Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

759/2005

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun yritystoimintaan ja kehittämiseen myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2006

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
759/2005
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 127/2005 (Julkaistu 27.9.2005)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 64 §:n 2 momentin, sellaisena kuin niistä on 64 §:n 2 momentti laissa 44/2000, nojalla:

1 lukuYleistä

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään maatilatalouden kehittämisrahastosta vuonna 2006 osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan asetuksen liitteessä 1 mainittujen kuntien alueella myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslaki:

1)

10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan sekä 16 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen;

2)

10 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohdassa sekä 13, 15 ja 16 §:ssä tarkoitettuihin maaseudun kehittämishankkeisiin; sekä

3)

14 §:ssä tarkoitettujen toimintaryhmien toimintaan.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tukia ei myönnetä kalastusta koskeviin hankkeisiin.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämisestä annettua valtioneuvoston asetusta (609/2000);

2)

maatalouteen liittyvällä kehittämisellä sellaista kehittämistä, jonka kohteena on EY:n perustamissopimuksen liitteen I mukaisten tuotteiden tuotanto tai sellainen sanottujen tuotteiden jalostus tai markkinointi, jossa tuote säilyy liitteen I mukaisena tuotteena maatalousalalla myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2) 4.3.3 kohdan mukaisesti;

3)

metsätaloudella metsien taloudellista, ekologista ja yhteiskunnallista merkitystä parantavia toimenpiteitä ennen puun kaukokuljetusta;

4)

maaseutuyrityksellä rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua yritystä;

5)

maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksella ja markkinoinnilla EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen maataloustuotteiden sellaista lajittelua, pakkaamista, säilyttämistä, jalostamista tai muuta käsittelyä, jonka jälkeen tuote on edelleen EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettu maataloustuote;

6)

ohjelmalla kansallisesti rahoitettavaa Etelä- ja Länsi-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa.

3 §Rahoitus

Tuki ohjelman toteuttamiseen myönnetään kokonaan kansallisista varoista.

Tukea voidaan myöntää ohjelman mukaisiin hankkeisiin.

2 lukuTuki maaseudun yritystoimintaan

4 §Tuen kohdentuminen

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin.

5 §Maatalouden muut tuotantosuunnat

Tukea maatilalla harjoitettavaan maataloustuotantoon liittyviin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoon, sienten kasvatukseen, riistatarhaukseen, luonnonmarjojen ja -sienten keräämiseen, maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen tai muuhun edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavan maataloudeksi luettavan toiminnan välttämättömiin investointeihin.

Tukea ei myönnetä maatalous- tai metsätraktoreiden taikka puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan eikä investointiin, joka edistää biisonin-, emun- tai strutsinlihan tuotantoa taikka biisonien, emujen tai strutsien tarhausta.

Tukea ei myöskään voida myöntää maatilatalouden rakennetuesta ja vastaavaan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1436/2004) 5 §:n 1 momentin 1, 2, 4 tai 7―11 kohdissa tarkoitettuihin investointeihin, jos kysymys on tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömistä tuotantoon liittyvistä investoinneista.

6 §Maatilan muu yritystoiminta

Muun yritystoiminnan kuin maa- ja metsätalouden tukikelpoisena toimintana pidetään:

1)

turvetuotantoa;

2)

muuta koneurakointia maatilan tuotantovälineillä ja muuten tilalta käsin harjoitettuna kuin varsinaisen maatalouden töiden urakointia;

3)

palvelujen tuottamista käyttäen hyväksi maatalouden tuotanto-omaisuutta, eläimet mukaan lukien, tai maatilan asuinrakennuksia;

4)

ohjelmapalveluja ja muita aineettomia palveluja, joissa käytetään hyväksi maaseutua;

5)

tavaroiden tuottamista pienimuotoisena yritystoimintana; sekä

6)

muuta 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan rinnastettavaa yritystoimintaa.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä maatalous- tai metsätraktoreiden taikka puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

7 §Maatilan lämpökeskukset

Tukea voidaan myöntää puuta hyödyntävän lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on osoittanut varoja kyseiseen toimintaan.

