Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

266/2010

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 44/2010 (Julkaistu 27.4.2010)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

kumotaan maaseudun yritystoiminnan tukemisesta 1 päivänä kesäkuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 632/2007 ) 24 §:n 3 momentti,

muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 5 kohta, 5, 10, 12, 14, 16 ja 17 §, 27 §:n 1 momentti, 28, 29, 32―34, 39, 40, 44 § ja 45 §:n 2 momentin johdantokappale sekä liite 2, sellaisina kuin niistä ovat 17, 29 ja 44 § osaksi asetuksessa 271/2008 ja 32―34 § edellä mainitussa asetuksessa, sekä

lisätään 25 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 271/2008, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 36 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 271/2008, uusi 2 momentti seuraavasti:

1 §Soveltamisala


Tällä asetuksella täydennetään niitä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja sen nojalla annettujen komission asetusten tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat asetuksen 20 ja 52 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä sekä 16 a artiklan mukaisia toimia.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:


5)

Yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annettua komission asetusta (EY) N:o 800/2008;


5 §Yrityksen työntekijöiden määrä

Yrityksen työntekijöiden määrän laskennassa noudatetaan, mitä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä 1 säädetään.

10 §Yrityksen tuettava toiminta

Tuettavan investoinnin tai muun toimenpiteen on liityttävä sellaiseen yritystoimintaan, joka lisää ohjelma-alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistaa alueen elinkeinotoimintaa tai parantaa elinkeinotoiminnan rakennetta heikentämättä kuitenkaan toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Jollei vuotuisen myöntövaltuuden rajoissa ole mahdollista myöntää tukea kaikille tukikelpoisille hakijoille, tukea on ensisijaisesti myönnettävä sellaiselle yritykselle, jonka toiminnan voidaan katsoa tehokkaimmin edistävän alueellista suunnitelmaa samoin kuin siinä ohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja elinkeinotoiminnan painopisteitä, jonka toteuttamiseen osoitetusta myöntövaltuudesta tuki on tarkoitus myöntää. Toimintaryhmälle jätettyä hakemusta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon paikallisen suunnitelman toteutuminen.

Mikroyritystä suuremman muun yrityksen kuin maatalousyrityksen harjoittaessa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä, toimintaa voidaan tukea vain, jos yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kyseisestä toiminnasta.

12 §Valtiontukisääntöjen soveltaminen yritystukea myönnettäessä

Myönnettäessä yritystoiminnan käynnistystukea, yrityksen kehittämistukea tai 29 §:n 4 momentissa tarkoitettua yrityksen investointitukea noudatetaan, mitä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 säädetään.

Myönnettäessä investointitukea maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen noudatetaan, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 88 artiklan 1 kohdassa säädetään.

Myönnettäessä muuta kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettua investointitukea noudatetaan, mitä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään.

14 §Tuettavan toiminnan toteutusalue

Tukea muuhun toimintaan kuin maataloustuotteen ensiasteen jalostukseen tai kaupan pitämiseen ei myönnetä, jos tuettava toimenpide toteutetaan alueella, joka kuuluu liitteessä 1 mainitun vuoden 2005 kuntajaon mukaisen kunnan sellaiseen taajama-alueeseen tai sen osaan, joka rakennustensa koon, tiheyden, katuverkoston tai muun yhdyskuntarakenteen puolesta on yleisilmeeltään kaupunkimainen. Tuki voidaan jättää myöntämättä myös sellaista toimenpidettä varten, joka toteutetaan vastaavanlaisella alueella.

Jollei rakennerahastolain (1401/2006) 17 §:ssä tarkoitetulla maakunnan yhteistyöryhmällä ole mainitun pykälän 8 momentin mukaista jaostoa tai jollei kunta kuulu lain soveltamisalueeseen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on hallinnointilain 5 §:n 1 momentin mukaista menettelyä noudattaen tiedotettava niistä alueista, joita se pitää 1 momentin mukaisina kaupunkimaisina alueina.

