613/2000

Tällä asetuksella säädetään lakia ja valtioneuvoston asetusta tarkemmin valtion vuoden 2000 talousarvion momentin 30.14.49, 30.14.61 ja 30.14.62 myöntämisvaltuuden ja määrärahan sekä maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2000 käyttösuunnitelmassa osoitettavien varojen käyttämisestä myönnettäessä ja maksettaessa tukea 2 momentin mukaisiin tarkoituksiin.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä tukea maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), jäljempänä rahoituslain, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 16, 17, 21 ja 32 §:n nojalla maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin edellä mainitun lain 10 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdan ja 3 momentin sekä 16, 21 ja 32 §:n nojalla muuhun yritystoiminnan tukemiseen. Tätä asetusta sovelletaan myös maksettaessa tukea, joka on myönnetty tämän asetuksen nojalla.

Tämä päätös on voimassa 31 päivään joulukuuta 2000 asti.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Ellei jäljempänä tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan tätä asetusta sekä kansalliseen tukeen että osarahoitettavan tuen osarahoitusosuuteen ja kansalliseen osuuteen.

Osarahoitettavaan tukeen sovelletaan lisäksi, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa sekä niiden nojalla tai niitä täydentäen EY:n lainsäädännössä säädetään tai sen nojalla määrätään. Tukea myönnettäessä otetaan lisäksi huomioon, mitä tavoite 1 -ohjelmissa tai maaseudun kehittämisohjelmissa taikka muissa vastaavissa EY:n ohjelmissa tuen kohdentamisesta kyseisellä alueella on sovittu.

Mitä tässä luvussa säädetään maatilalla toteutettavasta investoinnista ja maatilaa koskevista edellytyksistä, sovelletaan myös rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman maaseutuyrityksen yhteisiin investointeihin sekä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:n 2 momentin 2―4 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin.

Tukea voidaan myöntää jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin tavoin:

Edellä 1 momentin 1, 2, 4―6, 11―17, 20, 21 ja 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös vuokramaalla olevan rakennuksen hankkimiseen, jos sanottu hankinta on taloudellisesti edullisempaa kuin vastaavan rakennuksen rakentaminen tai peruskorjaaminen ja hankittava rakennus on tarkoituksenmukaisella tavalla käytettävissä siihen tarkoitukseen, johon se hankitaan. Tuki myönnetään lainaan liittyvänä tukena samoin ehdoin kuin vastaavan rakennuksen rakentamiseen myönnettävä tuki.

Tukea ei myönnetä eläinten hankintaan.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä tukea voidaan kuitenkin myöntää jalostuslampaiden hankintaan siten, kuin jäljempänä 19 ja 20 §:ssä säädetään. Jäljempänä 27 §:ssä tarkoitetun toiminnan yhteydessä voidaan myöntää tukea ensimmäisten hevosten hankintaan.

Tukea voidaan myöntää 6 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun lypsykarjatalouden rakentamisinvestointiin, jos sille maatilalle tai niille maatiloille, joita hakemus koskee, on tukea myönnettäessä vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (355/1995) 4 §:ssä tarkoitetuksi maidon viitemääräksi vähintään määrä, joka vastaa edellä tarkoitetulla maatilalla tai maatiloilla investoinnin toteuttamisen jälkeen olevien eläinpaikkojen perusteella laskettuna 5 600 litraa lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos maatilalla tai maatiloilla on investoinnin jälkeen edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa viitemäärän mukaisen enimmäiseläinpaikkamäärän osuutta maatilan lypsylehmäpaikoista.

Tukea rakennuksen peruskorjaamiseen ei myönnetä, jos lypsylehmäpaikkojen lukumäärä 1 momentissa tarkoitetulla maatilalla tai maatiloilla on vähemmän kuin 12.

Myönnettäessä tukea lypsykarjanavetoiden uudisrakentamiseen ja laajentamiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota investoinnin kannattavuuteen.

Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tukea sikatalouden rakentamisinvestointiin voidaan myöntää sellaista maatilaa varten, jolla investoinnin jälkeen on enintään 3 000 lihasikapaikkaa tai 400 emakkopaikkaa. Jos investointiin sisältyy sekä lihasikapaikkoja että emakkopaikkoja, katsotaan yhden emakkopaikan vastaavan 6,5 lihasikapaikkaa. Jos maatilalla investoinnin jälkeen on edellä säädettyä enemmän eläinpaikkoja, tukea voidaan myöntää vain sille osalle hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka vastaa edellä säädettyjen enimmäiseläinpaikkamäärien mukaisten eläinpaikkojen osuutta koko rakentamisinvestoinnista.

