Liikenne- ja viestintäministeriön työjärjestys
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 774/2000
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 107/2000 (Julkaistu 31.8.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Liikenneministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla sellaisena kuin se on laissa 145/2000:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §Soveltamisala
Tässä työjärjestyksessä säädetään sen ohessa, mitä on erikseen säädetty, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmästä, ministeriön sisäisestä organisaatiosta, johtavien virkamiesten asemasta ja tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta.
Ministeriön suunnittelujärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta sekä materiaali- toiminnoista ja sisäisestä valvonnasta määrätään taloussäännössä. Ministeriön sisäisestä tarkastuksesta määrätään taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
2 §Ministeriön organisaatio ja sen virat
Liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun asetuksen 1 §:ssä tarkoitettuja ministeriön osastoja ja muita toimintayksiköitä ovat yleinen osasto, liikennepolitiikan osasto, viestintämarkkinaosasto, sisäinen hallinto ja tiedotusyksikkö sekä jäljempänä mainitut muut yksiköt. Se, mitä jäljempänä säädetään osastosta, koskee soveltuvin osin sisäistä hallintoa ja tiedotusyksikköä.
Sisäinen tarkastus toimii suoraan kansliapäällikön alaisuudessa.
Virat ovat ministeriön yhteisiä.
3 §Johtavat virkamiehet
Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministerin lähimpänä apuna ministeriön toimintaa, siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään.
Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Osastopäällikön apuna on apulaisosastopäällikkö. Osastopäällikön apuna voi myös olla ministerin erikseen määräämä virkamies. Sisäisen hallinnon päällikkönä on hallintojohtaja ja tiedotusyksikön päällikkönä tiedotusjohtaja. Muiden yksiköiden päälliköt määrää ministeri.
2 lukuMinisteriön johtaminen
4 §Ohjaus- ja johtamisperiaatteet
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista.
Ministeri johtaa hallinnonalan ja ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä ja muut tarvittavat valmisteluelimet.
Asioiden käsittelyssä johtoryhmässä ja osastopäällikkökokouksessa noudatetaan hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksiä.
Ministeriön ohjaus- ja johtamistoiminnassa sekä tavassa toimia toteutetaan ministeriön arvoja sekä yhdessä sovittuja toimintalinjoja.
5 §Ministeriön johtoryhmä
Ministeriötä ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten ministeriössä on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on liikenne- ja viestintäministeri sekä jäseninä kansliapäällikkö ja osastopäälliköt tai heidän sijaisensa sekä talousjohtaja ja tiedotusjohtaja. Tarvittaessa ne virkamiehet, jotka valmistelevat johtoryhmän kokouksissa käsiteltäviä asioita, osallistuvat valmistelemiensa asioiden käsittelyyn johtoryhmässä. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuu ministerin poliittinen erityisavustaja.
Sihteerinä johtoryhmän kokouksessa on ministeriön erikseen määräämä virkamies.
Johtoryhmä kokoontuu erikseen määrättyinä aikoina.
Johtoryhmän tulee valmistavasti käsitellä asiat, joilla on laajakantoista tai periaatteellista merkitystä, erityisesti sellaiset asiat, jotka koskevat:
liikenne- ja viestintäpoliittisia linjauksia sekä tavoitteita;
ministeriön talousarviota;
ministeriön tilinpäätöstä;
ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaa;
hallinnonalan virastoja ja laitoksia sekä liikelaitoksia;
hallinnonalan lainsäädännön uudistamista;
hallinnonalan keskeisiä kehittämishankkeita; sekä
kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä.
Johtoryhmässä käsiteltävät asiat on valmisteltava siten, että johtoryhmä voi ehdotusten pohjalta muodostaa kantansa asioihin.
6 §Osastopäällikkökokous
Ministeriötä tai sen hallinnonalaa koskevien hallinnollisten asioiden valmistavaa käsittelyä varten ministeriössä pidetään osastopäällikkökokouksia, joihin osallistuvat kansliapäällikkö puheenjohtajana sekä muina jäseninä osastopäälliköt tai heidän sijaisensa, hallintojohtaja, talousjohtaja ja tiedotusjohtaja sekä henkilöstön keskuudestaan erikseen sopimallaan tavalla valitsema edustaja. Tarvittaessa ne virkamiehet, jotka valmistelevat osastopäällikkökokouksessa käsiteltäviä asioita, osallistuvat kokouksissa sanottujen asioiden käsittelyyn.
Kokouksissa voidaan käsitellä valmistelevasti myös myöhemmin johtoryhmän kokouksessa käsiteltäviä asioita.
Osastopäällikkökokous kokoontuu kansliapäällikön kutsusta. Sihteerinä osastopäällikkökokouksessa on kansliapäällikön erikseen määräämä virkamies.
Käsiteltäessä ministeriötä koskevia yhteistoiminta-asioita osastopäällikkökokous toimii yhteistyöelimenä, siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.