16 §Käynnistystuella tuettava toiminta

Käynnistystukea voidaan myöntää yritykselle sen palkatessa työntekijöitä yrityksen tavanomaista, säännöllistä liiketoimintaa varten vähintään 25 viikkotyötuntia käsittävään jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen. Käynnistystukea ei myönnetä kausiluonteisiin lyhytaikaisiin töihin otettujen henkilöiden palkkoihin. Tuen myöntämisen perusteena tulee olla vähintään kuuden kuukauden palkkakustannukset.

Käynnistystukea ei myönnetä EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 20 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.

17 §Työntekijöiden määrä yrityksessä

Tukea voidaan myöntää yritykselle, jonka työntekijöiden määrä yrittäjää lukuun ottamatta ei ole ylittänyt puolta henkilötyövuotta sinä tilikautena, jona hakemus on tullut vireille, ja sitä edeltäneenä tilikautena.

Yhteisön hakiessa tukea vähintään yksi sen osakkaista tai jäsenistä katsotaan yrittäjäksi.

25 §Rakentamisen ja rakennuksen hankinnan hyväksyttävät kustannukset


Tukea voidaan myöntää maan hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin maan osuus ei ylitä kymmentä prosenttia koko kiinteistön hankinnan tukikelpoisista kustannuksista.


27 §Julkinen rahoitus

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen saaja rahoittaa investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea.


28 §Muuten kuin rahoituksena myönnetty valtiontuki

Tuen enimmäismäärässä otetaan huomioon hakijan muun lain kuin maaseudun kehittämislain nojalla saama tai hakijalle kuuluva tai muun viranomaisen tai julkisyhteisön myöntämä muuten kuin rahoituksena myönnetty tuki tai etuus, jos se on kohdistunut samaan toimenpiteeseen kustannusten vähennyksenä, käyttöoikeutena tai muulla tavoin muodossa, eikä ole toimenpiteeseen myönnettyä rahoitusta. Enimmäismäärässä ei kuitenkaan oteta huomioon verovähennyksiä, ellei vähennys kuulu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan mukaiseen hyväksyttyyn tukijärjestelmään.

29 §Investointituen määrä

Investointituen määrässä otetaan huomioon investoinnin luonne ja merkittävyys.

Investointitukea voidaan myöntää maatalousyritykselle, mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja keskisuurelle yritykselle siten, että tuen prosentuaalinen enimmäismäärä investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta on:

Kansallinen tukialue

Keskisuuri yritys prosenttia

Pieni yritys prosenttia

Maatalous- ja mikroyritys prosenttia

I tukialue

25

35

35

II tukialue

15

25

25

harvaan asuttu maaseutu

35

III tukialue

10

20

20

harvaan asuttu maaseutu

30

Harvaan asutulla maaseudulla 2 momentissa tarkoitetaan aluetta, joka muodostuu liitteessä 2 mainituista vuoden 2005 kuntajaon mukaisista kunnista.

Lukuun ottamatta maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä koskevaa investointia, tuki myönnetään kokonaan de minimis –tukena, jos III tukialueella tuen prosenttiosuus investoinnin hyväksyttävästä kustannuksesta ylittää 20 prosenttia.

32 §Kehittämistuen määrä

Kehittämistukea voidaan myöntää enintään:

1)

90 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämistä koskevan enintään 3 000 euron määräisen neuvonta- tai muun vastaavan asiantuntijapalvelun hankkimisesta;

2)

75 prosenttia yritysryhmän kehittämistyöstä aiheutuvista kustannuksista, jos tuen hakijana on kehittämisyhteisö;

3)

50 prosenttia muun kehittämistoimenpiteen kustannuksista.

Jos hyväksyttävät kustannukset aiheutuvat EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 28 artiklassa tarkoitettuun toimeen kohdistuvasta kehittämistyöstä, tukea voidaan myöntää 1 momentista poiketen enintään:

1)

40 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maataloustuotteen ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka käsittelee puuta ennen teollista jalostusta;

2)

50 prosenttia yritykselle, joka harjoittaa maitotuotteiden ensiasteen jalostusta tai kaupan pitämistä sekä mikroyritykselle, joka jalostaa maa- tai metsätalouden tuottamaa biomassaa uusiutuvaksi energian raaka-aineeksi.

Tuki myönnetään de minimis -tukena.

