307/1996

Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 mukaiseen peltokasvientukijärjestelmään perustuvaa pinta-alatukea ja kesannointikorvausta koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 15 päivänä toukokuuta 1996 maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Sanotun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10―12 artiklojen mukaisia muutoksia voidaan ilmoittaa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 1996.

Hakemus on tehtävä käyttäen maa- ja metsätalousministeriön lomakkeita nrot 101A, 101B, 102A, 102B ja 102C.

Peltokasvien tuen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille ja palkokasveille A alueella 3,4 tn/ha, B―C1 alueella 2,8 tn/ha ja C2―C4 alueella 2,3 tn/ha. Satotaso öljykasveille on koko maassa 1,59 tn/ha.

Peltokasvien tuki maksetaan pinta-alatukihakemuksen määräyksen mukaisena hakuaikana jättäneelle hakijalle. Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 3887/92 4 artiklan 2 kohdan mukaisina erityistapauksina, jotka mahdollistavat tuen maksamisen toiselle henkilölle kuin hakijalle, hyväksytään hakijan kuolema tai sen tilan tai tilan osan, jota hakemus koskee, omistus- tai hallintaoikeuden siirtyminen. Uudelle omistajalle tai haltijalle tuki voidaan maksaa ainoastaan ensimmäisen tuenhakijan ilmoittamille viljelylohkoille.

Peltokasvien tukijärjestelmään perustuvaa pinta-alatukea maksetaan koko maassa tukijärjestelmään kuuluville viljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille ja öljypellavalle.

Pienin hyväksyttävä kasvulohko, jolle maksetaan peltokasvien tukea tai joka hyväksytään rehualaksi, on 0,10 ha.

Hakijan on merkittävä hakemukseen ja liitekarttaan numeroilla viljelemänsä perusja kasvulohkot.

Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, piirioja, valtaoja, tie, metsä, kunnan raja tai muu vastaava. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta maa- ja metsätalousministeriön erikseen määräämiä viljelykiertoon liittyviä tapauksia.

Kasvulohkolla tarkoitetaan peltoaluetta tai maatalousmaa-aluetta, jossa yksittäinen maatila kasvattaa yksittäistä kasvia yhtä käyttöä varten. Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Peruslohkot merkitään hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnusnumeroin. Kasvulohkot merkitään aakkosilla A:sta alkaen.

Pinta-alaan perustuvia rangaistuksia määrättäessä sovelletaan kansallisissa maanmittaustoimissa käytettävää mittaustarkkuutta. Perus- ja kasvulohkojen pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

Hakemuksen karttaliitteeksi hyväksytään kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta saatu ja heidän antamiensa ohjeiden mukaan täytetty karttakopio mittakaavassa 1:5 000 tai 1:10 000.

Peltokasvit, joille tukea haetaan, on kylvettävä paikkakunnalla käytettävän hyvän viljelytavan mukaisesti tarkoituksena tuottaa korjuukelpoinen sato. Siemenen määrän on oltava riittävä ja kylvömuokkauksen laadultaan sellainen, että siementen itäminen on mahdollista. Öljykasvien pieni siemenkoko on niitä kylvettäessä otettava huomioon ja kylvettäessä on käytettävä öljykasveille sopivaa kylvötekniikkaa.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä vuosina 1992―94 annettujen pellonraivausmaksusta annetun lain (602/87) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten sekä pellonraivauksen määräaikaisesta rajoittamisesta annetun lain (1385/91) mukaisten raivauslupien perusteella raivatut alat sekä uusjakotoimituksissa vuosina 1995―96 jaetut uudet peltolohkot.

Viljelijän on pinta-alatukihakemuksessa ilmoitettava uusien tukikelpoisten alojen hyväksymisperuste. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä päätös kyseisten alojen tukikelpoisuudesta tukihakemusta koskevan päätöksen yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa ennen päätöksentekoa tarkemmat perusteet uusien tukikelpoisten lohkojen hyväksymiselle ottaen huomioon sen, että kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten mukainen ala ei ylitä komission asetuksen (EY) N:o 658/96 tietyistä edellytyksistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjestelmän mukaisten korvausten myöntämiseksi mukaista kokonaisalaa.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 9 artiklan 4 kohdan mukaiset maatalouden harjoittamiseen, kasvien terveyteen tai ympäristöön liittyvien syiden takia tapahtuvat tuen ulkopuolelle jääneiden alojen ja korvaukseen oikeutettujen alojen väliset vaihdot hyväksytään ainoastaan peruslohkotasolla. Ala, joka siirretään tukeen oikeuttavaksi, ei voi olla suurempi kuin tuen ulkopuolelle siirrettävä ala. Vaihto on ilmoitettava vuosittain pinta-alatukihakemuksessa.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 artiklan 7 tarkoittamien viljelystä poistettujen alueiden, jäljempänä kesantopeltojen, hoidossa on otettava huomioon ympäristönja vesiensuojelun tavoitteet. Vuonna 1996 kesannoksi hyväksytään avokesannot, muokkaamattomat kesannot ja viherkesannot.

