Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1129/1997
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 155/1997 (Julkaistu 17.12.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1 §Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
koneasema siihen sisältyvine patoineen;
ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
voimalaitosta palvelevat padot;
kytkinkenttärakenteet;
voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä
tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.
Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.
2 §Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 204.0. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 §Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
1. Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.
Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 13 mk/m 2 .
2. Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on
53 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä,
44 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, ja
312 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
3. Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat
ø (m) | mk/jm |
1,0 | 2 045 |
1,5 | 3 067 |
2,0 | 4 090 |
2,5 | 5 112 |
3,0 | 6 135 |
3,5 | 7 157 |
4,0 | 8 180 |
4,5 | 9 202 |
5,0 | 10 225 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
4. Padot ja tukimuurit
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 2 057 mk/m 3 , kun pato on betonia, ja 86 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
5. Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 1.
m 3 | mk |
1 000 | 20 488 599 |
10 000 | 31 080 106 |
50 000 | 78 153 469 |
100 000 | 136 995 175 |
200 000 | 243 772 700 |
Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 2.
m 3 | mk |
1 000 | 3 574 194 |
5 000 | 9 485 112 |
10 000 | 16 873 757 |
50 000 | 75 982 925 |
Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 3.
Teho (MW) | mk |
0,5 | 3 510 511 |
1,0 | 4 616 202 |
2,0 | 5 723 232 |
3,0 | 9 038 967 |
4,0 | 11 250 350 |
5,0 | 13 461 733 |
6,0 | 15 673 114 |
7,0 | 17 884 496 |
8,0 | 20 095 878 |
9,0 | 38 247 199 |
10,0 | 39 543 909 |
15,0 | 46 027 469 |
20,0 | 52 511 030 |
25,0 | 58 994 592 |
50,0 | 91 412 391 |
100,0 | 156 247 993 |
150,0 | 221 083 592 |
5 §Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankintaarvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoi malaitoksen rakennuskustannuksista.
6 §Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä päätös tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta 1997. Sitä sovelletaan vuodelta 1997 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
Ministeri Jouko SkinnariNeuvotteleva virkamies Erkki Laanterä