33 §Yritysryhmän kehittämistoimenpiteet

Myönnettäessä tukea yritysryhmälle yksittäiselle yritykselle kohdistuva tuki lasketaan jakamalla koko kehittämistoimenpiteelle myönnettävä tuki kullekin yritykselle sopimuksen perusteella osoitettavien kehittämispalveluiden kustannusten suhteessa. Jollei kustannusten kohdistuminen ole kohtuudella selvitettävissä, tukikelpoiset kustannukset jaetaan yritysryhmään osallistuvien yritysten määrällä. Tuki myönnetään de minimis -tukena kunkin ryhmään osallistuvan yrityksen de minimis -tuen enimmäismäärän rajoissa.

Myönnettäessä tukea yritysryhmälle EY:n maaseudun kehittämisasetuksen 29 artiklan mukaiseen kehittämistoimenpiteeseen, vähintään yhden yrityksen on oltava joko alkutuottaja tai kuuluttava jalostusteollisuuteen. Edellä 1 momentista poiketen tukea ei saa kohdistaa alkutuottajalle.

34 §Hyväksyttävien kustannusten kohtuullisuus

Jos hankintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on käytettävä viitekustannuksia. Jos viitekustannuksia ei käytetä, yli 10 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden arvioimiseksi on tuen hakijan pyydettävä tarkoituksenmukaisella tavalla riittävä määrä tarjouksia. Viitekustannuksilla tarkoitetaan sellaisia yleisesti käytössä olevia yhtenäisiä kustannuksia, joita yritykset ja viranomaiset kyseisellä toimialalla pääasiassa käyttävät arvioidessaan toimenpiteiden kustannuksia.

Jos kustannusten kohtuullisuutta ei ole selvitetty edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, yli 2000 euron hankinnoissa tuen hakijan on selvitettävä paikkakunnan tavanomainen hintataso. Paikkakunnan tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan niiden tavaran- tai palvelujen toimittajien yleisesti käyttämiä hintoja, joiden toimituksia tai palveluja paikkakunnalla yleisesti vastaavissa hankinnoissa käytetään.

Jos viitekustannuksia ei ole käytetty, tarjouksia ei ole pyydetty tai paikkakunnan hintatasoa ei ole selvitetty, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on muulla tavoin varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta.

36 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset


Edellä 1 momentista poiketen tukea voidaan myöntää aineettoman omaisuuden tai toimipaikan hankintaan vain, jos hankinta täyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa ja 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut edellytykset.

39 §Toimenpiteen aloittaminen

Käynnistystukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun työntekijä palkataan jatkuvaksi tarkoitettuun työsuhteeseen.

Investointitukea tai kehittämistukea haettaessa toimenpide katsotaan aloitetuksi, kun:

1)

kiinteistön tai vuokra-alueella olevan rakennuksen lopullinen kauppakirja on allekirjoitettu;

2)

rakennettaessa tai laajennettaessa rakennusta sen perustustyö on aloitettu valamalla tai muulla vastaavalla kestävällä tavalla tai, jos perustustyön toteuttaa urakoitsija, lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu;

3)

peruskorjattaessa rakennusta tai kehitettäessä yritystä työn tekeminen on aloitettu tai, jos se teetetään, lopullinen sopimus työn tekemisestä tai toimenpiteen toteuttamisesta on allekirjoitettu;

4)

hankittaessa kone, laite tai muu käyttöomaisuuteen kuuluva esine tai oikeus, tilaus on tehty tai lopullinen sopimus hankinnasta on allekirjoitettu tai, jos tilausta tai hankintasopimusta ei edellytetä, esineen tai oikeuden hankintahinta on maksettu;

5)

toteutettaessa muuta kuin 1―4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toimenpide on maksettu, jollei toimenpide ole edellyttänyt aikaisemmin tehtyä tilausta tai sopimusta, jolloin niiden tekoajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi.

Aloittamisen perustuessa hankintahinnan maksuun ensimmäisen erän maksun ajankohta katsotaan aloittamisajankohdaksi maksettaessa hankintahinta useana eränä.

Toimenpidettä ei kuitenkaan katsota aloitetuksi, jos tuettava toimenpide sisältää useita hankintoja ja edellä 2 momentissa tarkoitetun hankinnan arvo on vähäinen suhteessa toimenpiteen hyväksyttävään kokonaiskustannukseen.