3 lukuOsastot ja yksiköt sekä niiden tehtävät
7 §Yleistä
Kukin osasto ja yksikkö vastaa oman toimialansa osalta:
toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioesityksen sekä tulostavoitteiden valmistelusta;
harjoitettavan liikenne- ja viestintäpolitiikan valmistelusta ja toimeenpanosta, mikäli se kuuluu osaston tai yksikön toimivaltaan;
tutkimus- ja kehittämistoiminnasta;
lainsäädännön kehittämisestä;
kansainvälisestä yhteistyöstä ja ministeriön toimivaltaan kuuluvista kansainvälisistä sopimuksista; sekä
hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjauksesta sekä lääninhallitusten liikennehallinnon tulosohjauksesta.
Lisäksi kukin osasto ja yksikkö vastaa sille osoitetuista määrärahoista ja niiden käytöstä, siten kuin ministeriön taloussäännössä erikseen määrätään. Osastot ja yksiköt vastaavat myös niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.
8 §Henkilöstön sijoittaminen osastoihin ja yksiköihin
Ministeriön virkojen sekä määräaikaisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin ja osastojen ulkopuolisiin yksikköihin määrää kansliapäällikkö. Osastopäälliköt määräävät osaston virkojen sijoittamisesta yksiköihin ja antavat tarkemmat määräykset osaston virkamiesten työnjaosta ja tehtävistä.
Yleinen osasto
9 §Yleisen osaston tehtävät
Yleisen osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, tulosohjausta, budjetointia sekä muuhun talouden hoitoon ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä;
ministeriön sisäistä budjetointia, kirjanpitoa, maksuliikettä ja muita tilivirastotehtäviä;
ministeriön toimialaan kuuluvien kansainvälisten asioiden yhteensovittamista;
ministeriön hallinnonalan tutkimustoiminnan yhteensovittamista;
ministeriön hallinnonalan kehittämistä ja ministeriölle kuuluvia juridisia ja yleishallinnollisia tehtäviä sekä lainvalmistelun kehittämistä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle;
ministeriön hallinnonalan liikelaitosten ohjausta;
hallinnonalan valtionyhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä; sekä
liikennepoliittista ja –taloudellista suunnittelua sekä tilastoja, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
10 §Yleisen osaston yksiköt
Yleisessä osastossa on seuraavat yksiköt:
talousyksikkö;
kansainvälisten asioiden yksikkö;
tutkimusyksikkö; sekä
liiketoiminta- ja omistajaohjausyksikkö.
11 §Talousyksikkö
Talousyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan pitemmän aikavälin suunnittelua sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa mukaan luettuna ennusteiden tekeminen;
talousarvion laadintaa, muita rahoituskysymyksiä sekä rahoituksen toteutumisen seurantaa;
tulosohjauksen järjestämistä ja kehittämistä hallinnonalalla;
yhteiskuntataloudellisten kustannus-vastaavuutta koskevien kysymysten ja hinnoitteluperiaatteiden koordinointia sekä osallistumista maksupäätösten valmisteluun;
taloudellisten kysymysten koordinointia, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
liikenteen tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle tai yksikölle;
ministeriön sisäistä budjetointia, maksuliikettä, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä talouden seurantajärjestelmiä ja kustannuslaskelmia; sekä
valtiontaloutta ja –hallintoa koskevia kertomuksia.
12 §Kansainvälisten asioiden yksikkö
Kansainvälisten asioiden yksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
ministerin ja kansliapäällikön kansainvälistä yhteistyötä;
ministeriön toimialaan kuuluvien EU-asioiden yhteensovittamista lukuun ottamatta tutkimushankkeita;
EU-yhteistyöhön liittyviä poikkihallinnollisia tehtäviä;
lähialueyhteistyötä; sekä
kansainvälisten sopimusten valmistelua yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.
Lisäksi kansainvälisten asioiden yksikkö yhteensovittaa ministeriön muuta kansainvälistä yhteistyötä.
13 §Tutkimusyksikkö
Tutkimusyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
ministeriön hallinnonalan yleistä tutkimustoimintaa;
ministeriön vastuulle kuuluvien liikenne- ja viestintäalan tutkimushankkeiden yhteensovittamista; sekä
ministeriön tutkimusohjelmaa.
14 §Liiketoiminta- ja omistajaohjausyksikkö
Liiketoiminta- ja omistajaohjausyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
hallinnonalan valtionyhtiöiden ja liikelaitosten ohjausta, seurantaa ja kehittämistä sekä valtionyhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omistukseen liittyviä kysymyksiä;
yhtiöiden omistuspohjan muutoksia ja toimialajärjestelyjä; sekä
hallinnonalan ja sen organisaatioiden rakenteellista kehittämistä ja kehittämisstrategioita.
