Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 65/2002 (Julkaistu 29.5.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
muutetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 646/2000 ) 32 §:n 1 momentti, 33 §:n 2 momentti, 34 §:n 3 momentti ja liitteen 1 osa H, sellaisina kuin niistä ovat 32 §:n 1 momentti asetuksessa 463/2001 ja 33 §:n 2 momentti asetuksessa 1278/2001, sekä
lisätään asetukseen uusi 34 b § seuraavasti:
32 §Tuen maksaminen
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että kasvulohkolomakkeella numero 102B muussa käytössä ilmoitettujen kasvien istutus tai kylvö tehdään viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Edellisestä poiketen voidaan tämän jälkeen kylvettäville, satoa kyseisenä vuonna tuottaville, 33 §:ssä tarkoitetun ryhmän 1 puutarhakasveille maksaa tuki, jos lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään kesäkuun 30 päivänä. Jos esikasvia ei kylvetä, tästä on ilmoitettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin kyseiselle lohkolle ei makseta perus- ja lisätoimenpiteiden tukea. Esikasvia ei kuitenkaan vaadita ja tuki voidaan maksaa, jos kyseessä on salaattikasvit, kiinankaali, kukkakaali tai parsakaali. Rehualana ja peltokasvien (C)-tukikäytössä ilmoitettujen lohkojen viimeinen kylvöpäivä määräytyy peltokasvien tuen tukiehtojen mukaan.
33 §Puutarhakasvien ryhmät 1 ja 2
Puutarhakasvien ryhmään 2 luetaan ne kasvulohkot, joilla kasvatetaan marja- ja hedelmäkasveja sekä taimitarhakasveja. Hedelmä- ja marjakasveihin luetaan muun muassa omena, luumu, kriikuna, kirsikka, päärynä, makea pihlajanmarja, mansikka, mustaherukka, punaherukka, valkoherukka, viherherukka, karviainen, vadelma, mesivadelma, mustavatukka, mesimarja ja jalomaarain, tyrni, pensasmustikka, marja-aronia, ruusu ruusunmarjojen tuotantoon, ruusukvitteni, tuomipihlaja, puolukka, karpalo ja lakka. Taimitarhakasveilla tarkoitetaan monivuotisten koristekasvien eli perennoiden, pensaiden ja puiden sekä marja- ja hedelmäkasvien taimituotantoa, johon luetaan myös katu- tai puistopuuviljelykset. Taimitarhakasveihin luetaan myös pellolla kasvatettavat monivuotiset puut ja pensaat, joista korjataan ammattimaisesti vuosittain leikkohavuja tai leikkovihreää. Taimitarhaviljelyalaan kuuluu myös pistokkaiden ja astiataimien tuotanto kasvulohkoilla katteiden alla, esimerkiksi kevyissä muovihuoneissa. Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta tai joulupuiden kasvatuksesta ei makseta ympäristötukea.
34 §Ympäristötuen ehtoihin liittyvien koulutusten hyväksyminen
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosaston on kirjallisesti ilmoitettava koulutuksen järjestäjälle viimeistään 10 työpäivää ennen koulutusajankohtaa, hyväksyykö se koulutuspäivän ympäristötukijärjestelmän mukaiseksi viljelijäkoulutukseksi. Koulutus on hyväksyttävä, jos sen voidaan todeta täyttävän tämän asetuksen mukaiset koulutukselle asetetut ehdot. Tarvittaessa, mikäli edellä mainitut ehdot eivät täyty, työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto voi esittää tehtäväksi koulutusohjelman tai kouluttajien osalta muutoksia, jotka ovat koulutuspäivän ympäristötukijärjestelmän mukaiseksi koulutukseksi hyväksymisen ehtona.
34 b §Ympäristötuen ehtoihin liittyvien koulutusten suorittaminen etäkoulutuksena
Viljelijä voi vain poikkeustapauksissa suorittaa etäkoulutuksena ympäristötuen ehtoihin liittyvät koulutukset. Kasvinsuojeluaineiden käyttökoulutusta ei voi suorittaa etäkoulutuksena. Poikkeustapauksia, joissa etäkoulutus voidaan hyväksyä, ovat muun muassa viljelijän tai jatkuvaa huolenpitoa vaativan perheenjäsenen sairaus tai vamma sekä kohtuuttoman pitkä tai hankala matka lähimpään koulutustilaisuuteen.
Viljelijän on haettava oikeutta suorittaa koulutus etäkoulutuksena työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta siihen tarkoitetulla lomakkeella. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto antaa asiasta päätöksen, johon saa hakea muutosta siten kuin säädetään maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 §:ssä.
Etäkoulutuksen suorittamiseen sisältyy viljelijän itseopiskelu ja osallistuminen hyväksyttävästi kirjalliseen kuulusteluun. Maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpiteen valinneen on lisäksi laadittava oman tilan monimuotoisuus -suunnitelma, joka on palautettava kuulustelun yhteydessä. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosasto ilmoittaa ja tarvittaessa toimittaa 2 momentissa tarkoitetun oikeuden saaneelle viljelijälle etäkoulutusmateriaalin, joka viljelijän on opiskeltava itsenäisesti ennen kuulustelua. Kirjallisen kuulustelun voi hyväksyä vain 34 §:n 1 momentissa tarkoitettu työvoima- ja elinkeinokeskuksen etukäteen hyväksymä taho tai henkilö. Kyseisen tahon tai henkilön on annettava viljelijälle kirjallinen todistus kuulustelusta silloin, kun se on hyväksytysti suoritettu.
Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä toukokuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Raimo TammilehtoHallitussihteeri Maija Kaukonen
Liite 1
Osa H
Maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen
Lypsykarjatilalla maitohuoneen pesuvedet on johdettava joko:
- lietesäiliöön, virtsasäiliöön tai erilliseen omaan säiliöön,
- maa- tai juurakkopuhdistamoon tai
- pienpuhdistamoon tai kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon.
Maitohuoneen pesuvesien määrä on arvioitava käsittelyratkaisun oikeaa mitoitusta varten. Arvio on tehtävä lypsykoneen ja tilasäiliön pesujen sekä muun vedenkulutuksen vaatiman vesimäärän perusteella.
Maapuhdistamolla tarkoitetaan tässä maasuodatinta tai imeytyskenttää. Maapuhdistamoon ei saa johtaa jätemaitoeriä. Maapuhdistamoon voidaan johtaa sekä maitohuoneen pesuvesiä että asumisjätevesiä.
Maasuodatin on maahan kaivettu tai osittain pengerretty hiekkapuhdistamo, jossa jätevedet suodatetaan muualta tuotujen maamassojen läpi. Maasuodattimen rakenteet ovat: tuloviemäri, saostuskaivojärjestelmä tai saostussäiliö, jakokaivo, suodatinosa imeytysputkineen, kokoomakaivo ja purkuviemäri. Suodatinosan kokonaisrakennekorkeuden on oltava vähintään kaksi metriä. Suodattimena toimii suodatinhiekkakerros, jonka kokonaispaksuuden on oltava vähintään 80 cm. Fosforin poistoa voidaan tehostaa esimerkiksi sekoittamalla suodatinkerrokseen fosforia sitovaa ainesta tai maasuodattimen eteen tai perään asennettavalla fosforinpoistoyksiköllä. Maasuodatin mitoitetaan ensisijaisesti pesuveden sisältämän orgaanisen aineen määrää kuvaavan biologisen hapenkulutuksen (BHK) mukaan. BHK määritetään laboratorioanalyysissä ja sen määrä maasuodattimen neliömetriä kohden vuorokaudessa voi olla enintään 6-9 grammaa. Mikäli BHK-pitoisuutta ei voida analysoida, mitoitetaan puhdistamo vesimäärälle 12-13 litraa neliömetriä kohti vuorokaudessa.
Jos maasuodattimeen johdetaan myös asumisjätevesiä, niiden määrä on otettava huomioon mitoituksessa.
Imeytyskenttä on rakenteeltaan samankaltainen kuin maasuodatin. Imeytyksen on tapahduttava paikalla olevaan maaperään ja sitä voidaan tehostaa suodatinhiekkakerroksella. Maaperän on oltava karkeata hiekkaa tai läpäisevää moreenia. Maaperän sopivuus imeytykseen sekä kentän mitoitus on selvitettävä etukäteen yhdessä alan asiantuntijan kanssa. Imeytyskentän mitoitus maitohuonepesuvesille on 5-20 litraa neliömetriä kohden vuorokaudessa maaperästä riippuen. Imeytyskenttää ei saa rakentaa tärkeälle tai muutoin veden hankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Pohjaveden pinnan on oltava vähintään metrin verran imeytyspintaa syvemmällä.
Juurakkopuhdistamolla tarkoitetaan rakennettua kosteikkoa, jossa kasvit, esimerkiksi järviruoko, puhdistavat jätevettä yhdessä maa-aineksen kanssa. Juurakkopuhdistamon rakenteet ovat saostuskaivot, kaivettu tiivis allas, jossa kasvillisuus istutetaan sopivaan maa-ainekseen, purkuputki ja purkukaivo. Juurakkopuhdistamo mitoitetaan samoilla periaatteilla kuin maapuhdistamo.
Pienpuhdistamoita ovat kokonaan tai osittain tehdasvalmisteiset puhdistamot, esimerkiksi panospuhdistamot. Pienpuhdistamoissa esikäsittelynä on saostuskaivo ja käsitelty jätevesi johdetaan pintavesiin. Aktiiviliete-periaatteella toimivassa panospuhdistamossa jätevettä ilmastetaan ja selkeytetään prosessialtaassa valmistajan ohjeiden mukaan. Jäteveteen voidaan lisätä fosforia saostavaa kemikaalia ja neutralointiaineita. Pienpuhdistamoa hankittaessa on varmistettava laitteen soveltuvuus maitohuoneen pesuvesille ja selvitettävä huollon tarve. Pienpuhdistamoja on huollettava säännöllisesti.
Kaikkien puhdistusjärjestelmien toimintaa on seurattava ja huollettava.
Ehdon täyttymisestä on ilmoitettava sitoumus- tai tukihakemuslomakkeella vuosittaisen tukihaun yhteydessä.