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin pidetään emakkosikalana sikalaa, jonka perusteella maatilalle muodostuu vähintään 60 emakkopaikkaa ja jonka sikapaikoista yli puolet on emakkopaikkoja.

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 1 kohdan c alakohdan tarkoitettuihin sikatalouden rakentamisinvestointeihin ei emakkorenkaissa eläinpaikkojen määrä osakastilaa kohden saa ylittää 9 §:n mukaisia eläinpaikkojen enimmäismääriä. Tällöin on osakastilan oman eläinpaikkamäärän lisäksi otettava huomioon osakastilan osuus emakkorenkaan keskusyksikön eläinpaikkojen määrästä. Emakkorenkaan keskusyksikössä saa olla enintään 1 000 emakkopaikkaa. Sanottua enimmäismäärää sovelletaan 9 §:ssä säädetyn estämättä myös sellaiseen emakkorenkaan keskusyksikköön, joka kuuluu yhdelle emakkorenkaan osakastilalle ja jossa pidetään emakkoja muulloin kuin porsimistai imetysaikana.

Edellä 1 momentissa emakkorenkaalla tarkoitetaan sellaista tuotannon järjestelyä, jossa emakot siirretään keskusyksiköstä osakastiloille porsitus- ja imetysajaksi tai emakot porsitetaan emakkorenkaan keskusyksikössä ja porsaat siirretään osakastiloille kasvatettaviksi.

Edellä 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin broilerin- ja kalkkunantuotannon investointeihin voidaan myöntää tukea edellyttäen, ettei tuettavan investoinnin johdosta maatilan broilerin- ja kalkkunantuotantoon liittyvä tuotantokapasiteetti lisäänny.

Edellä 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin kanatalouden investointeihin voidaan myöntää tukea edellyttäen, ettei tuettavan investoinnin johdosta maatilan kananmunantuotantoon liittyvä tuotantokapasiteetti lisäänny.

Myönnettäessä 1 momentissa tarkoitettua tukea uuden lattiakanalan rakentamiseen on otettava huomioon, mitä eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 20 §:ssä säädetään.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen kohteena olevalla maatilalla on vähintään 2 000 kanapaikkaa.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun investointiin on, että konevarasto on eristämätön ja sen julkisivu on pääosin puuta. Varastoon voi sisältyä lämpöeristetty omien koneiden korjaamiseen tarkoitettu maatilakorjaamo edellyttäen, että se on tilan koneiden ja laitteiden määrä ja laatu huomioon ottaen kooltaan kohtuullinen.

Edellä 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun siirrettävän kuivurin hankintaan sovelletaan, mitä koneen hankinnasta säädetään tai määrätään.

Edellä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää

Tukea voidaan myöntää 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintaan vain, jos kone tai laite hankitaan yhteiskäyttöön siten, että konetta käytetään kahdella tai useammalla maatilalla maatilataloutta harjoitettaessa. Tukea voidaan kuitenkin myöntää yhdellä tilalla käytettävän perunan- ja sokerijuurikkaannostokoneen hankintaan.

Koneen tai laitteen katsotaan tulevan yhteiskäyttöön, jos

Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin mukaiseen tarkoitukseen on, että tukea haetaan vähintään 9 000 euron investointiin. Investointi voi sisältää yhden tai useamman koneen tai laitteen hankinnan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea ei myönnetä maatalous- eikä metsätraktoreiden hankintaan. Tukea ei myöskään myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Hankittaessa kone tai laite muussa kuin 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa koneurakoinnissa käytettäväksi sovelletaan, mitä jäljempänä 27 §:ssä säädetään.

Edellä 6 §:n 9 kohdassa tarkoitettuna lammastaloudessa tarvittavana elottomana erityisirtaimistona pidetään lammasaitoja, käsittelyaitauksia, vaakoja, keritsinlaitteita, ruokintavaunuja ja -häkkejä sekä muuta vastaavaa erityisesti lammastaloudessa tarvittavaa irtaimistoa.