Liikennepolitiikan osasto
15 §Liikennepolitiikan osaston tehtävät
Liikennepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:
liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä;
liikenneverkkojen ylläpitoa ja kehittämistä;
rautatieliikennettä;
merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä satamia ja merentutkimusta;
siviili-ilmailua;
tieliikennettä sekä tieliikenteessä käytettäviä ajoneuvoja;
eri liikennemuotojen veroja ja maksuja;
henkilöliikennepalvelujen kysyntää, tarjontaa ja kehittämistä;
logistiikkaa;
liikenteen telematiikkaa;
liikenteen turvallisuutta ja ympäristökysymyksiä sekä vaarallisten aineiden kuljetuksia;
ilmatiedettä ja sääpalvelua;
hallinnonalan virastoja ja laitoksia ja niiden tulosohjausta lukuun ottamatta Telehallintokeskusta; sekä
Liikenneturvaa.
16 §Liikennepolitiikan osaston yksiköt
Liikennepolitiikan osastossa on seuraavat yksiköt:
liikenneväyläyksikkö;
henkilöliikenneyksikkö;
tavaraliikenneyksikkö;
rautatie- ja ilmailuyksikkö;
merenkulkuyksikkö;
liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikkö;
ajoneuvoyksikkö; sekä
vaarallisten aineiden kuljetusyksikkö.
Lisäksi osastolla on liikenteen telematiikkaprojekti.
17 §Liikenneväyläyksikkö
Liikenneväyläyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
liikennejärjestelmien suunnittelua ja kehittämistä;
liikenneverkkojen ylläpitoa ja kehittämistä sekä yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen suunnitelmia ja rahoitusta;
Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen sekä Merenkulkulaitoksen väylänpidon tulosohjausta;
Tiehallinnon hallintoa;
liikenneväylien suunnittelun ja rakentamisen ohjausta sekä niitä koskevia suunnitelmia;
liikenneväyliin liittyviä ympäristön arviointia sekä ympäristökysymyksiä;
liikenteeseen liittyvää maankäyttöä, kaavoitusta ja aluepolitiikkaa;
liikenneväylänpidon ja liikenneväylien yhteiskuntataloudellisia arviointimenetelmiä;
kiinteän omaisuuden hankintaa, luovutusta, vaihtoa ja vuokralleantoa sekä erityisten oikeuksien lunastamista ja talonrakennushankkeita;
työ- ja työllisyysohjelmia; sekä
yksityisiä teitä ja yksityisiä lentokenttiä.
18 §Henkilöliikenneyksikkö
Henkilöliikenneyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
henkilöliikenteen ja sen palvelujen kuten maksu- ja informaatiojärjestelmien kehittämistä;
liikennejärjestelmäsuunnitelmia joukko-liikenteen ja kevyenliikenteen osalta;
julkisen liikenteen liikennelupia, valtionapuja ja palvelujen ostosopimuksia sekä taksoja;
henkilöliikenteen talouteen ja verotukseen liittyviä kysymyksiä; sekä
henkilöliikenteen suunnittelua.
19 §Tavaraliikenneyksikkö
Tavaraliikenneyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
kuljetusmarkkinoita sekä kuljetuselinkeinoa ja sen asiakkaita;
tavaraliikenteen kehittämistä;
satamia, mikäli asia ei kuulu muulle yksikölle;
logistiikkaa ja siihen liittyvää tietoteknologiaa;
kansainvälisiä maantieliikennesopimuk-sia; sekä
tavaraliikenteen verotukseen liittyviä kysymyksiä.
20 §Rautatie- ja ilmailuyksikkö
Rautatie- ja ilmailuyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
rautatieliikenteen ja ilmailun lainsäädäntöä sekä elinkeino- ja lupapolitiikkaa ja rautatieliikenteen ja ilmailun yleistä kehittämistä;
rautatieliikenteen ja ilmailun turvallisuutta;
Ilmailulaitoksen viranomaistehtäviä;
Ratahallintokeskusta ja sen tulosohjausta, mikäli asia ei kuulu muulle yksikölle; sekä
sääpalvelua sekä Ilmatieteen laitosta ja sen tulosohjausta.
21 §Merenkulkuyksikkö
Merenkulkuyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
merenkulun ja muun vesiliikenteen elinkeinopolitiikkaa;
merenkulun ja muun vesiliikenteen turvallisuutta;
merikuljetuksiin liittyviä oikeudellisia vastuukysymyksiä;
Merentutkimuslaitosta ja sen tulosohjausta;
Merenkulkulaitosta ja sen tulosohjausta vesiväylien rakentamista ja ylläpitoa lukuun ottamatta;
Saimaan kanavan hoitokuntaa;
aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen estämistä; sekä
muita merenkulkuun ja muuhun vesiliikenteeseen liittyviä ympäristökysymyksiä lukuun ottamatta vaarallisten aineiden meri- ja sisävesikuljetusta kappaletavarana koskevia kuljetusmääräyksiä.
22 §Liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikkö
Liikenneturvallisuus- ja ympäristöyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
tieliikenteessä käyttäytymistä ja liikennesääntöjä;
liikenneturvallisuustyön koordinointia ja ohjausta;
rautatieliikenteen yleistä liikenneturvallisuutta;
Ajoneuvohallintokeskuksen sekä Tiehallinnon tulosohjausta liikenneturvallisuuden osalta;
liikenneympäristön turvallisuutta ja liikenteen ohjausta;
kuljettajaopetusta, kuljettajantutkintoja ja ajokortteja;
liikenteen ympäristökysymyksiä;
hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta ympäristökysymysten osalta, mikäli asia ei kuulu muulle yksikölle; sekä
Liikenneturvaa.
23 §Ajoneuvoyksikkö
Ajoneuvoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
ajoneuvojen rakennetta ja varusteita;
ajoneuvojen massoja, mittoja, kuormitusta ja käyttöä;
ajoneuvojen melu- ja pakokaasupäästöjä;
ajoneuvojen katsastusta ja rekisteröintiä sekä katsastuksen toimilupia;
liikennetarvikkeita ja niiden valvontaa; sekä
Ajoneuvohallintokeskusta ja sen tulosohjausta yksikön toimialan osalta.
24 §Vaarallisten aineiden kuljetusyksikkö
Vaarallisten aineiden kuljetusyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusta;
vaarallisten aineiden meri- ja muuta vesikuljetusta kappaletavarana;
vaarallisten aineiden ilmakuljetusta; sekä
vaarallisten aineiden kuljetuksissa tarpeellisen tietotuotannon kehittämistä.
25 §Liikenteen telematiikkaprojekti
Liikennepolitiikanosaston liikenteen telematiikkaprojektissa käsitellään asiat, jotka koskevat:
liikenteen telemaattisia palveluja;
liikennejärjestelmän hallinnan telematiikkaa;
kuljettajan tuki- ja valvontajärjestelmiä;
liikennetelematiikan informaatiorakenteita;
muita liikennetelematiikkaan liittyviä kysymyksiä; sekä
verkkoliiketoiminnan logistiikkahankkeita.
Viestintämarkkinaosasto
26 §Viestintämarkkinaosaston tehtävät
Viestintämarkkinaosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:
viestintäpolitiikkaa ja yleistä tietoyhteiskuntapolitiikkaa;
viestintämarkkinoiden yleistä ohjausta ja kehittämistä;
viestintään käytettäviä verkkoja ja niiden välityksellä tarjottuja viestintäpalveluita;
postitoimintaa ja lehdistötukea;
viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä; sekä
Telehallintokeskusta ja sen tulosohjausta.
27 §Viestintämarkkinaosaston yksiköt
Viestintämarkkinaosastossa on seuraavat yksiköt:
viestintäverkkoyksikkö;
mediayksikkö; sekä
verkkoliiketoimintayksikkö.
28 §Viestintäverkkoyksikkö
Viestintäverkkoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
sähköiseen viestintään käytettäviä verkkoja ja niiden tarjontaa;
telemarkkinalain, radiolain ja telehallinnosta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, jos ne eivät kuulu muulle yksikölle;
televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, siltä osin kuin ne koskevat televisio- ja radiotoiminnan taajuussuunnittelua;
Internetin nimihallintoa;
itsesääntelyn edistämistä yksikön toimialalla;
Telehallintokeskusta ja sen tulosohjausta yksikön toimialalla; sekä
viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä yksikön toimialalla.
29 §Mediayksikkö
Mediayksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
sähköisissä viestintäverkoissa tarjottujen palvelujen ja verkoissa harjoitetun viestinnän sääntelyä;
televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukaisia ministeriön tehtäviä, jos ne eivät kuulu muulle yksikölle;
televisio- ja radiotoiminnan julkista palvelua, valtion televisio- ja radiorahastoa ja lehdistötukea;
postitoimintaa;
luettelo- ja hakemistopalvelujen tarjontaa;
itsesääntelyn edistämistä yksikön toimialalla;
Telehallintokeskusta ja sen tulosohjausta yksikön toimialalla; sekä
viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä yksikön toimialalla.
30 §Verkkoliiketoimintayksikkö
Verkkoliiketoimintayksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
yleisen tietoverkon kehittämistä;
sähköisen kaupankäynnin ja muun verkkoliiketoiminnan edistämistä;
yksityisyyden suojaa televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvaa;
sähköistä allekirjoitusta, salaustuotteita ja -politiikkaa sekä käyttäjien luottamuksen edistämistä viestintäverkkojen ja –palvelujen käyttöön;
viestinnän ja tietoyhteiskuntapalvelujen tilastointia;
itsesääntelyn edistämistä yksikön toimialalla; sekä
Telehallintokeskusta ja sen tulosohjausta yksikön toimialalla sekä viestintäelinkeinon kilpailukyvyn ja alan yritysten kansainvälistymisen edistämistä yksikön toimialalla.
Sisäinen hallinto
31 §Sisäisen hallinnon tehtävät
Sisäinen hallinto toimii suoraan ministeriön johdon alaisena. Sisäisen hallinnon toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat:
hallinnon kehittämistä ja muita yleishallinnollisia tehtäviä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle;
ministeriön hallintoa, toiminta- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden kehittämistä;
henkilöstöhallintoa ja osaamisen kehittämistä;
ministeriön tietohallintoa ja tietopalvelua;
kielenkääntämistä; sekä
ministeriön virastopalveluja ja sisäistä turvallisuutta.
