Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

14/1998

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki passilain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 3/1998 (Julkaistu 20.1.1998)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 22 päivänä elokuuta 1986 annetun passilain ( 642/1986 ) 18 §,

muutetaan 5 §:n 4 momentti, 6 §:n 2 momentti, 8―11 ja 13 §, 14 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentin 2 kohta, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 3 momentti, 17 §:n 1 momentti, 19 §:n 4 momentti ja 20 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 ja 13 § osaksi laissa 1037/1988 sekä 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 3 momentti ja 17 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä

lisätään 5 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, lakiin uusi 13 a § sekä 20 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:

5 §Alaikäisen passi


Jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada 1 tai 2 momentissa tarkoitettua suostumusta ja jos ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Jos huoltaja on evännyt suostumuksensa, passi voidaan kuitenkin antaa alaikäiselle, jos sen antamatta jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon.

Sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin on velvollinen antamaan passin antavan viranomaisen pyynnöstä lausunnon siitä, onko passin epääminen selvästi vastoin lapsen etua. Viranomainen antaa lausunnon niissä tapauksissa, joissa viranomaisella on ennestään hallussaan alaikäistä tai hänen huoltajiaan koskevia tietoja. Lausuntoon voidaan ottaa myös sellaista tietoa, joka sosiaalihuoltolain 57 §:n 1 momentin mukaan on pidettävä salassa, jos tämä on lapsen edun kannalta välttämätöntä.


6 §Passin kelpoisuusalue


Henkilökohtaisen passin kelpoisuusaluetta rajoitetaan sen mukaan kuin hakija pyytää taikka huoltaja 5 §:n 3 momentin nojalla tai sosiaalilautakunta huostaanottamansa lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Kelpoisuusalueeltaan rajoitettu passi voidaan antaa myös 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja silloin, kun alaikäinen 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa merkitään vanhempansa passiin tai kun hänelle 5 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa annetaan henkilökohtainen passi.


8 §Passin rajoitettu voimassaoloaika

Henkilökohtainen passi annetaan kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi sen mukaan kuin hakija pyytää taikka huoltaja 5 §:n 3 momentin nojalla tai sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin huostaanottamansa lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi passi voidaan antaa myös 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja silloin kun passi annetaan 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa alaikäiselle.

Jos passiin merkitään sen haltijan lapsia, passi annetaan enintään siihen asti, kun vanhin passiin merkityistä lapsista täyttää 15 vuotta.

Hakijalle, joka ilmeisesti tulee kansalaisuuslain (401/1968) 8 a tai 8 b §:n nojalla menettämään Suomen kansalaisuutensa, passi annetaan enintään kansalaisuuden menettämisajankohtaan saakka.

Passin voimassaoloaika on enintään kaksi vuotta, kun passi annetaan 14 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa peruuttamatta voimassa olevaa passia.

Asevelvolliselle voidaan antaa passi enintään sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 28 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä passin antamiselle tätä pidemmäksi ajaksi taikka jollei erityisen painavasta syystä muuta johdu.

9 §Passin antamisen esteet

Passi voidaan evätä henkilöltä:

1)

jonka voidaan todennäköisin syin epäillä syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus tai joka on epäiltynä etsintäkuulutettu taikka syytteessä tällaisesta rikoksesta;

2)

joka on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistukseen eikä ole rangaistusta suorittanut; tai

3)

joka on 28 vuotta täyttänyt asevelvollinen, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 30 vuotta, jollei hän osoita, ettei maanpuolustusvelvollisuus ole esteenä passin antamiselle.

Passia ei anneta henkilölle, joka on määrätty pakkokeinolain (450/1987) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun matkustuskieltoon, tai henkilölle, joka on määrätty konkurssisäännön (31/1868) 6 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tai 38 §:ssä tarkoitettuun maastapoistumis- ja passinantamiskieltoon.

10 §Passin antamisen rajoitusten ja esteiden harkitseminen

Harkittaessa passin antamista 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on otettava huomioon matkustamisen merkitys hänen perhesuhteidensa, terveydentilansa, toimeentulonsa, ammattinsa ja muiden olosuhteiden kannalta. Passin antamista harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, onko perusteltua syytä odottaa, että asianomainen matkustaa ulkomaille välttääkseen rangaistusta tai sen täytäntöönpanoa, sekä ehdonalaisessa vapaudessa olevan osalta myös valvojan kanta.