8 §Investoinnit muualla kuin maatilalla

Tukea investointeihin voidaan myöntää maaseutuyrityksille ja rahoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy:

1)

muuhun metsätaloustuotteiden jalostukseen kuin kemialliseen puunjalostukseen;

2)

palvelujen tai tavaroiden tuottamiseen;

3)

1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden välittämiseen ja markkinointiin lukuun ottamatta maataloustuotteiden vähittäiskauppaa;

4)

6 §:ssä tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen välittämiseen tai markkinointiin;

5)

yrityspalvelujen tuottamiseen; sekä

6)

muuhun toimintaan, joka voidaan rinnastaa 1―5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan ja jota harjoitetaan yhteistyössä maaseutuyritysten kanssa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tuki ei saa edistää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joiden tukeminen on maatilatalouden rakennetuesta ja vastaavaan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1436/2004) 2 luvun mukaan kiellettyä tai rajoitettua.

Tukea maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksen ja markkinoinnin investointeihin ei myönnetä.

9 §Vuokramaalla olevien rakennusten hankinta

Tukea voidaan myöntää 6 ja 8 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa tarpeellisen hakijan vuokraamalla alueella olevan rakennuksen hankkimiseen, jos hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan.

Myönnettäessä tukea vuokramaalla sijaitsevan rakennuksen hankintaan 1 momentissa tarkoitettua toimintaa varten noudatetaan soveltuvin osin, mitä 10 §:ssä säädetään. Lisäksi vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan tulee olla vähintään 10 vuotta ja vuokrasopimuksen tulee olla kirjattu.

10 §Rakennetun kiinteistön hankinta

Tukea voidaan erityisen painavista syistä myöntää 6 ja 8 §:ssä tarkoitetussa yritystoiminnassa tarpeellisen rakennuksen hankintaan maapohjineen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että

1)

kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen taikka kiinteistön hankintaan ei ole myönnetty ja maksettu luovutusta edeltävän kymmenen vuoden aikana julkista rahoitusta;

2)

rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai on vähäisin kustannuksin muutettavissa sellaiseksi sekä täyttää aiotussa käyttötarkoituksessaan, mitä laissa tai lain nojalla säädetään tai määrätään sellaiselle rakennukselle asetetuista vaatimuksista;

3)

kiinteistön kauppahinta ei ylitä kiinteistön käypää arvoa; ja

4)

kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa rakennuksen arvosta.

11 §Rakennusten ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävät kustannukset

Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan vain rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa.

Edellä 10 §:ssä tarkoitettua kiinteistöä hankittaessa, alueen ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten käypä hinta on arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon ne hankitaan.

12 §Yritysten kehittämistuki

Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin:

1)

enintään 90 prosenttia valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään 50 prosenttia mainitun momentin 2―5 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävistä kustannuksista;

2)

enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jos tuettava kehittämistoimenpide koskee muuta EY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 48 a §:ssä tarkoitettuja kehittämistoimenpiteitä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan, mitä valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 5 momentissa säädetään.

13 §Yritysten käynnistystuki

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun yritystoiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

14 §Euroopan yhteisön määräykset tukikelpoisista kustannuksista

Edellä 5, 7 ja 9―12 §:ssä tarkoitettua tukea myönnettäessä perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kaupan pitämiseen noudatetaan, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään.

Edellä 6―13 §:ssä tarkoitettu tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnettäessä tukea muuhun kuin perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen. Vähämerkityksisen tuen ehdoin myönnetyn tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneen kolmen vuoden aikana myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnettäessä noudatetaan, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 säädetään.

3 lukuTuki maaseudun kehittämishankkeisiin

15 §Tuettavat hankkeet

Tukea voidaan myöntää seuraaviin hankkeisiin:

1)

maataloutta koskeviin kehittämishankkeisiin;

2)

muuta yritystoimintaa koskeviin kehittämishankkeisiin;

3)

koulutusta koskeviin kehittämishankkeisiin;

4)

yleisiin kehittämishankkeisiin;

5)

vesihuoltohankkeisiin; sekä

6)

paikallisten toimintaryhmien hallinto- ja aktivointihankkeisiin.

