Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1156/2000
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 163/2000 (Julkaistu 27.12.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1 §Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
koneasema siihen sisältyvine patoineen;
ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
voimalaitosta palvelevat padot;
kytkinkenttärakenteet;
voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä
tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.
Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.
2 §Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 218,1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 §Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
1. Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.
Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 4 mk/m 2 .
2. Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 56 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä ja 47 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 334 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
3. Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat
ø (m) | mk/jm |
1,0 | 2 190 |
1,5 | 3 285 |
2,0 | 4 380 |
2,5 | 5 475 |
3,0 | 6 570 |
3,5 | 7 665 |
4,0 | 8 760 |
4,5 | 9 855 |
5,0 | 10 950 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
4. Padot ja tukimuurit
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 2 203 mk/m 3 , kun pato on betonia, ja 92 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
5. Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 1 | |
m 3 | mk |
1 000 | 21 947 386 |
10 000 | 33 293 009 |
50 000 | 83 717 996 |
100 000 | 146 749 231 |
200 000 | 261 129 316 |
Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 2 | |
m 3 | mk |
1 000 | 3 828 676 |
5 000 | 10 160 452 |
10 000 | 18 075 168 |
50 000 | 81 392 908 |
Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 3 | |
Teho (MW) | mk |
0,5 | 3 760 459 |
1,0 | 4 944 876 |
2,0 | 6 130 725 |
3,0 | 9 682 541 |
4,0 | 12 051 374 |
5,0 | 14 420 207 |
6,0 | 16 789 039 |
7,0 | 19 157 871 |
8,0 | 21 526 704 |
9,0 | 40 970 399 |
10,0 | 42 359 435 |
15,0 | 49 304 625 |
20,0 | 56 249 814 |
25,0 | 63 195 006 |
50,0 | 97 920 952 |
100,0 | 167 372 849 |
150,0 | 236 824 743 |
5 §Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
6 §Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000
Ministeri Suvi-Anne SiimesNeuvotteleva virkamies Matti Halén