40 §Toimenpiteen toteuttamisen määräaika

Tuettavalle toimenpiteelle voidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä asettaa maaseudun kehittämislain 23 §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa lyhyempi toteutusaika.

Toteutusaika on asetettava siten, että tuettava toimenpide voidaan toteuttaa ja tuki maksaa ohjelman toteuttamiselle ja tukien maksamiselle asetetussa määräajassa.

44 §Tuen maksuerät ja maksamisen hakuaika

Käynnistystuki maksetaan vuosittain enintään kahdessa erässä loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahaosuuden maksamista lukuun ottamatta.

Kiinteistön, koneen, laitteen, aineettoman omaisuuden taikka muun käyttöomaisuuden hankintaan tai yrityksen kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään neljässä erässä.

Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen myönnetty investointituki maksetaan enintään neljässä erässä. Viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen määrästä.

Investoinnin tai muun toimenpiteen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamiselle asetetun määräajan päättymisestä. Käynnistystuen viimeisen erän maksamista on haettava loppumaksun jälkeen maksettavan lomarahan, -palkan tai -korvauksen osalta kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaisen työsuhteen perusteella lomaraha, -palkka tai -korvaus on viimeistään maksettava.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päättää, että tuki maksetaan määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut toimenpiteen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta ohjelman toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

45 §Seurantatiedot


Tuen vaikuttavuuden seuraamiseksi tuen saajan on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yrityksen kehittymistä koskevat seuraavat tiedot:


Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä huhtikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleeseen hakemukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan yhteisön osaksi rahoittaman tuen myöntämisen edellytyksenä tässä asetuksessa säädetyin ehdoin on, että ohjelma on hyväksytty ja tässä asetuksessa säädetyt tuen myöntämisen edellytykset ovat ohjelman mukaisia.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2010

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaHallitussihteeri Mika Saari

Liite 2

Asetuksen 29 §:n 3 momentissa tarkoitetut kunnat:

Alavieska

Dragsfjärd

Eno

Enonkoski

Enontekiö

Hailuoto

Hartola

Haukivuori

Heinävesi

Hirvensalmi

Houtskari

Hyrynsalmi

Ilomantsi

Inari

Iniö

Jaala

Joutsa

Juankoski

Juuka

Juva

Kaavi

Kangasniemi

Kannonkoski

Karstula

Karvia

Keitele

Kemijärvi

Kestilä

Kesälahti

Kihniö

Kinnula

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivijärvi

Kolari

Konnevesi

Korppoo

Kuhmo

Kuhmoinen

Kuivaniemi

Kuru

Kustavi

Kuusamo

Kyyjärvi

Kärsämäki

Lavia

Lehtimäki

Leivonmäki

Leppävirta

Lestijärvi

Lieksa

Luhanka

Luumäki

Längelmäki

Maalahti

Merijärvi

Merikarvia

Miehikkälä

Multia

Muonio

Mäntyharju

Nauvo

Nurmes

Padasjoki

Paltamo

Parikkala

Parkano

Pelkosenniemi

Pello

Pertunmaa

Pieksänmaa

Pielavesi

Pihtipudas

Piippola

Polvijärvi

Pomarkku

Posio

Pudasjärvi

Pulkkila

Punkaharju

Puolanka

Puumala

Pyhäjärvi

Pyhäntä

Pylkönmäki

Rantasalmi

Rantsila

Ranua

Rautalampi

Rautavaara

Rautjärvi

Ristijärvi

Ruokolahti

Ruovesi

Rymättylä

Rääkkylä

Saarijärvi

Salla

Savitaipale

Savonranta

Savukoski

Siikainen

Simo

Sodankylä

Soini

Sonkajärvi

Sotkamo

Sulkava

Sumiainen

Suodenniemi

Suomenniemi

Suomussalmi

Suonenjoki

Sysmä

Särkisalo

Taivalkoski

Tervo

Tervola

Tohmajärvi

Tuusniemi

Utajärvi

Utsjoki

Vaala

Valtimo

Varpaisjärvi

Velkua

Vesanto

Vieremä

Vihanti

Viitasaari

Virrat

Vuolijoki

Yli-Ii

Ylitornio

Ylämaa

Ähtäri

Sivun alkuun