1268/2001 | Suomen säädöskokoelma

Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 14.12.2001
Ajantasaistettu säädös: 1268/2001
Alkuperäinen julkaisu: Vihko 173/2001 (Julkaistu 19.12.2001)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla:

Yleisiä määräyksiä

1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

Asuinrakennukset

4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 670 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 2 410 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksen pinta-ala on:

― yli 60 m ² mutta enintään 120 m ² perusarvosta vähennetään 4,55 mk jokaiselta alarajan (60 m ² ) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 120 m ² , alennus on 273 mk/m ² ,

jos rakennuksesta puuttuu:

― vesijohto ja viemäri, alennus on 172 mk/m ² ;

― keskuslämmitys, alennus on 195 mk/m ² ;

― sähkö, alennus on 103 mk/m ² .

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 916 mk/m ² .

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 670 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 2 130 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 113 mk/m ² ;

jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m ² mutta enintään 120 m ² perusarvosta vähennetään 6,85 mk jokaiselta alarajan (80 m ² ) ylittävältä neliömetriltä;

― jos yli 120 m ² , alennus on 274 mk/m ² ,

jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 139 mk/m ² ;

― 4 kerrosta, lisäarvo on 69 mk/m ² ;

― 5 kerrosta, lisäarvo on 0;

― 6 kerrosta, alennus on 69 mk/m ² ;

― 7 kerrosta, alennus on 139 mk/m ² ;

― 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 208 mk/m ² .

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 2 130 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m ² mutta enintään 70 m ² , perusarvosta vähennetään 13,92 mk jokaiselta alarajan (10 m ² ) ylittävältä neliömetriltä;

― yli 70 m ² , alennus on 835 mk/m ² ,

jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 178 mk/m ² ;

jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 355 mk.

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 420 markalla lisättynä 31 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

― viemäri, 2 130 mk;

― vesijohto, 2 670 mk;

― WC, 3 530 mk;

― sauna 3 530 mk.

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 740 mk/m ² .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 906 mk/m ² . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 710 mk/m ² .

Toimistorakennukset

14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 700 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 76 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä;

― jos yli 3,5 m, lisäarvo on 456 mk/m ² ,

rakennuksen muoto:

― jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 380 mk/m ² ;

― jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0;

― jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 195 mk/m ² ,

varasto- ja paikoitustilat:

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 231 mk/m ² ;

― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 152 mk/m ² ,

hissit:

― jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 300 mk/m ² ;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0;

― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 461 mk/m ² ;

ilmastointi:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 300 mk/m ² ;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0;

― jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 380 mk/m ² .

Myymälärakennukset

16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 140 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksen tilavuus on:

― yli 700 m ³ mutta enintään 2 500 m ³ perusarvosta vähennetään 13,92 mk jokaiselta alarajan (700 m ³ ) ylittävältä 100 m ³ :ltä;

― jos yli 2 500 m ³ mutta enintään 10 000 m ³ perusarvosta vähennetään 13,92 mk jokaiselta 700 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä 2 500 m ³ :iin saakka ja 1,80 mk jokaiselta 2 500 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä,

― jos yli 10 000 m ³ alennus on 385 mk/m ³

jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 5,84 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä;

― jos yli 40 %, alennus on 116 mk/m ³ ,

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 9,20 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä;

― jos yli 6,2 m, alennus on 294 mk/m ³ ,

jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 90 mk/m ³ .

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m ³ ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 885 mk/m ³ . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

Teollisuusrakennukset

18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 445 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 22,50 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 22,50 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 11,30 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä;

― jos yli 8,8 m alennus on 158 mk/m ³ ,

lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia;

― jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus on 127 mk/m ³ ;

― jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 80 mk/m ³ ;

― jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0;

― jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 78 mk/m ³ .

ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 80 mk/m ³ ;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0;

― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 78 mk/m ³ .

jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 69 mk/m ³ ;

jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m ³ mutta enintään 10 000 m ³ vähennetään sen perusarvosta 13,80 mk alarajan (5 000 m ³ ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m ³ :ltä;

― jos yli 10 000 m ³ , alennus on 69 mk/m ³ .

Muut rakennukset ja rakennelmat

20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

hoitoalan rakennukset:

― keskussairaalat 5 540 mk/m ² ;

― aluesairaalat 4 460 mk/m ² ;

― terveyskeskukset ja paikallissairaalat 4 130 mk/m ² ;

― kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 630 mk/m ² ;

― vankilat 950 mk/m ³ .

kokoontumisrakennukset:

― teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 4 710 mk/m ² . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset;

― kirjastorakennukset ja arkistot 3 550 mk/m ² . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin;

― museot ja taidegalleriat 3 310 mk/m ² . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja;

― seurakuntatalot 4 130 mk/m ² . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja;

― nuorisotalot 3 750 mk/m ² . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja;

― uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 970 mk/m ² . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja;

― puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 1 040 mk/m ³ ;

― monitoimi- ja urheilutalot 3 630 mk/m ² . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja;

― stadion- ja katsomorakennukset 3 540 mk/m ² . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja,

Opetusrakennukset:

― peruskoulu- ja lukiorakennukset 4 010 mk/m ² ;

― ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 750 mk/m ² ;

― korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 4 130 mk/m ² ,

liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

― linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 4 310 mk/m ² . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin;

― nykyaikaiset yli 10 000 brm ² terminaalirakennukset 6 100 mk/m ² ;

― tietoliikennerakennukset 2 610 mk/m ² . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa;

― kasarmirakennukset 2 780 mk/m ² . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 240 mk/m ² ;

― paloasemarakennukset 3 540 mk/m ² . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 3 170 mk/m ² ;

― vesitornit, yli 750 vesi-m ³ 2 380 mk/vesi-m ³ ja alle 750 vesi-m ³ 3 170 mk/vesi-m ³ .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

Voimaantulo

22 §

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2001. Sitä sovelletaan vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2001

Ministeri Suvi-Anne SiimesNeuvotteleva virkamies Matti Halén