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettujen jalostuslampaiden hankintaan tulee pässejä hankittaessa hakijalla olla ennestään vähintään 30 uuhen katras. Uuhia hankittaessa katraaseen tulee hankinnan jälkeen kuulua vähintään 50 uuhta.

Tukea voidaan myöntää sellaisten jalostuslampaiden hankintaan, joiden avulla parannetaan erityisesti eläinkannan lihaksikkuutta.

Tukea voidaan myöntää

Hankittavan uuhen tai pässin polveutuminen on osoitettava vähintään kaksi sukupolvea taaksepäin ja sanottujen eläinten tulee olla rekisteröitynä Suomessa hyväksytyn jalostusjärjestön virallisessa rekisterissä. Tuen myöntämisen ehtona Suomeen tuotavien eläinten osalta on, että eläimet rekisteröidään edellä tarkoitettuun rekisteriin.

Tuen myöntämisen edellytyksenä jalostuslampaiden hankintaan on lisäksi, että myyjän Suomessa sijaitseva maatila täyttää asianomaisten terveysvalvontaohjelmien vaatimukset. Terveysvalvontaohjelmilla tarkoitetaan tässä asetuksessa scrapie-valvontaohjelmaa ja maedi-visna -vastustamisohjelmaa. Jos uuhia tai kuttuja on vähemmän kuin 40, Scrapie-valvontaohjelmaan kuulumista ei kuitenkaan edellytetä. Sen sijaan Maedi-visna -vastustamisohjelmassa tilalla on oltava status M3.

Edellä 6 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää kasvihuoneiden ja muiden kasvihuonetuotannossa ja avomaan puutarhatuotannossa tarpeellisten tuotantotilojen sekä lämpökeskusten, varastojen ja muiden vastaavien tuotantoa palvelevien rakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Kasvihuonetta ei pidetä rakennuksena, jos se on kevytrakenteinen ja katettu muovilla.

Tukea voidaan myöntää myös tuotantoa palvelevien koneiden ja laitteiden sekä vastaavan muun irtaimiston hankintaan.

Harjoitettaessa avomaan puutarhatuotantoa voidaan tuki myöntää vain valtionlainan korkoetuutena, jos kysymys on

Edellä 6 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetaan hevostalouden investoinneilla hevosten kasvatuksessa tarpeellisia investointeja sekä investointeja, joiden pääasiallinen tarkoitus on edistää hevosten kasvatusta. Käytettäessä hevosta muuhun tuotanto- tai palvelutoimintaan investointitukeen sovelletaan, mitä jäljempänä 27 §:ssä säädetään.

Edellä 6 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää rakennusten laajentamiseen sekä sellaisiin rakentamisinvestointeihin, joissa tilalla olevat varjotalot korvataan halleilla. Tukea voidaan myöntää myös investointiin, jossa minkkien ja kettujen häkit korvataan sellaisilla suuremmilla häkeillä, jotka täyttävät eläinsuojelulaissa (247/1996) ja -asetuksessa tai eläinsuojelulain nojalla annetuissa määräyksissä asetetut edellytykset, samoin kuin investointeihin, joissa kettujen häkit varustetaan lepotasoilla.

Edellä 6 §:n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen rakentamiseen, laajentamiseen peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen ja muiden koneiden ja laitteiden hankintaan.

Tukea 6 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää, jos kysymys on muussa maataloudessa kuin tavanomaisessa kotieläintuotannossa tai peltoviljelyssä välttämättömästä investoinnista. Tällaisena muuna maataloutena pidetään hanhien, ankkojen ja vastaavan siipikarjan tuotantoa, sienten kasvatusta, riistatarhausta, luonnonmarjojen ja -sienten keräämistä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta sekä muuta edellä tarkoitettuun tuotantoon ja toimintaan rinnastettavaa maataloudeksi luettavaa toimintaa.

Edellä 6 §:n 1 momentin 16 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisena toimintana pidetään

Tukea ei kuitenkaan myönnetä puunkorjuun monitoimikoneiden hankintaan.

Myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettuihin eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskeviin investointeihin on otettava huomioon, mitä eläinsuojelulaissa (247/1996) ja -asetuksessa (396/1996) säädetään ja eläinsuojelulain nojalla säädetään tai määrätään.

Siipikarjataloutta koskeviin eläinten hyvinvointiin ja hygieniaan liittyviin investointeihin ei saa myöntää tukea lukuun ottamatta investointeja, jotka liittyvät häkkikanaloiden muuttamiseen lattiakanaloiksi.

