Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 20 §:n ja liitteen 1 muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 116/2002 (Julkaistu 18.9.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 646/2000 ) 20 §:n 2 momentti sekä liitteen 1 osan C ensimmäinen ja toinen kappale ja osan E ensimmäinen kappale, sellaisina kuin niistä ovat liitteen 1 osan C ensimmäinen ja toinen kappale sekä osan E ensimmäinen kappale asetuksessa 1278/2001, seuraavasti:
20 §Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen
Laidunnettavissa olevat eläimet on päästettävä laitumelle tai jaloittelutarhaan. Laidunnettavia eläimiä ovat esimerkiksi lypsy- ja emolehmät, hiehot, lampaat, vuohet ja hevoset. Jaloittelutarhan hoidossa on otettava huomioon pintavesien ja pohjavesien suojelu. Laitumien kuluminen on estettävä riittävällä laidunkierrolla. Jos on vaaraa liian vähäisestä laiduntamisesta, laidun on niitettävä alueen pensastumisen estämiseksi. Laiduntaminen ja jaloittelu on toteutettava kesäaikaan. Pihattotyyppinen rakennusratkaisu ilman jaloittelutarhaa tai kesäaikaista laidunta ei täytä vaatimusta. Lihasiat ja emakot on kasvatettava ulkotarhoissa vähintään toukokuusta lokakuuhun eli vähintään 31.5.―30.9. Kanat ja broilerit on kasvatettava lattiakasvattamoissa. Jos tilalla kasvatetaan useita eläinlajeja, kaikkien niiden kasvatusolosuhteiden on täytettävä tässä pykälässä säädetyt vaatimukset.
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä syyskuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Jari KoskinenHallitussihteeri Maija Kaukonen
Liite 1
Osa C
Pientareet ja suojakaistat
Viljelijän on jätettävä valtaojien varsille vähintään yhden metrin levyiset monivuotisen kasvillisuuden peittämät pientareet. Piennarta ei tarvitse niittää. Jos se niitetään, niitettyä kasvillisuutta ei ole välttämätöntä korjata pois, mutta sen saa käyttää hyödyksi. Pientareen laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu peltokasviasetuksessa tarkoitetuksi kesannoksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää lukuun ottamatta kyseisellä lohkolla olevaa piennarta, jolta niitetty kasvillisuus voidaan kerätä levitettäväksi muualle kesantolohkolla. Piennar kuuluu siihen kasvulohkoon, jolla se sijaitsee. Yli kolme metriä leveästä pientareesta on muodostettava oma kasvulohko.
Viljelijän on perustettava purojen ja muiden vesistöjen varsilla sijaitseville pelloille vähintään keskimäärin kolme metriä leveät, monivuotisen kasvillisuuden peittämät suojakaistat. Suojakaistaa ei ole välttämätöntä niittää. Jos se niitetään, niitetty kasvillisuus on kerättävä pois kaistalta ja sen saa käyttää hyödyksi. Suojakaistan laiduntaminen on sallittu. Jos kuitenkin lohko on ilmoitettu peltokasviasetuksessa tarkoitetuksi kesannoksi, aluetta ei saa laiduntaa, niitettyä kasvillisuutta ei saa kerätä pois eikä sitä saa hyödyntää lukuun ottamatta kyseisellä lohkolla olevaa suojakaistaa, jolta niitetty kasvillisuus voidaan kerätä levitettäväksi muualle kesantolohkolla. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on muodostettava oma kasvulohko.
Osa E
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
Kasvipeitteiseksi hyväksytään seuraavat kasvit ja alueet:
1) ruis ja ruisvehnä sekä syysvehnä, jos se on kylvetty sääoloiltaan normaalina vuonna ennen 10 päivää syyskuuta, sekä syysrypsi ja -rapsi;
2) nurmi ja monivuotinen viherkesanto, joka on perustettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta, suojakaistat ja suojavyöhykkeet;
3) monivuotiset marjat ja hedelmäpuut, kun ne täyttävät 1 liitteen J-osassa tarkoitetut kasvutiheysvaatimukset, monivuotiset taimitarhakasvit, koristekasvit ja maustekasvit sekä lääkekasvit;
4) viljan, öljykasvien ja kuitupellavan sänki, joka muokataan keväällä;
5) keväällä korjattava kuitupellava ja kuituhamppu;
6) kerääjä- ja aluskasvien viljely, jossa tarkoituksena on varsinaiselta viljelykasvilta hyödyntämättä jääneiden ravinteiden käyttö ja jossa kasvit kynnetään tai muokataan mahdollisimman myöhään syksyllä tai vasta seuraavana keväänä;
7) sokerijuurikaspellot, kun niissä on riittävät, ympäristötuen mukaiset pientareet ja suojakaistat;
8) maisema- tai monimuotoisuuspelto tai riistalaidun, jonka sato jätetään korjaamatta talven ajaksi; ja
9) suorakylvö sänkeen