Laki alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 33/1997 (Julkaistu 26.3.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan alueiden kehittämisestä 10 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain ( 1135/1993 ) 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 9 §:n 2 ja 3 momentti ja 10 §:n 1 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 3 a, 10 a ja 10 b § seuraavasti:
3 a §Aluekehitysviranomaisen tehtävät INTERREG-yhteisöaloiteohjelmassa
Aluekehitysviranomainen voi toimia neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakennerahastojen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 11 artiklaan perustuvaa INTERREG-yhteisöaloitetta koskevan toimenpideohjelman mukaisena Euroopan yhteisön rakennerahastoista tulevan rahoitusosuuden myöntävänä viranomaisena. Tarkemmat säännökset rahoitusosuuden myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta annetaan asetuksella.
6 §Aluekehitysrahat
Alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään avustusta lähinnä alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen kehittämiseen (maakunnan kehittämisraha) . Valtion talousarvioon otetaan vuosittain tarvittava määräraha tätä tarkoitusta varten. Valtioneuvosto päättää määrärahan jakamisesta alueittain. Aluekehitysviranomainen päättää määrärahan käytöstä alueellaan. Aluekehityksestä vastaava ministeriö voi käyttää osan määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämishankkeisiin. Tarkemmat säännökset maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta annetaan asetuksella.
7 §Aluejaot
Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden kohdentamista ja porrastamista varten määrätään kehitysalue ja rakennemuutosalue. Aluejakojen perustana käytetään seutukuntajakoa, joka perustuu lähinnä työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntajaon vahvistaa aluekehityksestä vastaava ministeriö.
9 §Viranomaisten yhteistyö
Kunkin ministeriön tulee neuvotella aluekehityksestä vastaavan ministeriön kanssa hallinnonalansa keskushallintoviranomaisten ja liikelaitosten valmistelemista alueelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä.
Aluekehityksestä vastaava ministeriö vastaa kehittämisohjelmien ja alueellisen kehittämissuunnittelun yhteensovittamisesta, kokoamisesta ja arvioinnista yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Alueiden kehittämiseen vaikuttavia suunnitelmia ja päätöksiä valmistellessaan ministeriö toimii yhteistyössä aluekehitysviranomaisten kanssa.
10 §Aluekehitysneuvottelukunta
Aluekehityksestä vastaavan ministeriön yhteydessä toimii aluekehitysneuvottelukunta, jonka tehtävänä on lausuntoja antamalla osallistua tässä laissa tarkoitettujen päätösten valmisteluun, seurata alueellisen kehittämisen kansainvälistä kehitystä sekä lain tavoitteiden toteuttamista.
10 a §Euroopan yhteisön rakennerahastoista myönnettävät avustukset
Tämän lain säännöksiä noudatetaan sovel-tuvin osin myös aluekehitysviranomaisen ja aluekehityksestä vastaavan ministeriön Euroopan yhteisön rakennerahastoista myöntämiin avustuksiin.
10 b §Euroopan yhteisön rakennerahastojenvarojen takaisinmaksu
Jos valtio on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakennerahasto jen toiminnan yhteensovittamisen osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroopan investointipankin toiminnan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4253/88 23 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion vastuun perusteella velvollinen maksamaan Euroopan yhteisöjen komissiolle takaisin Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja, aluekehitysviranomainen on velvollinen maksamaan valtiolle sen komissiolle suorittaman määrän täysimääräisenä kuluineen, jos varojen takaisinmaksu on johtunut aluekehitysviranomaisen menettelystä tai jos aluekehitysviranomainen on ohjelma-asiakirjan perusteella suoraan vastuussa komissiolle varojen käytöstä. Jollei takaisinmaksettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Aluekehityksestä vastaavan ministeriön tehtävänä on varojen ja viivästyskoron periminen aluekehitysviranomaiselta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HaVM 1/1997
EV 12/1997
Neuvoston asetus (ETY) N:o 4253/88; EYVL N:o L 193, 31.7.1993, s. 20
Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISisäasiainministeri Jan-Erik Enestam