Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

243/2012

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

muutetaan valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 393/2007 ) 3 §, 4 §:n 2 momentti, 6-8 §, 9 §:n 1 momentti, 11–13 ja 15 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi asetuksessa 665/2009, 7 § asetuksessa 786/2007, 8 § osaksi asetuksissa 302/2008, 1184/2010 ja 1130/2011 sekä 9 §:n 1 momentti asetuksessa 1491/2007 seuraavasti:

3 §Valtioneuvoston kanslian organisaatio

Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri johtaa kanslian toimintaa alivaltiosihteerin avustamana. Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksiköiden ja virkamiesten toimintaa siten kuin 13 §:ssä säädetään ja suorittaa ne tehtävät, jotka pääministeri ja kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa asioissa osoittavat.

Valtioneuvoston kansliassa on seuraavat osastot:

1)

EU-asioiden osasto;

2)

hallinto- ja palveluosasto;

3)

omistajaohjausosasto;

4)

valmiusosasto; sekä

5)

viestintäosasto.

Kansliassa on lisäksi osastoihin kuulumattomia yksiköitä. Näistä ja osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään työjärjestyksessä. Osastojen ja yksikköjen sisäisestä organisaatiosta määrätään muutoin alivaltiosihteerin päätöksellä.

4 §Ratkaisuvallan käyttö

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö tai yksikön päällikkönä toimiva virkamies voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa virkamies muutoin saisi ratkaista.

6 §Valtioneuvoston kanslian virkamiehet

Valtioneuvoston kansliassa on pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Lisäksi kansliassa on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kansliassa on pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä.

Kansliassa on valtioneuvoston turvallisuusjohtaja. Tehtävää voi myös hoitaa pääministerin pyynnöstä muun ministeriön tai puolustusvoimien tehtävään määräämä tai komentama virkamies. Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja toimii ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen puheenjohtajana ja valmiuspäällikkökokouksen sihteeristö toimii tässä tehtävässä hänen ohjauksessaan.

Virkojen sekä määräaikaisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta sekä yksikön päällikön tehtävään määräämisestä päättää alivaltiosihteeri.

7 §Arvonimet

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. EU-asioiden osaston osastopäälliköllä on kuitenkin EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja apulaisosastopäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi sekä viestintäosaston osastopäälliköllä on valtioneuvoston viestintäjohtajan arvonimi.

8 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:

1)

alivaltiosihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2)

osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

3)

apulaisosastopäälliköllä sekä yksikön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lisäksi käännöstoimiston päälliköksi määrätyllä virkamiehellä suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;

4)

hallitusneuvoksella, lainsäädäntöneuvokselle ja hallitussihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

5)

valtioneuvoston turvallisuusjohtajalla, finanssineuvoksella ja muulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, talousneuvoston pääsihteerillä, talouspäälliköllä ja muulla vastaavalla päälliköllä, erityisasiantuntijalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

6)

käännöstoimistossa käännöstyötä tekevällä virkamiehellä korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto.

Lisäksi siltä, joka erityisesti tekee ja tarkastaa käännöksiä kansalliskielille edellytetään suomen ja ruotsin kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.

9 §Virkamiesten nimittämistoimivalta

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, johtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, finanssineuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, ohjelmaneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

11 §Pääministerin valtiosihteerin tehtävät

Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:

1)

edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;

2)

johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;

3)

huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa ja toimia ministeriöiden kansliapäälliköiden kokousten puheenjohtajana;

4)

käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;

5)

johtaa pääministerin avuksi määrättyjä virkamiehiä; sekä

6)

johtaa valtioneuvoston kansliaa alivaltiosihteerin avustamana.

12 §Ministerin valtiosihteerin tehtävät

Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:

1)

edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;

2)

ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;

3)

huolehtia yhdessä alivaltiosihteerin kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;

4)

avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;

5)

edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti; sekä

6)

hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.

13 §Alivaltiosihteerin tehtävät

Alivaltiosihteerin tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kanslian ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:

1)

vastata kanslian toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;

2)

huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta kansliassa;

3)

vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta kansliassa sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muden ministeriöiden kanssa;

4)

johtaa ja kehittää kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

5)

vastata kanslian ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;

6)

vastata kanslian ja sen hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;

7)

toimia valtioneuvoston esittelijänä hallitusta muodostettaessa; sekä

8)

huolehtia kanslian yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.

Alivaltiosihteeri suorittaa edellä mainitut tehtävät pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin alaisena.

15 §Valmistelusta määrääminen

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri voi määrätä kanslian virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi pääministerin toimialaan kuuluvan asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa alivaltiosihteerillä, osaston ja yksikön päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

  Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012

PääministeriJyrki KatainenAlivaltiosihteeriTimo Lankinen

Sivun alkuun