461/1998

Teknologian kehittämiskeskus (kehittämiskeskus) voi valtion talousarvioon sisältyvän valtuuden puitteissa, päätettyään tuen myöntämisestä, tehdä sopimuksia avustuksen, lainan ja pääomaehtoisen lainan maksamisesta teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen siten kuin tässä päätöksessä määrätään ja ottaen huomioon, mitä talousarviosta muuten johtuu. Pääomaehtoiseen lainaan sovelletaan tämän päätöksen lainaa koskevia säännöksiä, jollei erityisesti ole toisin määrätty.

Yrityksille ja muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta ja lainaa teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Tavoitteena on edistää suoraan tai välillisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä. Jollei tästä päätöksestä muuta johdu, sovelletaan avustuksen ja lainan myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) teknologian kehittämiskeskuksen määräämällä tavalla.

Tutkimus- ja kehitystyö määritellään sen sisällön mukaan teolliseen tutkimukseen ja kilpailua edeltävään kehittämistoimintaan.

Teollisella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen tähtääviä kriittisiä tutkimuksia, joiden tavoitteena on näiden tietojen käyttäminen uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai olemassa olevien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden merkittävään parantamiseen.

Kilpailua edeltävällä kehittämistoiminnalla tarkoitetaan teollisen tutkimuksen tulosten konkretisointia uusien, muutettujen tai parannettujen tuotteiden, menetelmien tai palveluiden hankkeissa, luonnoksissa tai piirustuksissa, jos ne on tarkoitettu myytäviksi tai käytettäviksi, mukaan lukien ensimmäisen prototyypin luominen, jota ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi käsittää muiden tuotteiden, menetelmien tai palveluiden käsitteellisen määrittelyn ja piirustukset sekä alustavat esittely- ja kokeiluhankkeet edellyttäen, että näitä hankkeita ei voida muuntaa teollisiksi sovelluksiksi tai kaupalliseen tarkoitukseen tai käyttää teollisina sovelluksina tai kaupallisessa tarkoituksessa. Siihen eivät kuulu tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehdyt rutiiniluonteiset muutokset tai tietyn aikavälin kuluessa tehdyt muutokset, vaikka näissä muutoksissa esiintyisi parannuksia.

Pienellä ja keskisuurella yrityksellä tarkoitetaan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetussa Euroopan komission suosituksessa 96/280/EY, sellaisena kuin se on 3 päivänä huhtikuuta 1996, määriteltyä yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka joko vuosiliikevaihto on enintään 40 miljoonaa ecua tai sitä vastaava markkamäärä tai taseen loppusumma enintään 27 miljoonaa ecua tai sitä vastaava markkamäärä sekä joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat tunnusmerkit ja muut suosituksessa tarkoitetut pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit.

Teolliseen tutkimukseen myönnettävä enimmäistuki on 50 prosenttia tutkimus- ja kehitystyön hyväksyttävistä kustannuksista, jollei 5 §:stä muuta johdu.

Tuettavan toiminnan lähestyessä markkinoita alenee tuen määrä samassa suhteessa siten, että toiminnan ollessa kilpailua edeltävää kehittämistoimintaa, enimmäistuki on 25 prosenttia tutkimus- ja kehitystyön hyväksyttävistä kustannuksista, jollei 5 §:stä muuta johdu.

Pienille ja keskisuurille yrityksille tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki voi olla 10 prosenttiyksikköä 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainittuja määriä korkeampi.

Kun tutkimus- ja kehitystyö toteutetaan alueilla, jotka Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan a- tai c-alakohdan soveltamisalaan, myönnettävä tuki voi olla mainitun a-alakohdan tarkoittamilla alueilla 10 prosenttiyksikköä ja mainitun c-alakohdan tarkoittamilla alueilla 5 prosenttiyksikköä 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainittuja määriä korkeampi.

Kun tutkimus- ja kehitystyö on EY:n tutkimusta ja kehitystyötä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteiden mukainen, myönnettävä tuki voi olla 15 prosenttiyksikköä 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainittuja määriä korkeampi.

Edellä 3 momentissa mainittu korotus voi nousta 25 prosenttiyksikköön, kun tutkimus- ja kehitystyö sisältää myös rajat ylittävää yhteistoimintaa, joka edellyttää yritysten ja julkisten tutkimusjärjestöjen tai vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan kahden itsenäisen kumppanin välistä tosiasiallista yhteistyötä, ja jos hankkeeseen liittyy tulosten laaja levittäminen ja julkaiseminen, ottaen huomioon immateriaalioikeudet ja teollisoikeudet.

Kun tutkimus- ja kehitystyö ei ole EY:n tutkimusta ja kehitystyötä koskevan puiteohjelman yhteydessä kehitetyn erityisen hankkeen tai ohjelman tavoitteiden mukainen, voi myönnettävä tuki olla 10 prosenttiyksikköä 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainittuja määriä korkeampi, edellyttäen että

Tässä pykälässä mainittuja tuen korottamisen perusteita voidaan soveltaa myös lainaa ja pääomalainaa myönnettäessä.

Edellä 4 §:ssä mainitun tuen ja 5 §:ssä mainittujen tuen korotusten yhteismäärä ei saa teollisen tutkimuksen osalta ylittää 75 prosenttia ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta 50 prosenttia tutkimus- ja kehitystyön hyväksyttävistä kustannuksista.

Myönnettäessä tukea teollista tutkimustoimintaa tai kilpailua edeltävää kehittämistoimintaa valmistelevien teknisten kannattavuustutkimusten (esiselvitysten) tekemiseen, tuen määrä on teollisen tutkimustoiminnan osalta enintään 75 prosenttia ja kilpailua edeltävän kehittämistoiminnan osalta enintään 50 prosenttia näiden tutkimusten hyväksyttävistä kustannuksista.

Myönnettäessä tukea muille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille, hankkeen on täytettävä vähintään yksi seuraavista edellytyksistä ennenkuin tukea voidaan myöntää:

Lainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia tutkimus- ja kehitystyön hyväksyttävistä kustannuksista, jollei 4―6 §:stä muuta johdu. Pääomaehtoista lainaa voidaan myöntää enintään määrä, joka kyseiseen tutkimustyöhön voitaisiin myöntää avustuksena.

Laina-aika on enintään kymmenen vuotta. Laina voidaan myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Pääomaehtoisen lainan laina-aika on enintään kahdeksan vuotta.

Pääomaehtoinen laina myönnetään ehdolla, että lainan pääoma voidaan maksaa takaisin vain, jos lainan ottavan yhteisön sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate, ja ehdolla, että korkoa lainapääomalle voidaan maksaa vain, jos lainan ottaneella yhteisöllä on voitonjakokelpoisia varoja vastaava määrä. Jos pääomaehtoisen lainan pääoma tai korko on tässä momentissa mainitun ehdon vuoksi laina-ajan päätyttyä kokonaan tai osittain takaisin maksamatta, pitenee laina-aika siihen asti, kunnes laina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.

Laina voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Pääomaehtoiselle lainalle ei saa asettaa vakuutta.

Lainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin peruskorko, kuitenkin vähintään 1,0 prosenttia.

Pääomaehtoisen lainan korko on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin 1 momentissa mainitun lainan korko.

Jos tutkimus- ja kehitystyö ei johda taloudellisesti kannattavaan liiketoimintaan, kehittämiskeskus voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä edellyttäen, että hankkeelle 4―6 §:n mukaisesti määritelty enimmäistuki ei ylity.

Jos tutkimus- ja kehitystyö epäonnistuu, kehittämiskeskus voi lainansaajan hakemuksesta jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot kokonaan tai osittain takaisin perimättä.

Lainan maksaa kehittämiskeskuksen toimeksiannosta valtiokonttori, joka myös hoitaa lainan perintään liittyvät tehtävät. Valtiokonttori määrää tarpeelliseksi katsomansa muut lainaehdot.