Tukea ei saa myöntää plasmasytoosin torjuntaan liittyviin investointeihin eikä sellaisiin eläinten hyvinvointia ja hygieniaa koskeviin investointeihin, jotka lisäävät tilan tuotantokapasiteettia.

Edellä 6 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka edistävät taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti ympäristönsuojelua.

Tukea voidaan myöntää uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, joka koskee

Tukea voidaan lisäksi myöntää lieteturvesekoittimien ja niiden siirtolaitteiden, lietelannan ilmastus-, multaus- ja letkulevityslaitteiden ja muiden edellä tarkoitettuihin laitteisiin verrattavien koneiden ja laitteiden hankintaan.

Edellä 6 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, joka hyödyntää jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä, puuta tai muuta vastaavaa uusiutuvaa polttoainetta taikka tuulta tai aurinkoa.

Osarahoitettuna voidaan tukea vain sellaisia lämpökeskuksia, jotka hyödyntävät puuta.

Edellä 6 §:n 1 momentin 22 kohdassa tarkoitetun sähköaggregaatin hankintaan voidaan myöntää tukea, jos aggregaatti hankitaan varasähköjärjestelmäksi kotieläintalouden jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellä 6 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää investointeihin, joiden tarkoituksena on rehunjakelun tai työergonomian parantaminen taikka muu merkittävä työympäristön parantaminen.

Tavoite 1 -alueella tuki 6 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin myönnetään osarahoitettuna.

Tukea 30 §:ssä tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin sekä 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää tavoite 1 -alueella osarahoitettuna edellyttäen, että tuen kohteena oleva maatila sijaitsee sellaisen maakunnan alueella, jota koskeva maakunnan yhteistyöasiakirja mahdollistaa tuen myöntämisen ja tarkoitukseen on EY:n varoja käytettävissä. Maaseutuohjelma-alueella voidaan myöntää tukea vastaaviin tarkoituksiin, jos maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto päättäessään varojen suuntaamisesta ja hankkeiden valintaperusteista on päättänyt käyttää varoja kyseiseen toimintaan.

Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin ei myönnetä yksinomaan kansallisista varoista.

Kansallisista varoista voidaan tukea myöntää 6 §:n 1 momentin 21 kohdassa tarkoitettuihin maatilojen lämpökeskuksiin vain, jos maatilojen lämpökeskusten tukemista ei ole sisällytetty maakunnan yhteistyöasiakirjaan tai maaseutujaoston päätökseen hankkeiden valintaperusteista taikka hankkeisiin ei ole käytettävissä EY:n varoja.

Tukea myönnettäessä voidaan 29 ja 32 §:ssä tarkoitetuista edellytyksistä poiketa, jos poikkeama on vähäinen, poikkeamasta huolimatta investointi edistää niitä tavoitteita, joihin kyseisillä tukimuodoilla pyritään ja poikkeamalle on perusteltu syy.

Jos investointi toteutetaan siten, että samaan rakennukseen tai hankekokonaisuuteen sisällytetään useita toimintoja, tukimuoto ja tukitaso ratkaistaan sen toiminnan perusteella, jota investointi pääosin koskee. Osarahoitettavaa tukea ei saa kuitenkaan myöntää sellaiseen investoinnin osaan, joka ei täytä osarahoitettavan tuen edellytyksiä tai jota ei ole sisällytetty asianomaiseen ohjelmaan.

Tukea investointeihin voidaan myöntää sellaisille maaseutuyrityksille sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille, jotka harjoittavat yritystoimintaa maatilan ulkopuolella, jos toiminta liittyy

Mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentissa tarkoitettuihin investointeihin.

Tukea maaseutuyritysten sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten kehittämiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 48 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää maatilojen muuhun yritystoimintaan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetuille yrityksille vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä 33 §:n 2 momentissa säädetään. Maatalouteen tuki myönnetään kuitenkin kansallisesti rahoitettavana.

Tukea maaseutuyritysten rahoituslain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun toiminnan sekä rahoituslain 3 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten käynnistämiseen ja laajentamiseen voidaan myöntää siten, kuin maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 49 §:ssä säädetään.

Tuki voidaan myöntää vain osarahoitettavana noudattaen soveltuvin osin, mitä kuin 33 §:n 2 momentissa säädetään.