32 §Sisäisen hallinnon yksiköt
Ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat:
hallintoyksikkö;
tietohallintoyksikkö; sekä
virastopalvelu- ja turvallisuusyksikkö.
33 §Hallintoyksikkö
Hallintoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
henkilöstön oikeudellista asemaa ja henkilöstöpolitiikkaa sekä osallistumisjärjestelmiä;
palvelussuhteen ehtoja ja palkanlaskentaa;
osaamisen ja johtamisen kehittämistä;
työsuojelua ja työterveyshuoltoa;
sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä;
ministeriön johdon sihteeripalveluja;
kielenkääntämistä; sekä
muita ministeriölle kuuluvia kysymyksiä, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle.
34 §Tietohallintoyksikkö
Tietohallintoyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
ministeriön tietoinfrastruktuurin sekä siihen liittyvien tukipalvelujen järjestämistä ja kehittämistä;
ministeriön tietojärjestelmiä ja tekniikkaa sekä tietopalveluja;
asiakirjojen hallinnan järjestämistä ja kehittämistä;
ministeriön tietohallintoon liittyvää tietoturvallisuutta; sekä
tietohallinto- ja tietopalveluyhteistyötä valtioneuvoston piirissä ja ministeriön hallinnonalalla.
35 §Virastopalvelu- ja turvallisuusyksikkö
Virastopalvelu- ja turvallisuusyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat:
ministeriön hallinnassa olevia kiinteistöjä ja huonetiloja sekä niihin liittyviä vuokra- ja muita sopimuksia;
ministeriön materiaalipalveluja sekä ministeriön omaisuuden seurantaa ja valvontaa;
ministeriön tuki-, ylläpito- ja huoltopalveluja;
ministeriön salassa pidettävien asiakirjojen kirjaamista, jakelua ja arkistointia; sekä
ministeriön sisäistä turvallisuutta ja turvajärjestelmiä sekä vahtimestaripalveluja.
Tiedotusyksikkö
36 §Tiedotusyksikön tehtävät
Tiedotusyksikkö on suoraan ministeriön johdon alaisuudessa toimiva yksikkö. Se käsittelee asiat, jotka koskevat:
ministeriön ulkoista viestintää ja sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista kampanjointia;
ministeriön sisäistä viestintää;
viestintäyhteistyötä valtioneuvoston piirissä ja ministeriön hallinnonalalla; sekä
julkaisutoimintaa ja graafista ilmettä.
4 lukuEräiden virkamiesten tehtävät
37 §Kansliapäällikkö
Kansliapäällikkö johtaa ja valvoo ministerin lähimpänä apuna ministeriön toimintaa erityisesti liikenne- ja viestintäpolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lainsäädännön valmistelussa.
Kansliapäällikkö:
vastaa hallinnonalan sekä ministeriön toiminnan yleisestä järjestämisestä ja kehittämisestä;
vastaa hallinnonalan tulosohjauksesta sekä ministeriön johtamisjärjestelmän toimivuudesta;
johtaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvioehdotuksen sekä tulostavoitteiden valmistelua sekä seuraa niiden toteutumista;
vastaa ministeriön laajakantoisten ja merkittävien hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta yhteistyössä ministeriön asianomaisen osaston tai yksikön kanssa;
seuraa hallinnonalan virastojen ja laitosten, liikelaitosten sekä valtionyhtiöiden toimintaa; sekä
johtaa ja valvoo ministeriön kansainvälisten asioiden käsittelyä.
38 §Osastopäällikkö
Osastopäällikkö:
johtaa osaston tai yksikön toimintaa, siten että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti;
huolehtii osaston tai yksikön toiminnan suunnittelusta;
avustaa ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
huolehtii henkilöstönsä kehittämisestä;
tekee tarvittaessa aloitteita lainsäädännön ja hallinnon uudistamiseksi osaston toimialalla; sekä
vastaa osastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä osastolle myönnettyjen määrärahojen käytöstä.
39 §Muut päälliköt
Apulaisosastopäällikkö ja ministerin osastopäällikön avuksi erikseen määräämä virkamies johtavat ja valvovat osastopäällikön apuna osaston toimintaa erillisen kansliapäällikön antaman määräyksen mukaisesti.
Hallintojohtajan ja yksikön päälliköksi määrätyn virkamiehen tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä työjärjestyksessä säädetään osastopäällikön tehtävistä.
5 lukuAsioiden valmistelu
40 §Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen
Vahvistetusta työnjaosta huolimatta on kukin virkamies velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai osastopäällikkö taikka asianomaisen yksikön päällikkö määrää. Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä osaston käsiteltäväksi asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen kansliapäällikkö. Jos syntyy epätietoisuutta, kenen käsiteltäväksi asia osastolla tai yksikössä kuuluu, ratkaisee kysymyksen osastopäällikkö tai asianomainen yksikön päällikkö.