Jos tutkimus- ja kehitystyöhön on myönnetty valtion, kuntien tai muiden julkisten rahoittajien taikka Euroopan komission varoista muita lainoja tai avustuksia taikka sellaisia luottolaitosten lainoja, joista valtio maksaa korkotukea, ei näiden ja tämän päätöksen perusteella myönnetyn avustuksen ja lainan kokonaistukivaikutus saa ylittää 4―6 §:ssä mainittuja määriä.

Tutkimus- ja kehitystyön kustannuksina voidaan hyväksyä:

Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, ei 1 momentissa mainittuihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ole hyväksyttävä kustannus.

Päätös avustuksen ja lainan myöntämisestä tehdään kehittämiskeskukselle tehdyn hakemuksen perusteella. Hakemuksesta tulee käydä selville tiedot hakijasta, suunnitelma tutkimus- ja kehitystyön toteuttamisesta aikatauluineen, sen kustannusarvio, hyödyntämissuunnitelma, rahoitussuunnitelma sekä muut kehittämiskeskuksen tarpeelliseksi katsomat tiedot. Kehittämiskeskus antaa tarkemmat ohjeet hakemusmenettelystä.

Päätettyään avustuksen tai lainan myöntämisestä kehittämiskeskus tekee tuen saajan kanssa sopimuksen tuen käytöstä ja sen ehdoista. Tässä sopimuksessa on sovittava ainakin seuraavista asioista:

Kehittämiskeskuksen tulee sopia tutkimus- ja kehitystyön tulosten omistus- ja käyttöoikeudesta rahoitusosuutensa puitteissa siten, että ne ensisijaisesti jäävät tuen saajan omaisuudeksi. Mikäli sopimuksessa mainitun määräajan kuluessa ei kuitenkaan ole ryhdytty toimenpiteisiin tulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi, kehittämiskeskuksella on oikeus määrätä niiden omistus- ja käyttöoikeudesta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Sopimuksessa tulee varata kehittämiskeskukselle oikeus sopimuksen purkamiseen ja/tai tuen takaisin perimiseen ainakin seuraavissa tapauksissa:

Jollei erityisistä syistä muuta johdu, kehittämiskeskuksen on 1 momentin 2―6 kohdissa mainituissa tapauksissa perittävä maksettu tuki kokonaan tai osittain takaisin sekä vaadittava palautettavalle määrälle sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Palautettavalle määrälle on maksettava asetetusta eräpäivästä lukien vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Sopimukseen on sisällytettävä ehto siitä, että jos tuen avulla hankittujen koneiden tai laitteiden käyttötarkoitus muuttuu tai omaisuus luovutetaan tai muutoin siirtyy toisen omistukseen tai hallintaan, tukea vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta on palautettava kehittämiskeskukselle kuuden kuukauden kuluessa olosuhteiden muutoksesta, jollei kehittämiskeskus omaisuuden arvon vähäisyyden vuoksi tai muista erityisistä syistä toisin päätä. Vastaavasti on meneteltävä vahinkotapahtuman sattuessa vakuutetulle omaisuudelle. Tällöin saatavaa vakuutus- tai muuta korvausta koskee se, mitä edellä on sanottu omaisuuden arvosta.

Tuen saajan on ilmoitettava kehittämiskeskukselle 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja tuen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa.

Jos tuen saaja ei ole maksanut 1 momentissa tarkoitettua palautusta eräpäivään mennessä tai ei ole tehnyt 2 momentin mukaisesti siinä tarkoitettua ilmoitusta, tuen saajan on maksettava palautettavalle määrälle vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä tai viimeksi mainitussa tapauksessa olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapauksesta lukien.

Kehittämiskeskus antaa tämän päätöksen soveltamisesta tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2003 asti.

Tällä päätöksellä kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen myönnettävien avustusten ja lainojen yleisistä ehdoista siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Viimeksi mainittua valtioneuvoston päätöstä sovelletaan kuitenkin sen nojalla tehtyihin päätöksiin.