1137/1999

Hyväksi lukematta jäänyt hyvityksen määrä ( käyttämätön hyvitys ) vähennetään 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla myöhemmiltä verovuosilta määrätyistä tuloveroista, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kymmeneltä verovuodelta. Käyttämättömät hyvitykset vähennetään verovuonna saatuun tuloon perustuvan yhtiöveron hyvityksen hyväksi lukemisen jälkeen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta peiteltyyn osinkoon perustuvaan hyvitykseen. Jos verovelvollisella on oikeus hyvitykseen myös muun verovuonna saamansa tulon kuin peitellyn osingon perusteella, luetaan osingonsaajan hyväksi 1 momenttia sovellettaessa ensin muun tulon perusteella saatu hyvitys.

Tuloveron vähimmäismäärää laskettaessa jaettavaksi päätettyyn osinkoon ei lueta rajoitetusti verovelvollisille osingonsaajille jaettua osinkoa. Jaettavaksi päätettyyn osinkoon jätetään kuitenkin lukematta enintään yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 §:n 2 momentin tai Suomen ja vieraan valtion välillä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn, 1 päivän tammikuuta 1995 jälkeen voimaan tulleen sopimuksen nojalla Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä.

Jos yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä on verovuonna rajoitetusti verovelvollisille jaetun osingon määrää suurempi, erotus ( osinkoylijäämä ) otetaan seuraavina verovuosina huomioon vieraasta valtiosta saatujen Suomen verosta vapaiden osinkojen lisäyksenä siten kuin 3 momentissa säädetään.

Osinkoylijäämät otetaan huomioon kymmeneltä verovuotta edeltäneeltä vuodelta aikaisimmasta vuodesta alkaen, kunnes yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä on rajoitetusti verovelvollisille jaetun osinkojen määrän suuruinen.

Edellä tarkoitettuna rajoitetusti verovelvollisena osingonsaajana ei pidetä sitä, jolla on oikeus yhtiöveron hyvitykseen, eikä yhteisöä, joka on Suomessa asuvien välittömässä tai välillisessä määräämisvallassa.

Yhtiön vieraasta valtiosta saamaksi Suomen verosta vapaaksi osingoksi katsotaan myös yhtiön vaatimuksesta sen kotimaiselta tytäryhtiöltään saama osinko siltä osin kuin sitä ei rajoitetusti verovelvolliselle jaettuna olisi luettu tytäryhtiön jakamaan osinkoon tytäryhtiön tuloveron vähimmäismäärää 6 a §:n mukaisesti laskettaessa. Tytäryhtiön verotuksessa vastaava määrä katsotaan jaetuksi rajoitetusti verovelvolliselle.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vain, jos osingonsaajayhtiö on ollut osinkoa jakavan yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 3 §:ssä tarkoitettu emoyhtiö keskeytyksettä siitä ajankohdasta, jona osinkoa jakava yhtiö on saanut osingon vieraasta valtiosta siihen ajankohtaan, jona osingonsaajayhtiö on saanut osingon. Jos osinkoa jakavan yhtiön on katsottu saaneen osingon vieraasta valtiosta tämän pykälän nojalla, edellytyksenä on lisäksi, että emoyhtiö on ollut osingon ulkomaiselta yhteisöltä alun perin saaneen yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu emoyhtiö silloin, kun osinko on saatu ulkomaiselta yhteisöltä.

Osingonsaajayhtiön on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus ennen osinkoa jakavan yhtiön sen verovuoden verotuksen päättymistä, jolta osinko on jaettu sekä esitettävä selvitys 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Tämän lain 6 a §:ää sovelletaan vain, jos Suomella on osinkoa maksavan yhteisön asuinvaltion kanssa voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, yhteisöä on sopimuksen mukaan pidettävä tuossa valtiossa asuvana ja sopimusta sovelletaan yhteisön saamaan tuloon, edellyttäen, että yhteisöt siinä valtiossa ovat velvollisia suorittamaan tulostaan veroa, joka ei ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (1217/1994) 2 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti eroa yhteisöjen Suomessa tulostaan suoritettavasta verosta, eikä yhteisö ole saanut hyötyä tämän valtion erityisestä veronhuojennuslainsäädännöstä.

Tämän lain 6 a §:ää sovelletaan 1 momentin estämättä kuitenkin myös, jos selvitetään, että yhteisön tuloverotuksen tosiasiallinen taso asuinvaltiossaan ylittää ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 §:n 1 ja 3 momentin mukaisen tason.

Osinkoylijäämiä ei oteta huomioon, jos osinkoylijäämän syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Jos vähintään 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai osuuksista omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssiyhtiön osinkoylijäämä otetaan 1 momentin estämättä huomioon, jos yhtiön muista kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista yli puolet ei ole vaihtanut omistajaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pörssiyhtiön omistamien osakkeiden ei tällöin katsota vaihtaneen omistajaa 1 momentin jälkimmäistä virkettä sovellettaessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, verovirasto voi erityisistä syistä, milloin se yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden osinkoylijäämien huomioon ottamiseen.

Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 §:ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

Yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää jakautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottavan yhteisön osakkaat tai jäsenet ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistaneet yli puolet jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista.

Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottava yhteisö on sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistanut vähintään yhdeksän kymmenesosaa sulautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyttää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin osinkoylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuonna.

Laskettaessa, onko yhtiön vero vähintään tuloveron vähimmäismäärän suuruinen, otetaan yhtiön verona ( vertailuvero ) huomioon se tulovero, joka yhtiölle 3 momentissa tarkoitettujen vähennysten jälkeen olisi maksuunpantava yhtiön verotettavan tulon perusteella sekä Suomessa verovapaasta tai verosopimuksen mukaan Suomessa verosta vapautetusta osinkotulosta vieraassa valtiossa suoritettu vero.

Vertailuveroa laskettaessa ei oteta huomioon veronkorotusta.

Vertailuveroa laskettaessa vähennetään yhtiön tulosta 6 b §:n nojalla vieraasta valtiosta saaduksi katsottu osinko ja siihen liittyvä hyvitys ja yhtiön verosta Suomessa suoritettavasta verosta vähennettävä vieraassa valtiossa suoritetun veron määrä.