Tätä lukua ei sovelleta rahoituslain mukaista elinkeinotoimintaa harjoittavalle yrittäjälle tai yritykselle yritystoimintaa varten kehittämishankkeisiin myönnettävään tukeen eikä toimintaan tai toimenpiteeseen, jonka pääasiallinen tarkoitus on hyödyttää yhtä ja vain vähäisessä määrin useampaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa tai yritystä.

16 §Tuen saajat

Tukea hankkeisiin voidaan myöntää:

1)

kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden laitokselle, yhtiölle tai säätiölle;

2)

valtion virastolle tai laitokselle;

3)

seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle;

4)

muulle julkisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle;

5)

yksityisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle; sekä

6)

luonnolliselle henkilölle tai useammalle luonnolliselle henkilölle yhdessä.

Tukea voidaan myöntää yhdistykselle vain, jos se on rekisteröity.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava kehittämistoiminta liittyy olennaisesti tuen hakijan tehtäviin tai toiminta-ajatukseen. Tuen hakijalla tulee olla riittävä kokemus ja ammattitaito sekä taloudelliset edellytykset kehittämishankkeen asianmukaiseen toteuttamiseen.

17 §Tukikelpoinen toiminta maataloutta ja muuta yritystoimintaa koskevissa kehittämishankkeissa

Tukea voidaan myöntää:

1)

valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin selvityksiin, jotka koskevat maataloussektoria kokonaisuudessaan, jotakin maatalouden tuotantosuuntaa tai -tapaa tai metsätaloutta, taikka alueen tai paikkakunnan maa- tai metsätaloutta koskevaan sellaiseen kehittämishankkeeseen, jolla voidaan nostaa tuottavuutta, parantaa tulotasoa, vähentää kustannuksia tai edistää ympäristönsuojelua tai eläinten hyvinvointia taikka parantaa hygieniaolosuhteita;

2)

sellaisiin valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja 53 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muuta kuin maa- ja metsätaloutta koskeviin julkisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on selvittää, arvioida tai kehittää yritystoiminnan yleisiä toimiala- tai tuotantosuuntakohtaisia, alueellisia tai paikkakuntakohtaisia toimintaedellytyksiä;

3)

sellaisiin valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin, joiden toimenpiteet on suunniteltu tietylle yrittäjä- tai yritysryhmälle ja joiden tarkoituksena on yritysten toimintaedellytysten, kannattavuuden ja tuotannon laadun parantaminen erityisesti yrittäjien yhteistoimintaa ja osaamista lisäämällä sekä tuotekehitystä ja markkinointia edistämällä.

18 §Tukikelpoinen toiminta koulutusta koskevissa kehittämishankkeissa

Tukea viljelijöille ja maataloustyöntekijöille osoitettuun koulutuksen järjestämiseen voidaan myöntää:

1)

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen annetun asetuksen (EY) N:o 1/2004 14 artiklassa tarkoitettuun maataloutta koskevaan ammatilliseen koulutukseen, joka täydentää käytännön kokemusta ja säännönmukaista oppivelvollisuuteen perustuvaa koulutusta, keskiasteen tutkintoa taikka yliopisto- tai korkeakoulututkintoa olematta osa sanottuun koulutukseen kuuluvaa perus- tai jatkokoulutustutkintoa mukaan lukien näyttötutkinto; tukea voidaan myöntää koulutukseen, jonka tavoitteena on kehittää ammattitaitoa, parantaa toiminnan tehokkuutta ja ammattimaisuutta sekä edistää tällä tavoin maatalouden elinkelpoisuutta siten, että kohotetaan toiminnan ja tuotteiden laatua, parannetaan liiketaloudellista osaamista sekä edistetään ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja hygieniaa koskevien vaatimusten huomioon ottamista yrityksen toiminnassa,

2)

muuhun ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen, joka antaa yleisiä valmiuksia ammatissa tai elinkeinossa toimimiseen ja jonka tavoitteena on maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen sekä asiantuntijapalveluiden kehittäminen; tukea voidaan myöntää vain, jos koulutusta ei pidetä koulutukseen myönnettävää tukea koskevien yhteisön puitteiden (EYVL C 343, 11.11.1998, s. 10) 14 ja 15 kohdan mukaisesti arvioiden perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

Tukea voidaan myöntää vähintään 20 oppituntia käsittävän koulutuksen järjestämiseen. Oppituntien tulee kestää vähintään 45 minuuttia. Koulutus voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Tuettu opintokokonaisuus voi yhteensä kestää enintään 30 opintoviikkoa.