41 §Esittelylupa
Milloin asia on laadultaan periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka sillä on oleellinen taloudellinen merkitys, sitä koskevaa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan tai yleisen istunnon esittelylistaa ei saa ilman pakottavaa syytä jakaa, ennen kuin asia on selostettu ministerille ja hän on antanut luvan sen esittelemiseen.
Mitä 1 momentissa on säädetty esittelylistojen jakamisesta, on noudatettava myös ministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivalio-kuntien käsittelyä varten. Muutoinkin on, milloin asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, muistio tai ministeriön muu kannanotto, ennen kuin se toimitetaan ministeriön ulkopuolelle, saatettava ministerin hyväksyttäväksi.
Esittelijän tulee selostaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetut asiat yksikön päällikölle ja osastopäällikölle niin hyvissä ajoin, että he voivat halutessaan pidättää asian käsiteltäväkseen.
42 §Asian esittely
Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijänä toimivan virkamiehen on toimitettava asiakirjat sekä päätösehdotus, kirje tai esittelylista lähimpänä esimiehenään olevan yksikön päällikön ja osastopäällikön hyväksyttäväksi taikka suullisesti selostettava asia asianomaiselle esimiehelle.
Milloin asian ratkaisee osastopäällikkö, on vastaavasti meneteltävä yksikön päällikköön nähden. Osastopäällikkö ja yksikön päällikkö voivat erityisestä syystä määrätä, että tietyt asiat voidaan esitellä tai ottaa esittelylistalle niitä heille nähtäväksi toimittamatta tai selostamatta.
43 §Eduskuntakysymykset
Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esiteltävä ministerille viimeistään viisi päivää ennen määräajan päättymistä. Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava kansliapäällikön ja asianomaisen osastopäällikön nähtäväksi.
44 §Eduskunnassa kuuleminen
Jos ministeriön virkamies kutsutaan asiantuntijana kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta kansliapäällikölle sekä osastopäällikölle.
6 lukuTiedottaminen vireillä olevista asioista
45 §Kansliapäällikölle ja osastopäällikölle tiedottaminen
Kansliapäällikkö ja osastonsa asioiden osalta osastopäällikkö on pidettävä tietoisena tärkeimmistä esille tulleista ja vireillä olevista asioista, erityisesti niistä, jotka koskevat:
hallituksen esityksen tai asetuksen antamista ja eduskunnan vastauksen esittelemistä;
toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä talousarviota;
lausunnon antamista muun ministeriön toimialaan kuuluvasta lainsäädäntöuudistuksesta;
organisaatiomuutoksia, neuvottelukunnan, komitean, toimikunnan tai työryhmän asettamista tai lakkauttamista taikka sen toimeksiannon, kokoonpanon tai määräajan muuttamista, ministeriön virkamiehen nimeämistä muun ministeriön alaiseen neuvottelukuntaan, komiteaan tai toimikuntaan; sekä
hallinnonalan yhtiöiden yhtiökokouksia.
Mitä edellä on säädetty kansliapäälliköstä ja osastopäälliköstä, koskee soveltuvin osin myös yksikön päällikköä.
46 §Osastoille ja yksiköille tiedottaminen
Asiasta, joka koskee myös muun kuin asiaa valmistelevan osaston tai yksikön toimialaa, on sitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan osaston tai yksikön asianomaisten virkamiesten kanssa.
Yksikön tulee toimittaa käsittelemistään asioista annetut tärkeimmät päätökset ja lausunnot tiedoksi niille muille yksiköille, joita asia koskee.
Niistä ministeriökokouksista ja neuvotteluista, joissa tehdään päätöksiä ja toimenpideratkaisuja, tai jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä taikka joilla on ministeriön sisällä tiedotusarvoa, laaditaan tarpeen mukaan päätös- tai neuvottelumuistio.
47 §Ministerin poliittinen erityisavustaja
Ministerin poliittinen erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.
Ministerin poliittinen erityisavustaja voi osallistua ministeriön johtoryhmän kokouksiin.
Ministerin poliittiselle erityisavustajalle on hänen pyynnöstään annettava ne tiedot, jotka hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Mikäli asianomainen virkamies katsoo, että jotakin tietoa ei voida antaa, on asia siirrettävä ministerin käsiteltäväksi.
48 §Julkisuus ja avoimuus
Ministeriö on toiminnassaan avoin ja vuorovaikutteinen.
Ministeriön viestinnässä noudatetaan julkisuuslainsäädäntöä sekä erikseen vahvistettua ministeriön viestintäohjetta. Tiedotusyksikkö sekä osastot ja yksiköt ovat tiiviissä yhteistyössä sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyvissä asioissa. Ministeriön johdon, virkamiesten ja tiedotusyksikön tehtävät ja työnjako asioiden julkistamisessa on esitetty viestintäohjeessa.
