734/2011

Rikosseuraamuslaitoksen on syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista laadittava nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelma, josta tulee ilmetä:

Rikosseuraamuslaitoksen on kuultava epäiltyä toimeenpanosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Alle 18-vuotiaan epäillyn huoltajalle, edunvalvojalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Rikosseuraamuslaitos voi nuorisorangaistuksen tuomitsemisen jälkeen antaa toimeenpanosuunnitelmaan perustuvia täytäntöönpanossa tarpeellisia määräyksiä, jotka koskevat valvontatapaamisten ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tilaisuuksien ajankohtia sekä tehtävien, ohjelmien ja perehtymisen tarkempaa sisältöä.

Rikosseuraamuslaitos huolehtii nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta siten kuin siitä tässä laissa ja tarkemmin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Jos nuorisorangaistukseen tuomittua ei tavata eikä hänen oleskelupaikkaansa saada selville, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö antaa tuomitusta etsintäkuulutuksen. Tuomittua kehotetaan etsintäkuulutuksessa viimeistään määräpäivänä ottamaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa varten yhteys Rikosseuraamuslaitokseen. Etsintäkuulutuksessa on ilmoitettava, että muussa tapauksessa pannaan vireille menettely muun rangaistuksen tuomitsemiseksi nuorisorangaistuksen sijasta.

Samaan aikaan täytäntöön pantavina olevat nuorisorangaistukset lasketaan täytäntöönpanossa yhteen. Yhteinen enimmäiskesto on kuitenkin yksi vuosi kuusi kuukautta. Rikosseuraamuslaitoksen on tarvittaessa tarkistettava toimeenpanosuunnitelmaa yhteenlaskemisen edellyttämällä tavalla.

Nuorisorangaistukseen tuomitun valvojana toimii Rikosseuraamuslaitoksen virkamies ( valvoja ).

Nuorisorangaistuksen tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi valvojan avuksi voidaan määrätä tehtävään suostunut henkilö ( apuvalvoja ), jolla on tehtävän hoitamiseen soveltuva sosiaali-, nuoriso- tai kasvatusalan koulutus sekä kokemus työskentelystä nuorten kanssa. Erityisestä syystä tehtävään voidaan määrätä muukin siihen sopiva henkilö.

Rikosseuraamuslaitos tekee apuvalvojan kanssa sopimuksen tehtävän hoitamisesta sekä päättää hänelle valtion varoista maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Solmittavalla sopimuksella ei synny Rikosseuraamuslaitoksen ja apuvalvojan välille virkasuhdetta eikä työsopimussuhdetta.

Apuvalvojaan sovelletaan kielilakia (423/2003) ja rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Valvojan tulee:

Apuvalvojan tulee noudattaa valvojan hänelle nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa varten antamia määräyksiä sekä ilmoittaa valvojalle toimeenpanosuunnitelman ehtojen ja siihen perustuvien määräysten rikkomisesta.

Valvojan ja apuvalvojan on toimittava niin, että heidän toimenpiteistään ei aiheudu tuomitulle tai hänen läheisilleen tarpeetonta haittaa.

Nuorisorangaistukseen tuomittu on velvollinen noudattamaan toimeenpanosuunnitelmaa sekä Rikosseuraamuslaitoksen hänelle antamia toimeenpanosuunnitelmaan perustuvia täytäntöönpanossa tarpeellisia määräyksiä. Tuomitun tulee toimeenpanosuunnitelmassa määrätyllä tavalla pitää yhteyttä valvojaansa.

Jos tuomittu on valvontatapaamisessa tai muussa 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilaisuudessa ulkoisista merkeistä päätellen todennäköisesti alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen, valvojan tai muun Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen on kirjattava päihtymystilaa koskevat havainnot. Jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista, Rikosseuraamuslaitoksen virkamies voi velvoittaa tuomitun suorittamaan puhalluskokeen.

Rikosseuraamuslaitos voi väliaikaisesti keskeyttää nuorisorangaistuksen tai sen jäljellä olevan osan täytäntöönpanon yhteensä enintään yhdeksi vuodeksi, jos nuorisorangaistuksen suorittamiselle loppuun rangaistusaikana on este eikä sen syynä ole 16 §:n 3 momentissa tarkoitettu vakava toimeenpanosuunnitelman ehtojen tai siihen perustuvien määräysten rikkominen. Tässä momentissa säädetyn enimmäisajan täytyttyä nuorisorangaistuksen suorittamisaika jatkuu esteestä huolimatta yhtäjaksoisesti rangaistusajan loppuun.

