Laki perhe-eläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 105/2001 (Julkaistu 22.8.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain ( 38/1969 ) 15 §, 15 a §:n 2―4 ja 8 momentti, 15 b §:n 1 ja 2 momentti, 15 d §:n 1―3 momentti, 17 §:n 1 momentti, 28 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 37 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 § laissa 105/1982, 15 a §:n 2 ja 8 momentti, 15 b §:n 1 momentti, 15 d §:n 1 ja 3 momentti sekä 17 §:n 1 momentti laissa 982/1996, 15 a §:n 3 ja 4 momentti laissa 1225/2000, 15 b §:n 2 momentti laissa 1272/1999, 15 d §:n 2 momentti laissa 472/1991, 28 §:n 1 momentti ja 37 §:n 3 momentti laissa 104/1990 sekä 28 §:n 2 momentti laissa 947/1992 ja 28 §:n 4 momentti laissa 916/1998, sekä
lisätään 37 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 1369/1999, uusi 4 momentti seuraavasti:
15 §
Puoliorvolle maksettavan lapseneläkkeen suuruus määräytyy tämän lain 28 §:n mukaisesti ja lapseneläkkeen tarkistaminen 31 §:n mukaisesti. Täysorvolle maksetaan näin määräytyvä lapseneläke erikseen kahden edunjättäjän jälkeen.
15 a §
Perusmäärä on 981,60 euroa vuodessa.
Täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 733,52 euroa ja toisessa 4 495,80 euroa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen täydennysmäärä on ensimmäisessä kuntaryhmässä 4 046,88 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 3 844,44 euroa vuodessa.
Leskeneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei myönnetä, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 10,76 euroa kuukaudessa.
15 b §
Leskeneläkkeen täysimääräisestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 536 euroa.
Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota lesken voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kymmenellä prosentilla siitä määrästä, jolla lesken omaisuuden arvo ylittää 54 745 euroa. Vuosituloa määrättäessä otetaan kuitenkin tulona huomioon työntekijäin eläkelain 5 a §:n 2 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava vähennys.
15 d §
Poiketen siitä, mitä 15 b §:ssä säädetään, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva
työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain tai yrittäjien eläkelain (468/1969) vähimmäisehtojen mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke,
lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) tai merimieseläkelain mukainen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke,
maatalousyrittäjien eläkelain mukainen sukupolvenvaihdoseläke sekä
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3―9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta,
luetaan leskeneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä tuloksi siten, että lesken saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huomioon enintään 5 550 euroa vuodessa. Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan täydennysmäärätuloksi.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, 1 momentissa tarkoitettu rahamäärä on 4 559 euroa vuodessa.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista määristä vähennetään lesken saamien muiden täydennysmäärään vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun rahamäärään lisätään se osa, jolla tulot ylittävät 2 091 euroa.
17 §
Jos leskeneläkkeen täydennysmäärään vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 734 euroa verrattuna siihen vuosituloon, jonka perusteella täydennysmäärä on määrätty, täydennysmäärä on vastaavasti oikaistava tai se on lakkautettava. Täydennysmäärän määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos täydennysmäärään vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut siihen korottavasti vaikuttava muutos. Jos täydennysmäärän korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.
28 §
Lapseneläkkeeseen kuuluu eläkkeen perusmäärä, joka on 576,60 euroa vuodessa. Alle 18-vuotiaan lapsen eläkkeeseen kuuluu lisäksi täydennysmäärä, jonka täysi määrä on 770,28 euroa vuodessa.
Täydennysmäärää laskettaessa otetaan huomioon lapsen jatkuvasti saamat kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 1―4 kohdassa ja 5 momentissa mainitut perhe- ja huoltoeläkkeet siten, että täydestä täydennysmäärästä vähennetään 50 prosenttia siitä näiden etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää 536 euroa vuodessa. Täysorvon lapsen eläkettä määrättäessä näitä eläkkeitä ei kuitenkaan lueta tuloksi, jos ne on otettu huomioon jo aikaisemmin kuolleen edunjättäjän jälkeen myönnetyssä lapseneläkkeessä.
Lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennysmäärää ei makseta, jos niiden yhteismäärä olisi pienempi kuin 5,38 euroa kuukaudessa.
37 §
Tämän lain mukaan maksettavien eläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin on vastaavasti voimassa, mitä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva eläke muutetaan tämän lain mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002. Perhe-eläkelain 15 b, 15 d ja 28 §:n perusteella eläkkeessä huomioon otetut tulot muutetaan euromääräisiksi pyöristäen alaspäin lähimpään täyteen euroon. Eläke maksetaan kuitenkin vähintään entisen suuruisena, jollei perhe-eläkelain 16, 17 tai 31 §:n perusteella tehtävästä tarkistuksesta muuta johdu.
Eläke voidaan muuttaa tämän lain mukaiseksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 21/2001
EV 89/2001
Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2001
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Maija Perho