7 lukuAsioiden ratkaiseminen
49 §Ministerin ratkaisuvalta
Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole annettu ministeriön virkamiehille. Muille viranomaisille annettavat lausunnot ja selitykset esitellään ministerille, jollei jäljempänä ole erikseen toisin säädetty. Lainsäädännön uudistamista tai muuttamista koskevat lausunnot esitellään kuitenkin aina ministerille.
50 §Virkamiesten ratkaisuvalta
Kansliapäällikkö, osastopäälliköt ja osastojen ulkopuolisten muiden yksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin jäljempänä 54―61 §:ssä säädetään.
51 §Periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen asia
Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava periaatteellisesti niin tärkeäksi tai laajakantoiseksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.
Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava periaatteellisesti tärkeäksi tai laajakantoiseksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston tai osaston ulkopuolisen yksikön päällikön kanssa.
52 §Osaston kannalta merkittävä asia
Osastopäällikkö ratkaisee asian, jonka virkamies tämän työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista, jos se on osaston toiminnan kannalta tai muutoin merkittävä.
53 §Ministerin ja eräiden virkamiesten päätösvallan pidätysoikeus
Ministerin ja eräiden virkamiesten oikeudesta pidättää itselleen ratkaisuvalta asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun asetuksen 5 §:n 2 momentissa.
Jos kansliapäällikkö tai osastopäällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, tästä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
54 §Virkavapauden myöntäminen
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla sekä sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.
Muun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää:
kansliapäällikölle enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto;
virkamiehelle, jonka valtioneuvosto nimittää enintään kahdeksi vuodeksi ministeri ja yli kahdeksi vuodeksi valtioneuvosto; sekä
muulle virkamiehelle tai työsopimussuhteiselle henkilöstölle pidemmäksi ajaksi kuin 14 päiväksi kansliapäällikkö ja enintään 14 päiväksi hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies.
55 §Virkamatkamääräyksen antaminen
Ministeri antaa kansliapäällikölle virkamatkamääräyksen. Kansliapäällikkö antaa osastopäällikölle sekä hallintojohtajalle ja tiedotusjohtajalle virkamatkamääräyksen.
Osastopäällikkö antaa apulaisosastopäällikölle ja yksikön päällikölle virkamatkamääräyksen. Sisäisen hallinnon virkamiehille matkamääräyksen antaa hallintojohtaja ja tiedotusyksikön virkamiehille tiedotusjohtaja. Muille virkamiehille matkamääräyksen antaa yksikön päällikkö.
56 §Kansliapäällikön ratkaisuvalta
Kansliapäällikkö ratkaisee 54 ja 55 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
lausunnon tai selityksen antamista muille viranomaisille yleiseltä merkitykseltään vähäisissä aisoissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;
ministeriön määrärahojen käyttöön osoittamista;
ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä;
sivutoimilupaa ministeriön virkamiehille;
ylitarkastajaa virka-asemaltaan alemman virkamiehen nimittämistä ja työsopimussuhteeseen ottamista tai virkamieheksi nimittämistä määräajaksi vastaavaan virkasuhteeseen tai muuhun virkasuhteeseen enintään vuodeksi;
valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettua varoituksen antamista;
ministeriön virkamiehen palkkausta;
ministeriön edustajan esittämistä muiden viranomaisten asettamiin työryhmiin tai muihin valmisteluelimiin; sekä
matkamääräyksen antamista ministeriön hallinnonalan viraston tai laitoksen päällikölle, jos virkamatkan maksaa muu kuin asianomainen virasto tai laitos.
57 §Osastopäällikön ratkaisuvalta
Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon ja selityksen antamista muille viranomaisille osaston toimialaa koskevissa yleiseltä merkitykseltään vähäisissä asioissa;
osaston käyttöön osoitettujen määrärahojen käyttämistä tai jakamista yksikön käyttöön;
osaston toimialaan kuuluvissa asioissa tutkimussopimusten tekemistä ministeriölle vahvistetun tutkimusohjelman puitteissa; sekä
osaston henkilöstön vuosilomajärjestystä.
58 §Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö
Liikennepolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja lupia;
merilain 5 luvun 6 §:ssä tarkoitettua poikkeusta laivaisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta;
luvanvaraisen henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista;
joukkoliikenteen palveluostoja ja valtionapua;
poikkeuksia vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä ja rautatiellä annetuista määräyksistä;
vaarallisten aineiden maakuljetusten reittirajoituksia; sekä
liikenteen ohjauslaitteen vahvistamista käytettäväksi kokeilutarkoituksessa.
59 §Ajoneuvoyksikön päällikkö
Ajoneuvoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
ajoneuvojen jaottelua ja siitä johtuvia erikoisohjeita; sekä
poikkeuksia ajoneuvojen rakenteesta, varusteista, kytkennästä ja kuormituksesta annetuista säännöksistä ja määräyksistä.
60 §Hallintojohtaja
Hallintojohtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, siten kuin tässä työjärjestyksessä erikseen säädetään;
kielilisiä sekä muita ministeriön henkilöstön palvelussuhteeseen liittyviä etuuksia, joihin heillä on oikeus lain taikka virka- tai työehtosopimuksen nojalla; sekä
todistuksen antamista irtisanomisesta ja virkasuhteen päättymisestä.