Peltokasvien tukeen liittyväksi viljelystä poistetuksi alueeksi eli kesannoksi ei hyväksytä peltoa, joka kasvukunnoltaan on niinhuono, että sitä ei voitaisi käyttää peltokasvien tuotantoon, vaikka pelto olisi hyväksytty kesannoksi aiempina vuosina.

Tärkeillä vedenhankintaan varatuilla alueilla ja pohjavesialueilla sekä vedenottamon suoja-alueilla kesannointi on toteutettava pääsääntöisesti viherkesantona.

Avokesannon muokkausta on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Kesantolohkoja voi niittää rikkaruohojen leviämisen estämiseksi, mutta se on tehtävä niin, ettei lintujen pesimistä häiritä. Muokkaamattoman ojanpientareen leveyden tulee vesilain säännösten mukaan olla vähintään 60 cm. Kesantopelloilla voidaan rikkakasveja torjua kemiallisesti.

Kesantolohkoa ei saa käyttää seuraavana vuonna siementuotantoon.

Jos kesannossa viljellään raaka-aineitamuuhun kuin ravinto- tai rehutarkoituksiin, noudatetaan kyseisen kasvin hyväksyttäviä viljelytapoja. Kesantovelvoitteen kattamiseen ilmoitettuja metsitettyjä tai ympäristötukijärjestelmän mukaisesti kesannoituja aloja hoidetaan niitä koskevien määräysten mukaisesti.

Jos kesannon hoito-ohjeita ei noudateta, voidaan kesannointikorvaus jättää osaksi tai kokonaan maksamatta.

Komission asetuksen (EY) N:o 762/94 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kesannoinnin osalta mukaisesti kesantolohko voidaan 15.7.1996 jälkeen kylvää syysviljalle, jos sadon korjuu tai käyttö tapahtuu seuraavana vuonna.

Viherkesanto voi olla joko yksi- tai monivuotista. Viherkesannoksi hyväksytään aikaisemmin perustettu viljelty nurmi tai viherkesanto tai se voidaan perustaa 30.6.1996 mennessä. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmisiementä tai nurmisiemenseosta tai riistalaidunkasveja. Valta-ojaan tai vesistöön rajoittuvan kesantolohkon tulee vähintään 3 metrin osalta olla monivuotista viherkesantoa, ellei muutoin ole olemassa tämän levyistä rantakasvustoa.

Kesantoa voidaan käyttää riistaeläinten laitumena kesantoa seuraavan syksyn ja talven aikana. Tähän tarkoitukseen ei viherkesantoa voi perustaa kuitenkaan pelkästään viljan tai viljan ja palkokasvien tai viljan ja öljykasvien siemenseoksella tai millään muulla sellaisella siemenellä tai siemenseoksella, jolla tuotettua satoa voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistanhoitoon. Riistalaidunta ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistaeläinten laitumena.

Riistaeläinten ruokintaa varten perustettua viherkesantoa ei saa niittää siten, että sato kuljetetaan pois eikä satoa saa muutenkaan korjata eikä siitä saa olla taloudellista hyötyä hakijalle.

Jos kesantopellossa esiintyy hukkakauraa, on kasvusto niitettävä hyvissä ajoin ennen hukkakauran röyhylle tuloa tai se on torjuttava muutoin hukkakauran torjunnasta annetun lain (178/76) edellyttämällä tavalla.

Komission asetuksen (EY) N:o 762/94 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kesannoinnin osalta mahdollistamaa kesantovelvoitteen siirtoa tuottajalta toiselle koskevaa säännöstä ei sovelleta vuonna 1996.

Kesannoivan tilan on täytettävä kesantovaatimus jokaisen tuotantoalueen osalta lukuun ottamatta seuraavia vaihtoehtoja, joita noudatetaan siirrettäessä kesantovelvoitetta tuotantoalueelta toiselle:

Tuen hakija voi valita vain yhden 2 momentissa mainituista vaihtoehdoista.

Kesannoitavien peltojen on oltava hakijan viljelemiä hakemusta edeltävän kahden edellisen vuoden aikana. Jos mainittu ehto ei täyty, voi viljelijä kesannoida tällaisia peltoja seuraavissa tapauksissa:

Vuonna 1995 ja 1996 viljelijän hallintaan tulleita alueita voi kesannoida, jos koko tila on vuokrattu tai ostettu tai tullut muutoin viljelijän hallintaan, eikä hakijalla ole ennestään peltoa tai jos viljelijä ei muutoin pysty täyttämään kesantovelvoitettaan tai jos viljelijän hallintaan tullut alue on vähintään 10ha ja kooltaan suurempi kuin viljelijän hallinnassa ennestään oleva peltoalue.

Jos viljelijän hallintaan on tullut alueita tuotantoalueelta, jossa hänellä ei ole ennestään peltoa, voidaan uudella tuotantoalueella sijaitsevia aloja kesannoida enintään niitä koskevan kesannointivelvoitteen verran.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen pinta-alatukea ja kesannointikorvausta koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/92) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat tarkemmat määräykset ja ohjeet.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.