Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1783/2009

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 211/2009 (Julkaistu 10.12.2009)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä,

muutetaan pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1999 annetun valtioneuvoston päätöksen ( 512/1999 ) 2 ja 3 §, 5 §:n 2 momentti, 10, 11 ja 14 §, 14 b §:n 3 momentti sekä 17―19 ja 21 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 § asetuksessa 373/2005, 3 § asetuksessa 940/2001, 11 § asetuksissa 1108/1999 ja 1393/2007, 14 ja 18 § asetuksessa 196/2002 sekä 14 b §:n 3 momentti asetuksessa 1458/2006, seuraavasti:

2 §Pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa 3―5 §:ssä tarkoitetut korvaukset kunnalle, joka on laatinut tai sitoutuu laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 7 §:ssä tarkoitetun maahanmuuttajien kotouttamisohjelman.

3 §Laskennallinen korvaus pakolaisten vastaanotosta

Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 2 091 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta.

5 §Korvaus erityiskustannuksista


Edellä 1 momentin 2―4 kohdassa tarkoitetut kustannukset voidaan korvata vain siltä osin kuin niitä ei makseta 3 §:ssä tarkoitettuna laskennallisena korvauksena ja korvaamisesta on erikseen sovittu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken.

10 §Korvaus entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneen erityiskustannuksista

Kunnalle voidaan lisäksi korvata 8 §:ssä tarkoitetun henkilön sairauden tai vamman edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat huomattavat kustannukset enintään viideltä vuodelta. Kustannusten korvaamisesta sovitaan erikseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken.

11 §Sodassa vapaaehtoisina palvelleiden kustannusten korvaaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunta voivat sopia Suomen sodissa vuosina 1939―1945 vapaaehtoisina palvelleiden entisen Neuvostoliiton alueelta olevien henkilöiden ja heidän aviopuolisoidensa terveydentilan tulotarkastuksesta, asumisesta, toimeentulon turvaamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta enintään viideltä vuodelta.

Sisäasiainministeriö voi osoittaa kunnan, jonka kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen.

14 §Sopimus turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta

Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Sopimukseen on sisällytettävä vastaanottokeskustoiminnan ja järjestelykeskustoiminnan ohjausta, valvontaa, korvausten määräytymisperusteita ja korvausten maksuaikoja koskevat määräykset. Lisäksi on sovittava menettelytavoista vastaanottokeskusta laajennettaessa, supistettaessa tai lakkautettaessa.

14 b §Korvattavat kustannukset


Maahanmuuttoviraston on pyydettävä ihmiskaupan uhrien auttamisesta huolehtivan vastaanottokeskuksen johtajan lausunto siitä, ovatko korvauksena haettavat kustannukset aiheutuneet ihmiskaupan uhrin asemasta johtuvien palvelujen ja toimenpiteiden järjestämisestä. Muilta osin korvausasiassa menetellään siten kuin 5 luvussa säädetään.

17 §Korvausten maksaminen kunnille

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa korvaukset kunnalle kunnan hakemuksen perusteella.

Luvussa 2 tarkoitetut korvaukset maksetaan toimintavuotta seuraavana kalenterivuonna.

18 §Kustannusten korvaaminen turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestäjille

Maahanmuuttovirasto korvaa täysimääräisesti turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

19 §Alaikäisen edustamisesta aiheutuvien kustannusten maksaminen

Maahanmuuttovirasto maksaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun alaikäisen edustajan palkkion ja edustamisesta aiheutuvat kulut hakemuksesta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 a §:ssä tarkoitetun alaikäisen edustajan palkkion ja edustamisesta aiheutuvat kulut hakemuksesta.

21 §Korvausten palautusvelvollisuus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja 14 b tai 18 §:n mukaan maksetun korvauksen osalta Maahanmuuttovirasto voi määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos:

1)

korvauksen suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja; tai

2)

muutoin käy selville, että korvaus on suoritettu perusteettomasti.

Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Maahanmuuttoviraston päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on tehtävä viimeistään viidentenä kalenterivuonna sen toimintavuoden päättymisestä, jolta korvaus on maksettu.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Ministeri Mari KiviniemiLainsäädäntöneuvos Henri Helo

Sivun alkuun