19 §Tukikelpoinen toiminta yleisissä kehittämishankkeissa

Rahoituslain 13 §:ssä tarkoitettua tukea voidaan myöntää:

1)

kyläyhteisön yhteisen toiminnan edistämiseen kuten yhteisten tai kyläyhteisön yhteisessä käytössä olevien tilojen tai alueiden perustamiseen, kunnostamiseen ja laajentamiseen;

2)

yhteisen tai yhteisessä käytössä olevan tilan tai alueen varustamiseen sellaisin tarvikkein ja välinein, joiden avulla niitä voidaan käyttää yhteisissä tilaisuuksissa, yhteydenpitoon tai virkistymiseen;

3)

sellaiseen kylän tai sen osan asuinympäristön laadun parantamiseen, mikä koskee useaa perhettä;

4)

paikalliskulttuurin edistämiseen;

5)

kylän tai paikallisyhteisön vireyden ja toiminnallisuuden edistämiseen ja siinä tarvittavien valmiuksien hankintaan;

6)

kylän kehittämis- tai maisemanhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen; sekä

7)

muuhun 1―6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan verrattavaan kylän tai sen osan asukkaiden yleistä hyvinvointia palvelevaan toimenpiteeseen.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisen yhteisön lakisääteisen perustehtävän hoitamiseen.

20 §Tukikelpoinen toiminta vesihuoltohankkeissa

Myönnettäessä tukea valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuun vesihuoltohankkeeseen on soveltuvin osin noudatettava, mitä 19 §:ssä säädetään.

21 §Tukikelpoinen toiminta toimintaryhmien aktivointi- ja hallintohankkeissa

Tukea voidaan myöntää paikallisille toimintaryhmille kustannuksiin, jotka aiheutuvat toimintaryhmän aktivointi- ja hallinnointitehtävistä.

4 lukuTukikelpoiset kustannukset kehittämis- hankkeissa

22 §Palkkakustannukset

Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentin 1 ja 4―6 kohdassa tarkoitettuna kohtuullisena palkkana pidetään sitä kunta-alan palkkaa, jota kehittämishankkeen toteuttamisalueen kunnissa yleisesti maksetaan vastaavasta tehtävästä. Hyväksyttävän palkan määrää voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla henkilön koulutuksen, kokemuksen ja tehtävän vastuullisuuden perusteella.

Jos työsuhde kestää vain osan vuotta tai työ kehittämishankkeen hyväksi on osa-aikaista, kehittämishankkeen kustannukseksi lasketaan enintään se osuus kirjanpitoon kirjattavista palkkamenoista, joka tuntikirjanpidon mukaan hyväksytään kehittämishanketta koskevaksi työksi.

Jos kokopäivätoiminen työsuhde kestää vähintään vuoden, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että toimi on ollut hankkeen laajuuteen nähden tarkoituksenmukaisella tavalla avoimesti haettavana.

23 §Asiantuntijapalkkiot

Asiantuntijan päiväpalkkion tulee olla kohtuullinen. Päiväpalkkio voi olla enintään 1 000 euroa. Palkkion määrässä on otettava huomioon asiantuntijan koulutus, kokemus tai muu perehtyneisyys tuettavaan neuvontatehtävään tai koulutukseen. Palkkiota voidaan korottaa enintään 20 prosentilla, jos asiantuntijatehtävä on edellyttänyt tavanomaista huomattavasti pitempää perehtymistä asiaan tai asiantuntijalla on hyväksyttävästä syystä ollut tavanomaista huomattavasti enemmän kustannuksia tehtävän suorittamisesta.