Noudosta päättää pidättämiseen oikeutettu poliisimies Rikosseuraamuslaitoksen pyynnöstä. Noudettavaksi määrätty saadaan ottaa kiinni enintään kuusi tuntia ennen 1 momentissa tarkoitettua tilaisuutta ja ottaa säilöön. Nouto on pyrittävä suorittamaan niin, ettei tuomittu sen vuoksi joudu tarpeettomasti huomion kohteeksi. Tuomittua ei saa pitää kiinni tai säilössä kauempaa kuin tilaisuuteen noutaminen edellyttää.

Jos nuorisorangaistukseen tuomittu menettelee 12 §:ssä säädettyjen velvollisuuksiensa vastaisesti, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle suullinen tai kirjallinen huomautus. Jos tuomittu ei ojennu hänelle annetusta huomautuksesta tai muuten vakavasti rikkoo toimeenpanosuunnitelman ehtoja tai siihen perustuvia määräyksiä, Rikosseuraamuslaitoksen on annettava hänelle kirjallinen varoitus.

Ennen varoituksen antamista tuomitulle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Varoituksen antamisen yhteydessä tuomitulle on ilmoitettava, että sen noudattamatta jättäminen johtaa asian saattamiseen käsiteltäväksi tuomioistuimessa ja 18 §:ssä tarkoitetun rangaistuksen tuomitsemiseen.

Jos nuorisorangaistukseen tuomittu ei aloita nuorisorangaistuksen suorittamista, jättää suorittamisen kesken tai ei ojennu varoituksesta eikä hänellä ole menettelyynsä hyväksyttävää syytä, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi. Samalla Rikosseuraamuslaitos voi kieltää nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen tai keskeyttää täytäntöönpanon.

Rikosseuraamuslaitoksen on 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viipymättä laadittava selvitys asiasta syyttäjälle. Jos syyttäjä katsoo nuorisorangaistukseen tuomitun menetelleen mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla, hänen tulee viipymättä saattaa asia käsiteltäväksi siinä tuomioistuimessa, joka on ratkaissut nuorisorangaistukseen johtaneen rikosasian ensimmäisenä oikeusasteena taikka jonka tuomiopiirissä tuomittu asuu tai vakinaisesti oleskelee.

Tuomioistuimen on ennen asian ratkaisemista kuultava nuorisorangaistukseen tuomittua henkilökohtaisesti. Myös Rikosseuraamuslaitoksen edustajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämä ole asian käsittelyn kannalta selvästi tarpeetonta. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään.

Valitus, jolla haetaan muutosta tuomioistuimen tämän pykälän nojalla tekemään ratkaisuun, on käsiteltävä kiireellisenä.

Kun yhteinen ehdoton vankeusrangaistus on rikoslain 7 luvun 8 §:n mukaisesti tuomittu, Rikosseuraamuslaitoksen on muutoksenhausta huolimatta heti keskeytettävä nuorisorangaistuksen täytäntöönpano. Rikosseuraamuslaitos voi keskeyttää täytäntöönpanon myös, jos se saa syyttäjältä ilmoituksen, että nuorisorangaistukseen tuomittua tullaan syyttämään rikoksesta, joka syyttäjän arvion mukaan voi johtaa ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen.

Rikosseuraamuslaitos maksaa kohtuulliset matkakustannukset, jotka aiheutuvat toimeenpanosuunnitelman laatimisesta ja nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta.

Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja päättää 16 §:n 3 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä täytäntöönpanon aloittamisen kieltämisestä ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä.

Yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja tai työjärjestyksessä määrätty apulaisjohtaja taikka rikosseuraamusesimies päättää 14 §:n 2 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä, 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta noudon pyytämisestä ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kirjallisen varoituksen antamisesta.

Valvoja tai muu työjärjestyksessä tehtävään määrätty Rikosseuraamuslaitoksen virkamies päättää 13 §:ssä tarkoitetusta päihteiden käytön valvonnasta ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta suullisen tai kirjallisen huomautuksen antamisesta.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin: