osaamiskeskuksen tehtävien ja toiminnan laatua ja laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon osaamiskeskuksen:
palvelukyky ja sen henkilöstön osaaminen suhteessa osaamiskeskuksen tehtäviin;
toiminnan laatua ja määrää mittaavat tunnusluvut;
toiminnan tavoitteellisuus, taloudellisuus sekä miten keskuksen hallintoa ja taloutta on hoidettu.
Osaamiskeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
9 §Nuorisokeskuksen hyväksyminen valtionapukelpoiseksi
Nuorisokeskuksena voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö.
Nuorisokeskukseksi haluavan organisaation on haettava valtionapukelpoisuutta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ministeriön antamien ohjeiden mukaisesti. Ministeriö arvioi, täyttääkö hakija nuorisolain 20 §:ssä säädetyt valtionapukelpoisuuden edellytykset.
Nuorisokeskuksen toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus ja keskuksen valmius kehittää nuorisotyötään. Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon toimintaan osallistuvien nuorten määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä. Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon keskuksen kohderyhmien tavoittaminen sekä keskuksen yhteistyöverkostot ja viestintä. Nuorisokeskusten muodostamaa kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kunkin keskuksen koko, maantieteellinen sijainti ja nuorisokeskusten tarjoaman toiminnan monipuolisuus.
Sen lisäksi, mitä nuorisolain 20 §:n 2 momentissa säädetään, nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuutta hyväksyttäessä edellytetään, että:
keskuksen toiminta on pääosin suunnattu nuorille;
keskuksella on suunnitelmat kestävän kehityksen edistämisestä ja kansainvälisestä toiminnasta ja että keskus noudattaa suunnitelmia toiminnassaan;
keskuksen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti ja että keskuksella on toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä;
keskus on ympäristöltään, tiloiltaan ja varustukseltaan ohjattuun nuorisotyöhön soveltuva;
keskuksessa on nuorisotyöstä vastaava nuorisotyön ammattilainen, riittävä ohjaushenkilöstö ja riittävä nuorisotyön osaaminen;
keskus huolehtii toimintansa ja ympäristönsä turvallisuudesta;
keskuksen toiminta ulottuu useamman kunnan alueelle.
10 §Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselle
Nuorisokeskuksen valtionavustuksen määrää harkittaessa opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi keskuksen suunniteltua ja toteutunutta toimintaa.
Nuorisotyön laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, oman toiminnan seuraaminen, tavoitteiden saavuttamisen arviointi sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen.
Nuorisotyön laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon ohjattuun toimintaan osallistuvien nuorten määrä ja heidän majoitusvuorokausiensa määrä sekä keskuksen järjestämän oman ohjauksen määrä.
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon yhteistyöverkoston monipuolisuus ja laajuus, viestinnän monipuolisuus, kansainvälinen toiminta sekä kestävän kehityksen edistäminen.
Talouden ja hallinnon hoitoa arvioitaessa otetaan huomioon, millä toimenpiteillä keskus on varmistanut, että sen taloutta ja hallintoa hoidetaan vastuullisesti.
Nuorisokeskuksen kirjanpidon tulee olla järjestetty siten, että siitä käyvät ilmi nuorisotyön valtionavustuksella tuetun toiminnan kustannukset.
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä huhtikuuta 2023.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa määräajaksi nimitetyn valtion nuorisoneuvoston ja arviointi- ja avustustoimikunnan henkilöstön nimitysten määräaikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä jatketaan vuoden 2023 loppuun.
Helsingissä 30.3.2023
OpetusministeriLi AnderssonHallitusneuvosAntti Randell