24 §Käyttöomaisuus-, materiaali- ja muut kustannukset

Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 1 momentissa tarkoitettuina tukikelpoisina hyväksyttävinä kustannuksina voidaan pitää:

1)

kehittämishankkeen laajuuteen nähden kohtuullisia menoja, jotka aiheutuvat tuen saajan toimitilan käytöstä kuten sähkön ja veden hankkimisesta ja siivouksesta siltä osin, kuin menot aiheutuvat kehittämishankkeesta tai kehittämishanke lisää tuen saajan tavanomaisia menoja, samoin kuin hankkeen vaatimasta postituksesta ja viestintävälineen, kopiokoneen sekä muiden vastaavien välineiden käytöstä aiheutuneita kohtuullisia menoja;

2)

kehittämishankkeen toteuttajan hankkeen toteuttamiseen tarvitsemien tilojen vuokraa, joka ei saa ylittää paikkakunnan tavanomaista vuokratasoa;

3)

koulutuksen tai muun kehittämishankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen käytetyn materiaalin hankintamenoja, jollei materiaali ole laadultaan sellaista, joka tuen saajan olisi joka tapauksessa hankittava tavanomaista toimintaansa varten; ja

4)

kehittämishankkeen valmistelua ja toteuttamista varten tarvittavien välttämättömien välineiden, tarvikkeiden ja raaka-aineiden hankintakustannuksia sekä käyttöomaisuuden vuokrauskustannuksia.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuina hyväksyttävinä välinehankintoina pidetään vähäisiä tietokoneiden, puhelimien ja muiden vastaavien viestintävälineiden tai muuten hankkeen toteuttamiselle välttämättömien käyttöomaisuusesineiden hankintaa. Tukea voidaan myöntää vain, jos hankintameno voidaan poistaa kirjanpidossa hankkeen toteutusaikana tai omaisuus myydään käypään hintaan kehittämishankkeen päätyttyä ja siitä saadut varat tuloutetaan kehittämishankkeen tuloiksi. Jollei omaisuutta myydä kehittämishankkeen päätyttyä, tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä vain hankkeen aikana kirjanpidossa poistettu osuus hankintamenosta.

Muuhun kuin edellä mainittuun käyttöomaisuuteen sovelletaan mitä 25 §:ssä säädetään.

25 §Investointikustannukset

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksen 56 §:ssä säädetään, tukea voidaan myöntää investointeihin 2―5 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Rakennusinvestoinnin hyväksyttäviin kustannuksiin sovelletaan, mitä valtioneuvoston asetuksen 34 §:n 2 momentissa säädetään.

Vesihuoltohankkeita tuettaessa noudatetaan hyväksyttäviin kustannuksiin soveltuvin osin, mitä laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004) tai sen nojalla säädetään.

Tukea kiinteistöön hankintaan ei myönnetä, jos kiinteistön hankintahinta ylittää kiinteistön käyvän hinnan siihen tarkoitukseen hankittuna, jossa sitä hankesuunnitelman mukaisesti aiotaan käyttää.

Tukea koneiden, laitteiden ja vastaavan kaluston hankintaan voidaan myöntää, jos ne jäävät hankkeen päätyttyä tuen saajan omistukseen kyseisen kehittämishankkeen mukaiseen tarkoitukseen siten kuin valtioneuvoston asetuksen 59 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään.

26 §Tukikelpoiset kustannukset toimintaryhmien aktivointi- ja hallintohankkeissa

Tukikelpoisia paikallisen toimintaryhmän kustannuksia ovat:

1)

toimitilan vuokra;

2)

sellaiset toimitilaan liittyvät tavanomaiset kustannukset, jotka eivät sisälly vuokraan;

3)

toimintaryhmän työntekijän palkka sivukuluineen;

4)

postituksesta, puheluista, tietoverkkojen käytöstä ja muusta viestinnästä johtuvat kustannukset;

5)

kokousjärjestelyistä ja -palkkioista aiheutuvat kustannukset, kuitenkin enintään siten kuin kuntien vastaavien toimielinten kokouksista maksetaan;

6)

toimintaryhmätyöskentelyssä tarvittavien erityistaitojen hankkimisesta johtuvat kustannukset;

7)

toimintaryhmänä toimimisen kannalta tarpeellisten ostopalvelujen hankinta ja asiantuntijapalkkiot;

8)

toimitilan tarpeellisten toimistokalusteiden välttämättömiin korvaushankintoihin, mukaan lukien tavanomainen toimistotietokone, puhelin ja telekopiolaite tai niitä vastaavat viestintävälineet;

9)

tavanomaisten toimisto- ja toimintaryhmätyössä tarvittavien tietokoneohjelmien hankinta ja päivittäminen;

10)

toimintaryhmän työssä tarvittavien toimistotarvikkeiden hankinta; sekä

11)

toiminnan edellyttämät välttämättömät matkakustannukset, kuitenkin enintään määrä, joka matkan suorittamisen aikana voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan voidaan korvata.

Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole toimistotyössä tarvittavien perustaitojen kuten kirjanpito- ja tietojenkäsittelytaidon, peruskielitaidon ja muun vastaavan osaamisen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Mitä 25 §:n 5 momentissa säädetään, sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuihin käyttöomaisuushankintoihin.

5 lukuEräät tukikelpoisuuden rajoitukset

27 §Kustannuksen todennettavuus

Valtioneuvoston asetuksen 55 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvitystä annettaessa kunkin kustannuserän perusteena tulee olla kirjanpitoon viety tosite ja, jos meno jakautuu sekä kehittämishankkeen kustannukseksi että muun toiminnan kustannukseksi, kirjallinen perustelu kustannuserittelylle. Kustannusperusteeksi ei hyväksytä laskelmaa, jossa palkkojen suuruuden perusteella lasketaan muiden kustannusten osuus kustannuksista.

28 §Väliraha

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan välinen erotus.

29 §Kehittämishankkeen toteuttamissopimus

Jos osa hankkeen toteutuksesta on siirretty muun kuin tuen saajan toteutettavaksi, tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä tuen saajan ja palvelun antajan väliseen sopimukseen perustuvat kustannukset, kun sopimus on hyväksytty tukipäätöksen yhteydessä ja kustannukset on hinnoiteltu tuotantokustannusten mukaisiksi.

Alihankintaan sovelletaan mitä 30 §:ssä säädetään.

30 §Kustannustason selvittäminen

Hankinnassa, joka täyttää julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) säädetyt edellytykset, noudatetaan sanotussa laissa ja sen nojalla säädettyä hankintamenettelyä.

Muissa hankinnoissa on pyydettävä tarpeen mukaan tarjouksia niin, että voidaan varmistaa hankkeen kustannusten kohtuullisuus.

31 §Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:

1)

arvonlisäveron osuuteen muuten hyväksyttävistä kustannuksista, ellei tuen hakija esitä verottajalta saatua tai muuta riittävää selvitystä siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta;

2)

tuen saajan tavanomaiseen toimintaan tai edunsaajien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvästä kestitsemisestä aiheutuviin kustannuksiin;

3)

muihin toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat tuen saajan tavanomaisen toiminnan harjoittamisesta;

4)

suoraan vientiin tai tuontiin liittyvän toiminnan kustannuksiin;

5)

hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin, jotka lisäävät hankkeen toteuttamiskustannuksia tuomatta sille vastaavaa lisäarvoa; tai

6)

sellaisiin hankintasopimuksesta aiheutuviin kustannuksiin, joissa korvaus määritellään prosenttiosuutena hankkeen kokonaiskustannuksista.

Kunta, valtio tai sen laitos ei ole velvollinen esittämään 1 momentin 1 kohdan mukaista selvitystä, jos se ei ole toiminnassaan arvonlisäverovelvollinen arvonlisäverolain (1501/1993) nojalla.

32 §Vastikkeetta tehty työ ja oman työn osuus

Kehittämishankkeessa talkootyönä voidaan ottaa huomioon vain sellainen vastikkeetta tehty työ, jota perinteisesti on asianomaisessa yhteisössä toteutettu talkoilla kuten yhteisten tilojen ja alueiden raivaaminen, rakentaminen ja kunnostus. Talkootyö voi liittyä ainoastaan 17 §:n mukaisiin matkailuhankkeisiin, 19 §:n mukaisiin yleisiin kehittämishankkeisiin ja 20 §:n vesihuoltohankkeiden mukaisiin hankkeisiin.