Maanhankintaan voidaan myöntää ainoastaan lainaan liittyvää tukea. Tukea voidaan myöntää

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei saa myöntää sellaisen tuotantorakennuksen hankintaan, joka sijaitsee vuokramaalla. Kyseiseen tarkoitukseen myönnettävään lainaan liittyvästä tuesta säädetään 6 §:n 2 momentissa.

Tukea voidaan myöntää lisämaan hankintaan vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 8 400 euroa.

Tukikelpoiseen vastikkeeseen luetaan

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut lainat ja myyntihintasaamiset on viimeistään tässä luvussa tarkoitettua lainaa nostettaessa maksettava ja maksusta esitettävä tositteet siten kuin siitä valtioneuvoston asetuksella erikseen säädetään.

Tukea ei myönnetä sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon tai metsämaan hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ylittää paikkakunnan käyvän hinnan. Jos paikkakunnalla kuitenkin on tehty vähän luovutuksia luovutusta edeltäneen kahden vuoden aikana tai luovutukset muusta syystä eivät anna luotettavaa kuvaan maatilataloudellisiin tarkoituksiin hankitun maan hintatasosta, hyväksyttävä hinta arvioidaan hankitun tilan tai alueen tuotannollisen arvon perusteella.

Jos alue tai kiinteistö hankintaan muuhun kuin maatilataloudelliseen tarkoitukseen, on alueen käypä hinta arvioitava siinä käyttötarkoituksessa, johon alue tai kiinteistö hankintaan.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankitun tilan tai alueen tai kiinteistön 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta käyvästä arvosta esitetään puolueettoman arvioijan todistus.

Tukea ei myönnetä maanhankintaan, jossa vastike ylittää 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hyväksyttävän hinnan.

Nuorten viljelijöiden aloitustuen avustusosuutena voidaan myöntää enintään 22 000 euroa. Valtionlainaan liittyvänä korkoetuutena aloitustukea voidaan lisäksi myöntää enintään 22 000 euroa.

Mitä 40 §:ssä säädetään maanhankinnan hyväksyttävistä kustannuksista, koskee myös aloitustuen lainan korkoon liittyvänä tukena myönnettävää osuutta siltä osin, kuin laina myönnetään maanhankintaan.

Tilanpidon aloittamisesta aiheutuvina hyväksyttävinä irtaimiston hankintakustannuksina pidetään

Perinneympäristöjen säilyttämiseksi voidaan myöntää tukea muun muassa tuuli- ja koskimyllyjen, kesänavettojen, aittojen, luhtien ja muiden perinteisten varastorakennusten, maisemallisesti arvokkaiden latojen, riuku- ja vitsasaitojen sekä venevajojen korjaamiseen ja parantamiseen. Tukea voidaan myöntää myös perinnemaiseman hoidossa tarvittaviin investointeihin ensimmäisenä vuonna perinneympäristön hoidon alkamisen jälkeen. Näihin investointeihin voivat sisältyä muun muassa aitaamiskustannukset sekä perinneympäristössä laiduntavan enintään kolmen lampaan hankinta. Tukea ei myönnetä, jos toimenpiteeseen on saatu muuta tukea tai sen suorittaminen on muun tuen, kuten maatalouden ympäristötuen, saamisen edellytys.

Tuki myönnetään noudattaen soveltuvin osin, mitä maatilainvestoinneista säädetään, jos kysymys on yhden tai enintään kolmen maaseutuyrityksen yhteisestä hankkeesta. Jos investointi ei koske tuotantoon edelleen käytettävää omaisuutta, investointi parantaa kyläyhteisön tai alueen viihtyisyyttä ja investoinnin toteuttamiseen osallistuu maaseutuyritysten lisäksi muita tahoja, sovelletaan investointiin, mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella maaseudun kehittämishankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista erikseen säädetään.

Tukea voidaan myöntää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaamiseen.

Tukea voidaan myöntää maatilojen asuinympäristön parantamista varten toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten ja alueen ympäristöllistä laatua korjauksin ja muutostöin. Muutoksiin voi sisältyä vähäisiä rakennusten ja rakennelmien laajentamis- tai purkutöitä, jos sanotut toimenpiteet ovat rakennusryhmän ja alueen kokonaisilmeen kannalta tarpeellisia. Tukea voidaan myöntää myös rakennusosien, rakennelmien ja muiden piha-alueen osien palauttamiseen alkuperäiseen tai muuhun alueen historian kannalta sopivaan asuun, jos se kulttuurihistoriallisista syistä on tarkoituksenmukaista.

Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla rakennusten ulkoverhoukset ja muut julkisivun ulkoasuun vaikuttavat rakenneosat, katot, ovet ja ikkunat sekä niiden ulkomaalaukset, aidat, portit, katokset sekä muut rakennelmat. Tuettavien toimenpiteiden kohteena voivat olla myös piha-alueen ajoväylät ja kulkutiet mahdollisine ojineen sekä viherrakennelmien kuntoon saattaminen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä hyötykasvimaata eikä siihen kuuluvia hedelmäpuita tai marjapen- saita varten.

Sellaiseen asuinympäristön parantamiseen, joka ei liity muuhun asuntorakentamishankkeeseen tai maatilainvestointiin, voidaan myöntää tukea vain, jos investoinnin määrä on vähintään 5 000 euroa.

Rahoituslain 22 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää maatilojen asunto-olojen parantamiseen.

Asuntotilan hankintaan voidaan myöntää tukea vain, jos hankitun kiinteistön koko kauppahinta Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on enintään 76 000 euroa ja muualla maassa enintään 59 000 euroa.

Tukea määräosan hankintaan asuntotilasta voidaan myöntää vain, jos kauppahinta ei ylitä koko asuntotilan enimmäiskauppahinnasta laskettua määräosaa vastaavaa määrää.

Mitä edellä 39 §:ssä hyväksyttävästä hankintahinnasta säädetään, koskee myös asuntotilojen hankintaa.

Jos hakija ennestään jo omistaa asunnon, hyväksyttävänä hankintahintana pidetään kuitenkin enintään kyseisestä asunnosta saadun luovutushinnan tai, jos asuntoa ei vielä ole luovutettu, sen arvon ja hankittavan asuntotilan hankintahinnan välistä erotusta, kuitenkin niin, että asunnon luovutushinnasta tai arvosta vähennetään asuntoon kohdistavat luotot.

Lainaa asuntotilan hankintaan voidaan myöntää enintään 17 000 euroa. Enimmäismäärä on asuntotilakohtainen. Lainan enimmäismäärään ei vaikuta se, hankitaanko asuntotila useampana kuin yhtenä osuutena.

Edellä 5―26, 28―32, 34 ja 38―42 §:ssä tarkoitettua kansallista tukea myönnettäessä on noudatettava, mitä maatalousalan valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (2000/C 28/02) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään. Kansalliseen samoin kuin EMOTR:n ohjausosastosta rahoitettavaan 35―37 §:ssä tarkoitettuun tukeen on vastaavasti noudatettava, mitä pienten ja keskisuurten yritysten valtion tukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (96/C 213/04) tuen myöntämisen edellytyksistä määrätään.

Jos kysymys on muuhun tuotantoon kuin maatalouteen liittyvästä toiminnasta ja tuki myönnetään vähämerkityksisen tuen ehdoin, tuen määrä voi tuen myöntämistä edeltäneenä kolmen vuoden aikana vähämerkityksisen tuen ehdoin ehdoin myönnetty tuki mukaan lukien olla enintään 100 000 euroa. Tukea myönnetäessä on noudatettava, mitä komission tiedonannossa vähämerkityksisestä tuesta (96/C 68/03) (de minimis-tuki) määrätään tai sen korvaavassa komission asetuksessa säädetään.

Jos kysymys on osarahoitettavasta tuesta, tukea myönnettäessä on kuitenkin edellä sanottujen komission suuntaviivojen sijasta noudatettava, mitä EY:n maaseudun kehittämisasetuksessa ja komission soveltamisasetuksessa maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin osalta määrätään.

Hankittaessa kone tai laite siten, että osa kauppahintaa kuitataan antamalla vastineeksi käytetty kone tai laite, tukikelpoiseksi kustannukseksi katsotaan vain hankitun koneen tai laitteen hankintahinnan ja luovutetun koneen tai laitteen hinnan välinen erotus.

Tukea ei myönnetä seuraaviin kustannuksiin tai kustannusosuuksiin:

Maksettaessa ja valvottaessa myönnettyä investointitukea pidetään oman työn arvona 8,50 euroa tunnilta tavanomaisessa työssä ja 13,50 euroa tunnilta, jos tuen saajalla on koulutus tai pitkäaikainen työkokemus kyseistä työtä koskevalta alalta. Oman työn osuus otetaan huomioon, jos siitä on hyväksyttävä tuntikirjanpito.