61 §Talousjohtaja
Talousjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies ratkaisee valtion talousarvion toimeenpanoon ja muuhun taloudenhoitoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
tilijaottelua ja sen muutoksia;
arviomäärärahan ylittämistä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan päätöksen mukaisesti; sekä
Euroopan unionilta saatavien rakennerahastovarojen siirtämistä edelleen hallinnonalan virastojen ja laitosten käyttöön.
8 lukuYhteisiä säännöksiä
62 §Vuosilomat
Ministeri vahvistaa kansliapäällikön vuosiloman.
Kansliapäällikkö vahvistaa osastopäälliköiden sekä osastojen ulkopuolisten yksiköiden päälliköiden vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat. Tätä koskevat ehdotukset on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä.
Muiden virkamiesten vuosilomajärjestyksen ja vuosilomat vahvistaa asianomainen osastopäällikkö.
Kullakin osastolla osastopäällikön määräämä virkamies pitää luetteloa, johon merkittäväksi jokaisen on ilmoitettava päivät, joina hän ei ole ollut virantoimituksessa, sekä syy poissaoloon.
63 §Komitea- ja työryhmätyöskentely
Komiteaan, toimikuntaan tai muuhun valmistelevaan toimielimeen nimetyn ministeriön virkamiehen tulee puheenjohtajana tai jäsenenä toimia lähinnä ministeriön edustajana. Hänen tulee antaa tietoja komitean tai toimikunnan työstä ja siinä esille tulevista kannan määrittelyistä yksikön päällikölle ja osastopäällikölle, ja mikäli nämä katsovat asian liikenne- ja viestintäministeriön kannalta tärkeäksi, myös kansliapäällikölle ja ministerille.
Jos valmisteluelimessä käsiteltävät asiat koskevat tai sivuavat myös muun kuin asianomaisen virkamiehen oman osaston toimialaa, tulee virkamiehen olla yhteydessä myös asianomaiseen osastoon.
Jos valmisteluelimessä on edustettuina kaksi tai useampia virkamiehiä liikenne- ja viestintäministeriöstä, tulee heidän pyrkiä yksimielisyyteen kannanmäärittelyissään. Mahdollisten erimielisyyksien ilmaantuessa on niistä pyrittävä sopimaan neuvottelemalla tarvittaessa osastopäällikön tai kansliapäällikön kanssa.
Työryhmätyöskentelyssä noudatetaan seuraavia periaatteita:
liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän loppu- tai väliraportista on laadittava varsinaisen yhteenvedon lisäksi tarvittaessa lyhyt toimenpidesuositus;
työryhmän puheenjohtajan tulee esitellä työryhmämuistio asian laadun mukaan ministerille, johtoryhmälle, kansliapäällikölle tai osastopäällikölle; sekä
virkamiehen toimiessa ministeriön edustajana ulkopuolisessa työryhmässä hän on velvollinen esittelemään esimiehelleen työryhmän keskeisimmät suositukset ja kannanotot, ennen kuin allekirjoittaa työryhmämuistion.
64 §Valmiusasiat
Kansliapäällikön tehtävänä on vastata hallinnonalan varautumisesta poikkeusolojen toimintaan. Varautumisasioita varten ministeriössä on valmius- ja turvallisuustoimikunta, jonka jäsenet ja sihteeristön nimittää ministeri kansliapäällikön esittelystä.
Varautumiseen liittyviä tehtäviä hoitaa ministeriön valmiusryhmä, jonka päällikkönä toimiva kansliapäällikön erikseen määräämä virkamies vastaa kansliapäällikön alaisena hallinnonalan poikkeusolojen varautumiseen ja yleisiin turvallisuusjärjestelyihin liittyvistä tehtävistä sekä ministeriölle kuuluvista kansainväliseen kriisinhallintaan liittyvistä tehtävistä. Valmiusryhmässä toimii tehtävien hoitamista varten pääesikunnan ministeriöön asettamia yhteysupseereja ja tarvittaessa muita erikseen määrättyjä henkilöitä.
65 §Kansliapäällikön ja osastopäälliköiden sijaisuudet
Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämä virkamies. Osastopäällikön sijaisena toimii apulaisosastopäällikkö tai kansliapäällikön määräämä muu virkamies. Osastojen yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää osastopäällikkö.
66 §Esteellisyys
Virkamies, joka on määrätty ministeriön edustajaksi ministeriön alaisen viraston tai laitoksen taikka hallinnonalan liikelaitoksen tai valtionyhtiön johtoelimeen, on esteellinen esittelemään tai ratkaisemaan asianomaista virastoa, laitosta, liikelaitosta tai yhtiötä koskevaa asiaa ministeriössä.
67 §Voimaantulo
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000 ja sillä kumotaan 17 päivänälokakuuta 1997 annettu liikenneministeriön työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2000
Liikenneministeri Olli-Pekka HeinonenKansliapäällikkö Juhani Korpela