Talkootyönä ei pidetä kehittämishankkeen suunnittelua, johtamista tai sen hallintoon tai kokouksiin osallistumista eikä ohjausryhmän toimintaan tai kokouksiin osallistumista. Talkootyönä otetaan huomioon vain vähintään 14 vuotiaan henkilön sellainen työpanos, joka on toteutettu asianomaista henkilöä koskevien työlainsäädännön rajoitusten mukaisesti.

Talkootyön arvona pidetään enintään 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja enintään 13,50 euroa tunnilta, jos talkootyöntekijällä on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Alle 18 vuotiaan henkilön talkootyön arvona pidetään kuitenkin enintään 5,50 euroa tunnilta.

Jos talkootyön tekijä käyttää samalla korvausta saamatta traktoria tai muuta vastaavaa työkonetta, talkootyön arvona pidetään enintään 25 euroa tunnilta. Kaivinkonetta tai vastaavaa konetta käytettäessä talkootyön arvona voidaan pitää enintään 34 euroa tunnilta.

Hankkeen hyväksi muutoin kuin talkootyönä vastikkeetta tehdyn ammattityön arvo otetaan huomioon enintään palvelun luovuttajalle aiheutuneiden kustannusten tai vastaavasta työstä maksettavan palkan mukaisesti.

Mitä 3 momentissa säädetään työn arvosta, sovelletaan myös tuen saajan oman työn osuuteen maksettaessa 2 luvun mukaisesti myönnettyä investointitukea.

Työn osuus otetaan huomioon vain, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.

Edellä 1―4 momentissa tarkoitetun vastikkeetta tehdyn työn arvo on otettava huomioon kehittämishankkeen yksityisenä rahoituksena.

33 §Vastikkeetta luovutettujen tuotantopanosten arvo

Käytettäessä omaa puutavaraa 2 luvun mukaisessa maaseudun yritystoiminnan rakentamisinvestoinnissa tai luovutettaessa vastikkeetta puutavaraa 3 luvun mukaisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan ottaa huomioon vain, jos ulkopuolinen henkilö, jolla on riittävä ammattitaito, on antanut todistuksen sen määrästä ja arvosta. Jos luovutettua puutavaraa on työstetty sahaamalla tai höyläämällä, sen arvona pidetään hankintahintaa, jolla vastaavaa puutavaraa tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä ja arvosta on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä ja arvosta.

Edellä 2 luvussa tarkoitetussa maaseudun yritystoiminnan rakentamisinvestoinnissa muiden omien rakentamisessa käytettyjen ainesten ja tarvikkeiden arvona pidetään sitä myyntihintaa, jonka hakija olisi saanut myydessään ne. Omien ainesten ja tarvikkeiden määrästä ja arvosta vaaditaan ulkopuolisen tahon todistus 1 momentin mukaisesti.

Toimitilan tai muun vastaavan tilan käytön kustannuksena voidaan ottaa huomioon 3 luvun mukaisen kehittämishankkeen toteuttamiseen kyseisessä tilassa tarvittu aika. Hyväksyttävä kustannus ei saa ylittää tilan käypää vuokraa vastaavaa osuutta toimitilan käyttökustannuksista pääomakustannukset mukaan lukien.

Luovutettaessa koneita ja laitteita 3 luvun mukaisen kehittämishankkeen käyttöön hyväksytään luovutuksen arvoksi enintään paikkakunnan käypää vuokratasoa vastaava korvaus, jonka määrä on perusteltava. Raaka-aineista tai valmiista tuotteista hyväksytään enintään se hinta, jonka luovuttaja olisi saanut niistä myyntihintana. Muiden tuotantopanosten käytöstä on esitettävä tosite tuotantopanosten hankintahinnasta, josta hyväksyttäväksi kustannukseksi voidaan laskea enintään tuotantopanoksen käyttöä vastaava osuus sen hankintahinnasta mahdollinen ikäalennus huomioon ottaen.

Edellä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen vastikkeetta luovutettujen tuotantopanosten arvo on otettava huomioon kehittämishankkeen yksityisenä rahoituksena.

34 §Matkakustannukset

Kehittämishankkeeseen sisältyvät matkakustannukset ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat sisältyneet tukihakemukseen ja hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan.

Matkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain, jos ne johtuvat kehittämishankkeen käytännön toimeenpanosta tai jos matkan avulla voidaan saada sellaista kehittämishankkeelle välttämätöntä tietoa, jota ei muutoin ole saatavissa.

Ulkomaanmatka voidaan hyväksyä tukikelpoiseksi vain erityisen painavista syistä.

6 lukuTuen muoto ja määrä

35 §Tuen muoto ja vähimmäismäärä

Tuki myönnetään avustuksena. Avustusta ei saa myöntää, jos se olisi vähemmän kuin 500 euroa.

Edellä 5 §:n mukaisesti myönnettävää tukea koneen tai laitteen hankintaan ei kuitenkaan myönnetä, jos hankintahinta on pienempi kuin 5 000 euroa.

36 §Investointituen enimmäismäärä

Tukea 5, 6 ja 8 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään 30 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukea 7 §:ssä tarkoitettuihin lämpökeskusinvestointeihin sekä 8 §:n mukaisiin puun energiakäyttöä edistäviin investointihankkeisiin tukea voidaan kuitenkin myöntää enintään 25 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan asemakaava-alueella: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Pori, Jyväskylä, Lappeenranta, Kotka ja Vaasa.

37 §Rakennusten ja kiinteistön hankintaan myönnettävän tuen enimmäismäärä

Mitä 36 §:ssä säädetään, sovelletaan myös 9 §:ssä tarkoitettuun rakennuksen ja 10 §:ssä tarkoitettuun kiinteistön hankintaan.

38 §Tuen enimmäismäärä kehittämishankkeissa

Tukea voidaan myöntää 3 luvun mukaisiin kehittämishankkeisiin muu julkinen rahoitus mukaan luettuna enintään:

1)

100 prosenttia 3 luvussa tarkoitettua toimintaa koskeviin esiselvityshankkeisiin, kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhteisölle paikallisena toimintaryhmänä toimimisesta ja sellaisiin kehittämishankkeisiin, joihin kuuluu useiden saman alan hankkeiden yhteensovitus;

2)

75 prosenttia valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisien tietylle yrittäjäryhmälle kohdistettujen hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista ja valtioneuvoston asetuksen 56 §:ssä tarkoitetuissa kehittämishankkeiden investoineissa hyväksyttävistä kustannuksista; sekä

3)

90 prosenttia muihin kuin edellä mainittuihin kustannuksiin.

39 §Yrittäjäryhmän kehittämishankkeet

Valtioneuvoston asetuksen 52 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisen kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa tulee hankkeen kustannukset ja rahoitus arvioida yrityskohtaisesti. Tukipäätöksessä ilmoitetaan sekä hakijalle myönnettävä tuki että kunkin yrittäjän osuus siitä.

Hankkeeseen osallistuville rahoituslain mukaisille muille kuin EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja maataloustuotteita tuottaville yrityksille 1 momentissa mainittu tukiosuus on annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 tarkoitettua vähämerkityksistä tukea. Lopullisen vähämerkityksisen tuen määrä määräytyy toteutuneiden kustannusten perusteella ja se on ilmoitettava hankkeen loputtua hankkeessa mukana olleille vähämerkityksistä tukea saaneille yrityksille.

Siltä osin kuin hankkeeseen sisältyy toimenpiteitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, jotka kohdistuvat muihin kuin rahoituslain mukaisiin yrityksiin, rahoittavat yritykset nämä kustannukset kokonaisuudessaan yksityisenä rahoitusosuutena.

Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee allekirjoittaa sitoumus hankkeeseen osallistumisesta, joka liitetään mukaan rahoitushakemukseen.

7 lukuErinäiset säännökset

40 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä syyskuuta 2005.

Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin 1 §:ssä tarkoitettuihin tuen myöntämistä koskeviin 2 luvussa tarkoitettuihin yritystukihakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 3 päivänä lokakuuta 2005 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja sellaisiin 3 luvussa tarkoitettuihin kehittämishankehakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille 2 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.

Tukea tämän asetuksen mukaisesti vireille tulleisiin hakemuksiin voidaan myöntää 2 päivänä tammikuuta 2006 lukien.

Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2005

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Sirpa Karjalainen

Liite 1

Sivun alkuun