Omaa puutavaraa käytettäessä otetaan puutavaran raakapuuarvona huomioon kyseisellä alueella yleisesti sovelletut puun kantohinnat. Puutavaran arvo voidaan ottaa huomi oon vain, jos ulkopuolinen riittävän ammattitaidon omaava henkilö on antanut todistuksen sen määrästä. Jos tuen saaja itse on työstänyt omasta metsästä peräisin olevaa raakapuuta sahaamalla tai höyläämällä, kyseisen puun arvona pidetään vastaavan puutavaran hankintahintaa, jolla puutavara tavanomaisin ehdoin alueella on yleisesti saatavissa. Sahatun tai höylätyn puutavaran määrästä on oltava vastaava todistus kuin raakapuun määrästä.

Tukikelpoisissa kustannuksissa ei oteta huomioon muiden omien tuotantopanosten käyttöä.

Edellä 2, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin tarkoituksiin tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena, korkotukilainan korkotukena tai niiden yhdistelmänä ottaen kuitenkin huomioon, mitä jäljempänä 57―60 §:ssä säädetään. Tuki maanhankintaan myönnetään aina lainaan liittyvänä tukena.

Osarahoitettu tuki myönnetään 6 §:n 1 momentin 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitettuja rakentamisinvestointeja ja 6 luvussa tarkoitettua nuorten viljelijöiden tuen lainaosuuteen myönnettävää tukea lukuun ottamatta avustuksena.

Tukea ei myönnetä valtiontakaukseen liittyvänä tukena eikä valtionlainan vakuudettomuuteen liittyvänä tukena.

Nuorille viljelijöille voidaan 2 luvussa tarkoitettuihin maatilainvestointeihin myöntää korkeampaa tukea kuin muille viljelijöille siten, kuin 57 §:ssä säädetään.

Nuoreksi viljelijäksi katsotan alle 40-vuotias viljelijä, jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta. Tilanpidon aloittamisen ajankohtaan sovelletaan, mitä maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä säädetään.

Tukea 2, 5, 7 ja 8 luvussa tarkoitettuihin investointeihin ja maanhankintaan, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettua tukea lukuun ottamatta, voidaan myöntää ottaen huomioon tämän asetuksen liitteen 1 mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot.

Jos edellä 2 ja 7 luvussa tarkoitetun investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on alle 5 000 euroa, voidaan tuki myöntää vain avustuksena. Avustuksen määrään sovelletaan, mitä edellä 57 §:ssä tuen enimmäismäärästä säädetään.

Avustusta ei saa myöntää, jos sen määräksi tulisi vähemmän kuin 840 euroa. Investointeihin, joista säädetään 26 ja 27 §:ssä sekä 3 luvussa, voidaan kuitenkin myöntää edellä sanottua pienempiäkin avustuksia, ei kuitenkaan alle 500 euron avustuksia. Jos kysymys on lammastalouden irtaimistoavustuksesta, edellä mainittuja vähimmäisrajoja ei sovelleta.

Sen estämättä, mitä 55 ja 58 §:ssä säädetään, myönnettäessä tukea 6 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuihin työympäristön parantamista koskeviin investointeihin, 38 ja 48 §:ssä tarkoitettuun maanhankintaan, 44 ja 45 §:ssä tarkoitettuun asuinympäristön parantamiseen, 47 §:ssä tarkoitettuun asuntorakentamiseen, sekä 48 §:ssä tarkoitettuun asuntotilojen hankintaan voidaan tukimuotona käyttää ainoastaan korkotukilainaan liittyvää korkotukea.

Tukea 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää enintään:

Investointitukea voidaan myöntää 3 luvussa tarkoitettuihin investointeihin tämän asetuksen liitteessä 2 tarkoitetuissa

Seuraavissa kaupungeissa tukea ei myönnetä investointeihin, jotka toteutetaan muulla kaava-alueella, kuin yleiskaava-alueella: Espoo, Hanko, Helsinki, Järvenpää, Kaarina, Kauniainen, Kerava, Kouvola, Kuusankoski, Lohja, Raisio, Tampere ja Turku.