Asetus metsästysasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 116/1998 (Julkaistu 2.12.1998)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetun metsästysasetuksen ( 666/1993 ) 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1374/1996,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 5 ja 24 §, 25 §:n 2 ja 4 momentti sekä 28, 29 ja 31 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti asetuksessa 1289/1995, 24 § osaksi asetuksessa 1400/1995 ja mainitussa asetuksessa 1374/1996 ja 25 §:n 2 momentti mainitussa asetuksessa 1374/1996, sekä
lisätään asetukseen uusi 14 a § ja 16 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 81/1994, uusi 5 momentti seuraavasti:
1 §Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa
Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:
euroopanmajavan, kanadanmajavan, itämeren norpan, hallin ja muflonin metsästykseen;
peltopyyn metsästykseen muualla kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiirien alueella ja kanadanhanhen metsästykseen muualla kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistanhoitopiirien alueella; sekä
27―29 §:ssä tarkoitettuun metsästykseen.
2 §Pyyntiluvan hakemisen ja myöntämisen edellytykset
Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että asianomaisen riistaeläimen kanta on alueella elinvoimainen eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä. Pyyntilupa myönnetään enintään haetulle riistaeläinten määrälle. Jos kannan tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä metsästyksen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, voidaan pyydettävien eläinten määrää vähentää haetusta. Pyyntilupaa myönnettäessä on otettava huomioon, että kyseisten eläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.
Maa- ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa antaa määräyksiä pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta selvityksestä.
5 §Karhun kiintiömetsästys
Karhun metsästyksessä poronhoitoalueella on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön itäiselle poronhoitoalueelle (Utsjoen, Inarin, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen kuntien alueet) sekä läntiselle poronhoitoalueelle (muu kuin itäiseen poronhoitoalueeseen kuuluva poronhoitoalue) määräämiä kiintiöitä. Näillä alueilla metsästyksessä tapetusta karhusta on välittömästi ilmoitettava Lapin riistanhoitopiirille. Kiintiön tultua täyteen Lapin riistanhoitopiirin on määrättävä karhunmetsästys alueella lopetettavaksi. Lapin riistanhoitopiirin määräyksestä on tiedotettava riittävän tehokkaasti. Metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen päivän kuluessa määräyksen antamisesta.
14 a §Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttäminen
Sen lisäksi, mitä metsästyslain 33 §:n 2 momentissa säädetään, ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää apuna muidenkaan riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen eikä hallin metsästyksessä eikä myöskään rauhoittamattomien lintujen pyydystämisessä tai tappamisessa.
Jos vahingon estämiseksi on tarpeen eikä ole muuta tyydyttävää ratkaisua vahingon estämiseksi, riistanhoitopiiri voi antaa luvan ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttämiseen rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen.
16 §Yleiset ampuma-asevaatimukset
Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen.
24 §Yleiset rauhoitusajat
Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:
metsäjänis ja rusakko 1.3.―31.8;
orava 1.2.―30.11;
euroopanmajava ja kanadanmajava 1.5.―19.8;
piisami 20.5.―30.9;
susi poronhoitoalueella 1.4.―30.9;
kärppä ja näätä 1.4.―31.10;
itämeren norppa ja halli 16.10.―15.4. ja 1.6.―31.8;
villisika 1.3.―31.5;
hirvi 16 päivästä joulukuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;
kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäpeura ja valkohäntäpeura 16 päivästä tammikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;
metsäkaurisuros 16.6.―31.8. ja 16.1.― 15.5. sekä metsäkaurisnaaras ja saman vuoden vasa 16.1.―31.8;
mufloni 1.12.―31.8;
kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen 1.1.―20.8. kello 12.00 saakka;
uroshaahka 1.1.―31.5;
alli, tukkakoskelo ja isokoskelo 1.1.―31.8;
riekko Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Keski-Suomen, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lukuunottamatta 1.11.―9.9. sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.―9.9. ja muualla maassa koko vuoden;
kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.―9.9. ja muualla maassa koko vuoden;
teeri ja pyy 1.11.―9.9;
metso 1.11.―9.9;
peltopyy 1.11.―9.9;
fasaani 1.3.―31.8; sekä
sepelkyyhky 1.11.―9.8.
Susi poronhoitoalueen ulkopuolella, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja.
25 §Erityisiä rauhoitusaikoja
Villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu.
Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja 1.5.―30.6. Harmaalokkikoloniat ovat aina rauhoitettuja. Jos vahingon estämiseksi on tarpeen eikä ole muuta tyydyttävää ratkaisua, riistanhoitopiiri voi antaa luvan tässä momentissa säädetystä rauhoituksesta poikkeamiseen.
28 §Poikkeus yleisistä rauhoitusajoista
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä voidaan
luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi,
maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, eläintenpidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi,
kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun yleisen edun kannalta pakottavista syistä sekä
valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi
poiketa 24 §:n 2 momentissa säädetyistä suden, karhun, saukon ja ilveksen yleisistä rauhoitusajoista.
Edellä 1 momentissa mainituissa tarkoituksissa saa metsästää:
sutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1.11.―31.3;
karhua, lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhun naarasta, jota tällainen pentu seuraa, 20.8.―31.10;
saukkoa 1.11.―30.4; ja
ilvestä, lukuun ottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, 1.12.―28.2.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuun metsästykseen on saatava pyyntilupa tai karhun metsästys poronhoitoalueella on suoritettava kiintiöiden puitteissa siten kuin 5 §:ssä säädetään. Pyyntilupien nojalla sallittavan saukon metsästyksen rajoittamisesta annetaan määräykset vuosittain.
29 §Eräiden vesilintujen kevätmetsästys
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä metsästys haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä, saavat 24 §:n 1 momentissa säädetyistä yleisistä rauhoitusajoista poiketen Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistanhoitopiirien alueella merialueeseen rajoittuvissa kunnissa vakituisesti asuvat henkilöt metsästää pieniä määriä allia sekä haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon uroksia 10.4.―21.5.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun metsästykseen on saatava 1 §:ssä tarkoitettu pyyntilupa. Pyyntilupa voidaan myöntää sellaiselle rekisteröidylle metsästysyhdistykselle, joka toimii sanotussa momentissa mainitulla merialueella. Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että yhdistys on järjestänyt riittävän riistanhoidon ja metsästyksen valvonnan. Pyyntiluvassa on määrättävä ampumapaikat ja ne muut alueet, joilla metsästystä saa harjoittaa.
31 §Riistaeläinten kauppa
Suomessa metsästetyn kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson samoin kuin niiden tunnistettavien osien tai niistä valmistettujen tuotteiden kauppa on kielletty.
Uhanalaisten lajien kaupasta säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 44 §:ssä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä