Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun maaseutuelinkeinoasetuksen ( 248/91 ) 6, 13, 14, 19, 20 ja 27 § sekä 45 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 14 § 10 päivänä syyskuuta 1993 annetussa asetuksessa (806/93), 19 ja 20 § osittain muutettuina 16 päivänä lokakuuta 1992 annetulla asetuksella (918/92) sekä 27 § muutettuna viimeksi mainituilla asetuksilla,
muutetaan 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3, 4, 7, 8, 8 a, 12 ja 15―17 §, 18 §:n 1 ja 3 momentti, 21―25 §, 45 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, 46 §, 47 §:n 1 ja 2 momentti, 50 §:n 1 momentti, 52 ja 55 § sekä 56 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 3 momentti ja 8 a § mainitussa 10 päivänä syyskuuta 1993 annetussa asetuksessa, 2 §:n 1 momentti ja 50 §:n 1 momentti 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa asetuksessa (297/92), 3, 21 ja 52 § osittain muutettuina mainitulla 16 päivänä lokakuuta 1992 annetulla asetuksella, 7, 8, 15 ja 16 § osittain muutettuina mainitulla 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetulla asetuksella, 12 ja 46 § osittain muutettuina 10 päivänä syyskuuta 1993 annetulla asetuksella sekä 24 § ja 45 § 1 momentin 1 ja 2 kohta mainitussa 16 päivänä lokakuuta 1992 annetussa asetuksessa, sekä
lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 10 päivänä syyskuuta 1993 annetulla asetuksella, uusi 4 momentti sekä asetukseen uusi 3 a §, 2 a luku, 45 a―45 f, 46 a ja 55 a § seuraavasti:
1 §Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Taloudellisen aseman ja maksuvalmiuden arvioimiseksi tulee maaseutuelinkeinolain mukaista tukea koskevaan hakemukseen liittää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien perusteiden mukaiset selvityksetmaksuvalmiudesta ja kannattavuudesta. Jos tukea haetaan huomattavaan maanostoon tai investointiin, on hakemukseen lisäksi liitettävä kehittämissuunnitelma, jollei sitä ole jätetty erikseen jo aikaisemmin. Kannattavuusselvitystä ei kuitenkaan vaadita, jos kysymyksessä on asuntorahoitus tai työsuojelua, ympäristönsuojelua tai perinneympäristön säilyttämistä koskeva hanke taikka jos vesihuoltohankkeen toteuttaa maaseutuelinkeinolain 5 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu yhteisö.
Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2328/91, jäljempänä rakenneasetus, 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn lisäksi otettava huomioon, mitä suunnitelmasta maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) nojalla säädetään tai määrätään.
2 §Muusta ammatista saadut enimmäistulot
Maaseutuelinkeinolain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön muusta kuin sanotussa laissa tarkoitetun elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saamat valtion verotuksessa veronalaiset kokonaistulot eivät saa ylittää yhteensä 151 000 markkaa vuodessa. Aviopuolisoiden ja muiden maaseutuelinkeinolain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta vastaavat yhteenlasketut tulot eivät saa ylittää 192 000 markkaa vuodessa. Tulot todetaan asian vireilletuloajankohtaa edeltäneessä viimeksi toimitetussa verotuksessa todettujen veronalaisten tulojen perusteella ottaen kuitenkin huomioon arvioidut tai muutoin todettavissa olevat tuloissa tapahtuneet muutokset.
3 §Asuminen
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että maatilatalouden harjoittaja asuu maatilalla tai enintään viiden kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta.
Asumisetäisyys voi tuotantosuunta huomioon ottaen olla pitempikin, jos tilalla harjoitettavaa tuotantoa tai pienyritystä voidaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti hoitaa asuinpaikasta käsin taikka jos kauempana asuminen on tilapäistä.
Perinneympäristön säilyttämistä koskevien hankkeiden osalta pidetään asumisetäisyyttä tarkoituksenmukaisena, jos asuinpaikka on enintään 50 kilometrin etäisyydellä maatilan lähimmistä tiluksista. Erityisestä syystä asumisetäisyys voi olla jonkin verran pitempikin.
Kun tilan omistaa tai sitä hallitsee useampi kuin yksi luonnollinen henkilö, vähintään yhden yrityksen toimintaan omatoimisesti osallistuvan henkilön on täytettävä asumista koskevat vaatimukset.
Jos tilalla ei ole tuotantorakennusten yhteydessä sijaitsevaa asumiseen kelvollista asuinrakennusta, talouskeskuksena pidetään kotieläintuotantoa harjoitettaessa kotieläinrakennuksia ja muuta tuotantoa harjoitettaessa talousrakennuksia tai suojia, joissa pääosa yritystoiminnassa tarpeellisista tuotantovälineistä säilytetään. Tilan katsotaan sijaitsevan siinä kunnassa, jossa sen talouskeskus sijaitsee.
3 a §Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta
Poissaolo 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulta asuinpaikalta katsotaan tilapäiseksi, jos se johtuu:
sairaudesta;
maaseutuelinkeinolain tai maa- ja metsätalouden rakennepoliittista toimenpiteistä annetun lain mukaiseen yritystoimintaan liittyvästä opiskelusta;
asevelvollisuuden suorittamisesta; tai
muusta näihin verrattavasta syystä.
Asumisvaatimuksen ei kuitenkaan katsota täyttyvän, jos poissaolo kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, ellei joku tilan tai yrityksen hoitoon osallistuva perheenjäsen asu tilan tai yrityksen sijaintipaikalla tai niiden läheisyydessä.
4 §Vuokramaa
Maatilaan kuuluviksi katsotaan sellaiset varsinaiseen maatalouteen tai erikoismaatalouteen soveltuvat kirjallisen vuokrasopimuksen nojalla hallitut alueet, joiden vuokra-aikaa on tukea haettaessa jäljellä vähintään viisi vuotta, sekä tuotantorakennuksettai rakennetut alueet, joiden vuokra-aikaa tukea haettaessa on jäljellä vähintään kymmenen vuotta.
7 §Avustuksen hakeminen ja myöntäminen
Avustusta koskeva hakemus liitteineen on toimitettava sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka alueella yritys sijaitsee. Hakemukseen on liitettävä maa- ja metsätalousministeriön määräämät selvitykset.
Investointiavustusta on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka avustuksella rahoitettavan rakentamis- tai muun työn aloittamista. Pienyritystoiminnan käynnistysavustusta on haettava ennen tuotantotoiminnan tai laajennetun tuotantotoiminnan aloittamista ja kehittämisavustusta ennen kehittämishankkeen aloittamista.
Avustushakemus, joka on toimitettu maaseutuelinkeinopiirille myöhemmin kuin 2 momentissa on edellytetty, voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos maaseutuelinkeinopiiri erityisistä syistä niin päättää.
Avustuksen myöntää maaseutuelinkeinopiiri.
8 §Lainaa koskevan tukihakemuksen käsittely
Valtionlainaa ja korkotukilainaa koskevaan tukihakemukseen sovelletaan, mitä 7 §:n 1-3 momentissa säädetään. Tukihakemukseen on liitettävä luottolaitoksen lausunto haetusta lainasta.
Maanostolainaa koskeva tukihakemus on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille vuoden kuluessa kauppa- tai muun saantokirjan allekirjoittamisesta.
Lainan myöntää luottolaitos saatuaan maaseutuelinkeinopiirin päätöksen korkotuesta tai tuesta, joka liittyy valtionlainaan.
Lainan myöntämisen edellytyksillä tarkoitetaan jäljempänä niitä edellytyksiä, joilla maaseutuelinkeinopiiri voi myöntää valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvän tuen, ellei kysymys ole luottolaitoksesta lainan myöntäjänä.
8 a §Valtiontakauksen hakeminen
Valtiontakausta koskeva hakemus jätetään sille luottolaitokselle, jolta takauksen kohteena olevaa lainaa haetaan tai joka on sen myöntänyt. Luottolaitoksen on toimitettava hakemus ja sitä koskeva lausuntonsa sille maaseutuelinkeinopiirille, jonka alueella tila tai yritys sijaitsee.
12 §Investointien tukimuoto
Investointiin, jonka hyväksyttävä kokonaiskustannus on enintään 30 000 markkaa, voidaan myöntää vain avustusta.
Asuinympäristön kuntoonpanosta aiheutuviin kustannusarvion tai muun suunnitelman mukaisiin kohtuullisiin kustannuksiin samoin kuin maaseudun perinneympäristön säilyttämiseksi rakennusten ja rakennelmien korjaamiseen ja parantamiseen sekä perinneympäristön säilyttämisessä tarvittaviin alkuinvestointeihin voidaan myöntää vain valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvää tukea.
Muihin investointeihin voidaan myöntää avustusta, valtionlainaan liittyvää tukea tai korkotukea.
15 §Maatilojen investointituki
Tukea maatilatalouden tuotannollisiin käyttö- tai vaihto-omaisuusinvestointeihin voidaan rakenneasetuksen 12 artiklan mukaisesti myöntää seuraavasti:
enintään 30 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten määrästä tiloilla, jotka täyttävät rakenneasetuksen 12 artiklan 1 kohdan edellytykset, kuitenkin irtaimistohankinnoissa rakenneasetuksen 17 artiklassa tarkoitettujen alueiden ulkopuolella enintään 20 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten määrästä; ja
enintään 20 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten määrästä tiloilla, joihin sovelletaan rakenneasetuksen 12 artiklan 2 kohtaa, kuitenkin irtaimistohankinnoissa rakenneasetuksen 17 artiklassa tarkoitettujen alueiden ulkopuolella enintään 15 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten määrästä.
Tämän pykälän 1 momentin estämättä voidaan ympäristönsuojelullisiin investointeihin sekä työsuojelullisten investointien suunnittelukustannuksiin myöntää tukea enintään 30 prosenttia hyväksyttyjen kustannusten tai hyväksyttyjen suunnittelukustannusten määrästä. Niin ikään tukea voidaan myöntää maaseudun perinneympäristön säilyttämiseksi rakennusten ja rakennelmien korjaamiseen ja parantamiseen sekä kyseisessä säilyttämisessä tarvittaviin alkuinvestointeihin enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
Investointitukea voidaan myöntää alueellisten ja paikallisten energialähteiden käytön, energiansäästön ja uuden energiantuotantoteknologian käyttöönoton edistämiseksi. Tukemiskelpoisena pidetään jätelämpöä, vesistön, ilman tai maaperän lämpöä tai muuta paikallista energialähdettä taikka tuuli- tai aurinkoenergiaa hyödyntävän laitoksen rakentamista tai muutostyötä. Tukea voidaan myöntää myös toiminnassa olevan energiaa tuottavan laitoksen sellaista muutostyötä varten, jonka tarkoituksena on edellä mainittujen energialähteiden käytön tehostaminen, lisääminen tai siihen siirtyminen. Tukea voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
16 §Siirtymäajan tuki
Myönnettäessä tukea sika-, muna- ja siipikarjatalouden investointeihin pidetään tuotannonaloittaisena kokonaistuotantokapasiteettina siirtymäkauden alkaessa 1 päivänä tammikuuta 1995 sika-, muna- ja siipikarjatalousyritysten yhteenlaskettua eläinpaikkamäärää kullakin tuotannonalalla. Perusteena ovat tällöin 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa olleet kotieläintuotannon ohjaamisesta annetun lain (1305/90) nojalla myönnetyt kotieläinluvat tai mainitun lain mukaiset oikeudet pitää kotieläimiä. Tukea ei kuitenkaan saa myöntää häkkikanaloiden investointeihin.
Puutarhatalouden investointeihin ei saa rakenneasetuksen 7 artiklan mukaisen tuen lisäksi myöntää tukea, jos tuen johdosta puutarhatalouden kasvihuonealan ja avomaaviljelyn yhteenlaskettu ala ylittää sen alan, joka puutarhataloudessa oli käytössä 1 päivänä tammikuuta 1995.
17 §Maanhankinnan lainoitus
Maanostolainaa peltolisäalueen hankkimista varten ei saa myöntää, jos pelto on yli 15 kilometrin etäisyydellä ostajan maatilan talouskeskuksesta kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna. Erityisistä syistä etäisyys voi olla sanottua jonkin verran pitempi.
Maanostolainaa metsälisäalueen hankkimista varten ei saa myöntää, jos metsä on yli 50 kilometrin kulkuetäisyydellä ostajan talouskeskuksesta.
Maanostolainaa saadaan myöntää tulevalle tilanpidon jatkajalle sellaisen maatilan tai lisäalueen hankkimista varten, joka soveltuu lisäalueeksi hakijan vanhempien tai toisen heistä omistamaan maatilaan.
Maanostolainaa saadaan myöntää tulevalle tilanpidon jatkajalle myös perintökaaren 25 luvun 1 b §:n mukaisissa tilanteissa silloin, kun hankittu alue soveltuu lisäalueeksi hakijan yhdessä eloon jääneen vanhemman kanssa omistamaan maatilaan. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että sen maatilan omistaja, jonka lisäalueeksi maatila tai alue hankitaan, antaa sitoumuksen siitä, ettei hän luovuta maatilaa muulle kuin lainan saajalle.
18 §Tuen myöntäminen useammalle kuin yhdelle henkilölle
Maanostolainaa asuntotilan tai maaseutuelinkeinolain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa maatilan hankkimista varten voidaan myöntää kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti, jos kaikki yhteisomistajat täyttävät asumisen osalta 3 §:ssä säädetyt edellytykset, ottaen kuitenkin huomioon 3 a §:ssä tarkoitetut poikkeukset, ja ainakin yksi heistä täyttää muut tuen myöntämisen edellytykset.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävälle henkilölle tai kyseiset edellytykset täyttäville henkilöille voidaan yksinäänkin myöntää investointiavustusta sekä muuta lainaa kuin maanostolainaa maatilan tai asuntotilan hankintaan, jos maatilan muut yhteisomistajat tai -haltijat antavat siihen suostumuksensa.
21 §Investointituki
Investointitukea yritystoiminnan laajentamiseen ja käyttöomaisuuden uudistamiseen voidaan myöntää vain, jos siten saavutetaan tuettavan yritystoiminnan tarjoamien työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten oleellinen lisäys.
Investointitukea voidaan kuitenkin myöntää pienyritystoiminnan ympäristönsuojelun tehostamiseen, vaikka hanke ei täytä 1 momentin mukaisia edellytyksiä.
Jos uudistettavan käyttöomaisuuden hankintaan on aikaisemmin myönnetty valtion varoista avustusta, lainaa tai korkotukea, investointitukea voidaan myöntää vain työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten lisäystä vastaavalta osin.
Mitä 15 §:ssä säädetään maatilojen investointien tuesta, sovelletaan myös pienyritystoiminnan investointeihin.
22 §Pienyritystoiminnan investointien tukimuodot
Investointiin, jonka hyväksyttävä kokonaiskustannus on enintään 30 000 markkaa, voidaan myöntää vain avustusta.
Investointeihin voidaan myöntää lainaa enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
Lainaa kiinteistön tai sen osan hankintaan voidaan myöntää, jos hankitulla alueella oleva rakennus on tarpeen pienyritystoiminnassa. Hankittu alue on lainoituskelpoinen ainoastaan siltä osin kuin se on välttämätön pienyritystoiminnassa. Rakentamattoman tilan tai sen osan hankintaan voidaan myöntää lainaa vain, jos kysymys on vesialueesta.
Myönnettäessä maanostolainaa maaseudun pienyritystoimintaan tarkoitetun kiinteistön hankintaan käytetään lainaehtoina soveltuvin osin maatilan lisäalueen lainoituksessa noudatettavia lainaehtoja.
23 §Käynnistysavustus
Käynnistysavustusta voidaan myöntää maaseudun pienyritystoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin yhdeltä, kahdelta tai kolmelta tuotantotoiminnan tai laajennetun tuotantotoiminnan aloittamista seuraavalta käynnistysvuodelta.
24 §Käynnistysavustus yrittäjälle
Yrittäjän itsensä osalta käynnistysavustusta voidaan myöntää vain aloitettavaa tai sellaiseen verrattavaa yritystoimintaa varten. Avustus määrätään kokoaikaisesti työllistetyn henkilön laskennallisen enintään 70 000 markan suuruisen vuositulon perusteella. Avustusmäärää laskettaessa otetaan huomioon yrittäjän työpanos. Avustusmäärä lasketaan saman prosentin mukaan kuin työntekijäin palkkaukseen myönnettävä avustus. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa mainitun vuositulon vuosittain palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti.
25 §Kehittämisavustus
Maaseutuelinkeinolain 21 §:ssä tarkoitettua kehittämisavustusta voidaan myöntää koneiden ja laitteiden hankintaan enintään sanotun lain 19 §:n 2 momentissa säädetty määrä.
2 a luku.Ohjelmaperusteiset avustukset
27 a §Tukiperusteet
Myönnettäessä maaseutuelinkeinolain 22 a §:n nojalla avustusta kehittämishankkeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota:
alueiden tasapainoiseen kehittämiseen;
maaseutuyrittäjien toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen;
yhteistoiminnan edistämiseen;
palvelujen oikeudenmukaiseen saatavuuteen ja palveluyrittäjyyden edistämiseen;
maatilatalouden tuotantopanosten hyväksikäytön tehostamiseen;
elinkeinojen tukemisen avulla saavutettavaan alueelliseen hyvinvointiin;
alueen työllisyyteen;
alueen luontaisiin voimavaroihin; sekä
ympäristön ja maiseman vaalimiseen.
27 b §Ohjelmaperusteinen avustus ja sen kohteet
Jos kehittämishankkeeseen ei liity investointeja, avustusta voidaan ohjelman toteuttamisen kannalta keskeisissä hankkeissa myöntää hankkeen koko hyväksyttävien kustannusten määrä.
Tuen kohteita valittaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 28 §:ssä säädetään ja sen nojalla annetuissa päätöksissä määrätään.
Myönnettäessä tukea elinkeinonharjoittajalle tai yritykselle sovelletaan, mitä maaseutuelinkeinolain 5 §:ssä säädetetään yritysmuodosta.
45 §Laina-aika
Valtionlainojen laina-aika porrastetaan investointikohteesta riippuen seuraavasti:
1) tasingon maksu ja lakiosan täydennys | 5―25 vuotta |
2) lisäalueen hankinta | 5―25 vuotta |
45 a §Valtionlainan korko
Valtionlainan vuotuinen korko eli kokonaiskorko on sama kuin niiden luottojen korko, jotka myönnetään maatilatalouden kehittämisrahastosta maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 4 ja 5 §:n mukaisiin tarkoituksiin.
45 b §Lainansaajalta perittävä korko
Lainansaajan on maksettava valtionlainasta ja korkotukilainasta vähintään kahden prosentin vuotuista korkoa.
45 c §Korkoetuus
Korkoetuudella tarkoitetaan 45 a §:n mukaisen koron ja lainansaajalta perittävän maaseutuelinkeinolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun koron välistä erotusta, ottaen kuitenkin huomioon, mitä 45 b §:ssä säädetään.
Tukea myönnettäessä korkoetuus lasketaan sen koron perusteella, joka oli voimassa päätöstä annettaessa riippumatta siitä, minä ajankohtana valtionlaina luottolaitoksessa myönnetään tai nostetaan.
45 d §Korkoetuuden muuntaminen avustukseksi
Päättäessään haettuun valtionlainaan liittyvästä tuesta maaseutuelinkeinoviranomainen päättää siitä markkamäärästä, joka kyseiselle lainalle enintään voidaan käyttää korkoetuutena päätöksessä ilmoitettuna laina-aikana. Korkoetuuden kokonaismarkkamäärä saadaan laskemalla puolivuosittaisten korkoetuuserien summa nimellisarvoisena. Diskonttauskorkona käytetään 45 a §:n mukaista korkoa.
45 e §Korkotuen muuttaminen avustukseksi
Päättäessään korkotukilainaan liittyvästä korkotuesta maaseutuelinkeinoviranomainen päättää siitä markkamäärästä, joka kyseiselle lainalle enintään voidaan käyttää korkotukena päätöksessä ilmoitettuna laina-aikana. Korkotuen kokonaismarkkamäärä saadaan laskemalla puolivuosittaisten korkotukierien summa nimellisarvoisena. Diskonttauskorkona käytetään luottolaitoksen ja lainanhakijan sopimaa korkoa.
45 f §Tukitaso
Tukitasolla tarkoitetaan korkoetuutena tai korkotukena muodostuvan rahoitustuen osuutta investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.
Tukitaso saadaan laskemalla kysymyksessä olevasta lainasta puolivuosittain kertyvien korkoetuuksien tai korkotukien myöntämisvuoteen diskontattujen nykyarvojen summan prosenttiosuus investoinnin määrästä.
46 §Valtionlainan takaisin periminen ja koron suorittaminen
Lainansaajan tulee suorittaa valtionlaina takaisin yhtä suurin lyhennyserin puolivuosittain.
Valtionlainan korot ja lyhennykset erääntyvät maksettaviksi kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Lainan ensimmäinen lyhennysmaksu tulee maksaa sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta.
Lainan korko on suoritettava kunkin lainaerän nostopäivästä lukien, jollei maaseutuelinkeinolain 29 §:n 2 momentista muuta johdu.
Jollei yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaisesta tuomioistuimen päätöksestä muuta johdu, mainitussa menettelyssä sovittujen helpotusten lakattua valtionlaina erääntyy tässä pykälässä säädetyin tavoin. Sovittaessa ensiksi mainitun lain 97 §:ssä tai viimeksi mainitun lain78 §:ssä tarkoitetusta järjestelystä tai maa-
seutuelinkeinolain mukaisesta vapaaehtoisesta velkajärjestelystä on valtionlainojen eräpäiviin ja korkotukilainojen erääntymisjaksoihin sovellettava tämän pykälän säännöksiä.
Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetun päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut.
Laina on 51 §:ssä tarkoitetut maksuhelpotukset mukaan lukien maksettava takaisin valtiolle maaseutuelinkeinolain 29 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa, jollei yrityssaneerauksesta, yksityishenkilön velkajärjestelystä tai vapaaehtoisesta velkajärjestelystä muuta johdu.
46 a §Valtion ja luottolaitoksen välisen lainan hoito
Luottolaitos on velvollinen suorittamaan erääntyneet lyhennykset ja korot valtiolle seitsemän pankkipäivän kuluessa eräpäivästä.
47 §Korkotukilainan erääntyminen ja korkojaksot
Korkotukilainan lyhennysten tulee erääntyä säännöllisesti vuosittain, puolivuosittain, neljännesvuosittain tai kuukausittain. Lyhennykset tulee suorittaa tasalyhennyksinä.
Korkotukilainan ensimmäinen lyhennysmaksu peritään viimeistään sinä eräpäivänä, joka vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta. Asuntolainan tai rakennustyöhön myönnetyn investointilainan ensimmäinen lyhennysmaksu peritään kuitenkin viimeistään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö voi hyväksyä valuuttamääräisen lainan korkotukilainaksi myös silloin, kun lainan pääoma erääntyy yhdessä tai muutoin edellä mainittua harvemmissa erissä takaisin maksettavaksi.
50 §Yhdellä kertaa maksettavat saamiset
Uutta maanostolainaa nostettaessa on ostettua tilaa tai aluetta ennestään rasittava ostajan vastattavakseen taikka maksettavakseen ottama maaseutuelinkeinolain taikka maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön tai maaja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain mukainen laina tai valtion saaminen maksettava korkoineen yhdessä erässä heti takaisin. Luottolaitos voi kuitenkin siirtää edellä sanotut lainat uuden omistajan vastattaviksi, jos uutta maaseutuelinkeinolain tai maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain mukaista maanostolainaa ei myönnetä. Pienyritystoimintaa varten myönnetty laina voidaan pankin suostumuksella siirtää yrityksen ostaneelle henkilölle, joka on maaseutuelinkeinolain mukaan tukemiskelpoinen.
52 §Työn suorittamisaika ja sen pidentäminen
Työ, jota varten on myönnetty maaseutuelinkeinolaissa tarkoitettua avustusta tai lainaa, on tehtävä loppuun kahden vuoden kuluessa lainan tai avustuksen myöntämisestä, kuitenkin kehittämissuunnitelman voimassaoloaikana, jollei työn suorittamisaikaan ole myönnetty pidennystä. Jos työtä varten on myönnetty sekä avustusta että lainaa, lasketaan edellä mainitut määräajat lainan myöntämisestä.
Edellä l momentissa tarkoitettua pidennystä on haettava ennen määräajan päättymistä. Pidennystä voidaan myöntää kerrallaan enintään vuosi ja yhteensä enintään kaksi vuotta.
Pidennystä koskeva hakemus on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos hakemus koskee avustusta taikka avustusta ja lainaa, maaseutuelinkeinoviranomaisen on lähetettävä hakemus lausuntonsa kera edelleen maaseutuelinkeinopiirille ratkaistavaksi. Jos hakemus koskee ainoastaan lainaa,maaseutuelinkeinoviranomaisen on lähettävä hakemus lausuntoineen lainan myöntäneelle luottolaitokselle, joka ratkaisee hakemuksen.
Jos hakemus kuitenkin koskee vuonna 1995 tai sen jälkeen myönnettyä tukea, pidennystä koskeva hakemus on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille.
55 §Lainavarojen nostaminen
Lainan saa nostaa sen jälkeen kun tuen myöntäneen viranomaisen päätös on annettu ja luottolaitos on myöntänyt lainan. Lainan saa nostaa, vaikka tuen myöntäneen viranomaisen päätös ei olisikaan vielä lainvoimainen.
Maanostolaina saadaan nostaa enintään kahdessa erässä. Lainavarat on välittömästi käytettävä kauppakirjassa sovitun kauppahinnan, poismaksettavien luottojen ja kaupan rahoitukseen saadun luoton maksamiseen.
Investointilaina, asuntolaina ja pienyritystoiminnan rahoitukseen myönnetty laina saadaan nostaa yhdessä tai useammassa erässä maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla.
Lainan saajan on annettava lainan nostamista varten maa- ja metsätalousministeriön määräämät selvitykset.
55 a §Valituksen vaikutus lainaan
Jos tuen määrä tai tukiehdot päätöksestä tehdyn valituksen johdosta muuttuvat, on lainan määrää ja ehtoja muutettava vastaamaan valitukseen annetun päätöksen ehtoja. Luottolaitos ei kuitenkaan ole velvollinen muuttamaan lainamäärää sitä määrää suuremmaksi, jota se on tukea haettaessa puoltanut.
Korkotukilainan ehtoja ei saa tehdyn valituksen johdosta vastoin luottolaitoksen suostumusta muuttaa.
56 §Valtionlainan irtisanominen sekä avustuksen takaisin periminen
Valtionlaina tai avustus voidaan määrätä kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi:
jos lainan saaja tai maaseutuelinkeinolain 5 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät ole kahteen vuoteen asuneet 3 §:ssä tarkoitetulla etäisyydellä maatilasta, ottaen kuitenkin huomioon 3 a §:n säännökset, tai eivät ole kahteen vuoteen omatoimisesti viljelleet lainoitettua maatilaa, eikä menettelyn voida katsoa johtuneen 7 kohdassa tarkoitetusta syystä;
Tämä asetus tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tätä asetusta sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka on jätetty vuonna 1995 tai sen jälkeen, sekä sellaisiin ennen vuotta 1995 jätettyihin hakemukseen, joita ei ole ratkaistu ennen sanottua ajankohtaa. Asetuksen 45 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa, 45 a―46 a §:ää, 47 §:n 2 momenttia, 52, 55, 55 a §:ää ja 56 §:n 1 momentin 8 kohtaa sovelletaan niihin tukiin, jotka myönnetään tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.
Edellä 7 §:n 2 momentin määräyksiä työn aloittamisesta ei sovelleta sellaiseen vuonna 1995 aloitettuun tai toteutettuun investointiin, jota koskeva avustushakemus on ky- seisenä vuonna jätetty maaseutuelinkeinopiirille ennen investoinnin aloittamista tai toteuttamista.
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeriKalevi Hemilä