11 §Maastalähtö ja maahantulo

Suomen kansalaisen maastalähdön ja maahantulon on tapahduttava rajanylityspaikan kautta, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Passintarkastusviranomainen ja passintarkastaja voi, siten kuin asianomainen ministeriö tarkemmin määrää, antaa luvan maastalähtöön ja maahantuloon muustakin tarkoituksenmukaisesta paikasta.

Rajanylityspaikoista, passintarkastusviranomaisista, passintarkastajista sekä passintarkastustehtävistä säädetään asetuksella.

13 §Passin hakeminen ja antaminen

Passin antaa kirjallisen hakemuksen perusteella hakijan kotikunnan kihlakunnan poliisilaitos. Henkilökohtaista passia koskevan hakemuksen saa jättää myös muun kihlakunnan poliisilaitokseen. Passihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti.

Asetuksella säädetään, milloin henkilökohtaisen passin voi antaa muukin poliisiyksikkö kuin hakijan kotikunnan kihlakunnan poliisilaitos.

Ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle antaa henkilökohtaisen passin Suomen diplomaattinen edustusto tai lähetetyn konsulin virasto taikka sellainen muu Suomen edustusto, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen asianomainen ministeriö on oikeuttanut antamaan passeja. Hakemuksen saa jättää myös Suomen kunniakonsulin virastolle. Edustusto voi pyynnöstä toimittaa passin hakijalle kunniakonsulin viraston välityksellä.

Ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle voi henkilökohtaisen passin antaa myös sen kihlakunnan poliisilaitos, jonka toimialueella hakijalla on tai on viimeksi ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta.

Tarkemmat säännökset menettelystä passia haettaessa ja annettaessa sekä hakemukseen vaadittavista liitteistä annetaan asetuksella. Asianomainen ministeriö voi antaa tarkemmat määräykset passin hakemista ja antamista koskevasta menettelystä.

13 a §Passin hävittäminen

Jollei passia ole noudettu yhden vuoden kuluessa passin myöntämispäivästä, se voidaan mitätöidä ja hävittää. Tällöin myös passin antamispäätös raukeaa.

14 §Passin peruuttamisen edellytykset

Passi peruutetaan:


4)

jos sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin tai huoltaja on peruuttanut 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksensa; jos huoltaja peruu 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksensa, passi voidaan jättää peruuttamatta, jos peruuttaminen olisi selvästi vastoin lapsen etua ja jos voidaan pitää ilmeisenä, ettei lasta vastoin huoltajan suostumusta muutoin kuin tilapäisesti viedä toiseen valtioon. Sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen velvollisuudesta antaa lausuntonsa lapsen edusta passin peruuttamatta jättämistä koskevassa asiassa noudatetaan, mitä 5 §:n 5 momentissa säädetään; tai


Passi voidaan peruuttaa:


2)

jos se on kadonnut tai anastettu;


15 §Passin peruuttaminen

Passin peruuttaa sen antanut viranomainen, passin haltijan kotikunnan kihlakunnan poliisilaitos taikka 13 §:n 3 ja 4 momentissa mainitut viranomaiset tai 14 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa viranomainen, joka antaa uuden passin.


16 §Passin poisottamisen edellytykset


Passin luovuttamisesta poliisille ilman peruuttamispäätöstä säädetään pakkokeinolain 2 luvun 2 §:n 3 momentissa sekä konkurssisäännön 38 §:ssä.

17 §Passin poisottaminen

Passin ottaa pois sen peruuttanut viranomainen taikka tämän pyynnöstä poliisi tai passintarkastaja. Passin saa 16 §:n 2 ja 3 momentin mukaisessa tapauksessa ottaa pois pidättämiseen oikeutettu virkamies. Tällöin poliisi tai passintarkastaja voi ottaa passin haltuunsa pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle luovutettavaksi. Passin peruuttamiseen 15 §:n nojalla oikeutettu viranomainen voi 16 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa väliaikaisesti ottaa passin pois, jos on ilmeistä, että passi voidaan 14 §:n nojalla peruuttaa.


19 §Virkapassi ja diplomaattipassi


Virkapassin ja diplomaattipassin antaa asianomainen ministeriö sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.


20 §Muutoksenhaku

Muutoksen hakemisesta tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituksen edustuston päätöksestä käsittelee Uudenmaan lääninoikeus.


Päätöstä, jolla alaikäiselle on 5 §:n 4 mo-mentin nojalla myönnetty passi tai jolla 14 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella on päätetty jättää passi peruuttamatta, on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 182/1997

HaVM 27/1997

EV 222/1997

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

Sivun alkuun