115/1994

Suomen Adventtikirkko niminen uskonnollinen yhdyskunta on uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkitsemistä varten ilmoittanut 21 päivänä helmikuuta 1993 pidetyssä ylimääräisessä yleiskokouksessa hyväksyneensä yhdyskunnalle uuden yhdyskuntajärjestyksen sekä liittänyt ilmoitukseensa uskontunnustusta ja uskonnonharjoituksen muotoa koskevat selvitykset seuraavasti:

Uskontunnustus

Suomen Adventtikirkko hyväksyy uskon ja opin ainoaksi perustaksi Jumalan pyhän sanan, Raamatun, jolla yksin kaikkea opetusta on tutkittava ja arvosteltava. Seitsemännen päivän adventistien pääkonferenssin yleiskokouksen hyväksymät perusluonteiset opinkohdat (Fundamental Beliefs of Seventh-day Adventists), jotka on julkaistu Seurakuntakäsikirjassa (The Seventh-day Adventist Church Manual), osoittavat, miten kirkko ymmärtää ja ilmaisee Raamatun opetuksen.

Uskonnonharjoituksen muoto

Suomen Adventtikirkko harjoittaa julkisesti uskontoa järjestämällä uskonnollisia kokouksia ja hartaustilaisuuksia. Viikoittainen jumalanpalvelus pidetään sapattina (lauantaina). Kokouksissa on keskeinen asema Jumalan sanan julistuksella, Raamatun tutkimisella, rukouksella ja hengellisellä musiikilla.

Jeesuksen Kristuksen käskyn ja Uuden testamentin opetuksen mukaan uskovien kaste toimitetaan veteen upottamalla Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Herran pyhää ehtoollista vietetään Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti.

Yhdyskuntajärjestys

1 luku

Yhdyskunnan nimi, tarkoitus ja toimintatavat

1 §

Yhdyskunnan nimi on Suomen Adventtikirkko, ruotsiksi Finlands Adventkyrka ja englanniksi The Seventh-day Adventist Church in Finland. Sen toiminta-alue on Suomi ja kotipaikka Turun kaupunki. Yhdyskunta kuuluu unionina (The Finland Union Conference of Seventh-day Adventists) kansainvälisen Seitsemännen päivän adventistien pääkonferenssin (The General Conference of Seventh-day Adventists) Trans-Euroopan osastoon. Jäljempänä niitä kutsutaan pääkonferenssiksi ja osastoksi

2 §

Yhdyskunnan tarkoituksena on toteuttaa Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen lähetyskäskyä ja julistaa hänen iankaikkista evankeliumiaan.

3 §

Yhdyskunta toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä jumalanpalvelus-, sananjulistus-, hartaus-, raamatuntutkiskelu- ja koulutustilaisuuksia, julkaisemalla ja levittämällä painotuotteita ja audiovisuaalista materiaalia sekä käyttämällä sähköisiä viestintävälineitä. Yhdyskunta harjoittaa hyväntekeväisyys-, terveys- ja raittiustoimintaa sekä tekee ulkolähetys- ja kehitysyhteistyötä. Yhdyskunnan eri toiminta-alat on jaettu jaostoihin.

Yhdyskunta voi perustaa ja ylläpitää kouluja, terveydenhoitolaitoksia, kustannusliikkeitä, kirjapainoja, leiritiloja sekä sosiaalityötä tekeviä laitoksia, sekä muutoinkin edistää toimintaansa lain sallimilla tavoilla.

4 §

Yhdyskunta on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, testamentteja ja kolehteja sekä toimeenpanemaan keräyksiä ja käyttämään omaisuuttaan ja sen tuottoa toimintansa hyväksi.

2 luku

Yhdyskunnan jäsenet

5 §

Yhdyskuntaan kuuluu varsinaisia jäseniä ja ulkojäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi otetaan yhdyskunnan hyväksymän kasteen saanut, yhdyskunnan uskonnäkemyksen omaksuva ja sen periaatteita noudattava henkilö paikallisseurakunnan jumalanpalveluksessa tai sitä varten järjestetyssä seurakunnan tilaisuudessa läsnäolevien seurakunnan jäsenten äänestyksellä.

Ulkojäseniä ovat ne yhdyskunnan jäsenten lapset, jotka uskonnonvapauslain 6 §:n mukaan seuraavat vanhempiaan. Ellei ulkojäsen 24 ikävuoteensa mennessä ole liittynyt varsinaiseksi jäseneksi, hänen jäsenyytensä päättyy.

6 §

Henkilö, jota ei pidetä sopivana olemaan yhdyskunnan jäsen, voidaan erottaa 28 §:ssä mainitun paikallisseurakunnan seurakuntakokouksen päätöksellä. Seurakuntakokouksesta on erikseen määrätty Seurakuntakäsikirjassa ja paikallisseurakuntaa koskevissa säännöissä. Omaehtoinen eroaminen yhdyskunnan jäsenyydestä tapahtuu uskonnonvapauslain mukaisesti, henkilökohtaisella ilmoituksella.

7 §

Yhdyskunnan jäsenet tukevat sen toimintaa vapaaehtoisin kymmenyksin ja lahjoin.

3 luku

Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

8 §

Varsinaisella jäsenellä on 5-7, 9, 10, 15 ja 33 pykälissä mainitut oikeudet ja velvollisuudet.

9 §

Oikeus päättää yhdyskunnan asioista on ainoastaan sen varsinaisilla jäsenillä ja ainoastaan heitä voidaan valita edustajiksi yleis- ja edustajiston kokouksiin ja yhdyskunnan virkailijoiksi.

Täysivaltaisina edustajina yhdyskunnan yleis- ja edustajiston kokouksissa ovat 1 momentista poiketen kuitenkin myös 12 §:n 4 kohdassa mainitut henkilöt.

10 §

Yhdyskunnan vuosikokouksissa ja yhdyskunnan yleis- ja edustajiston kokouksissa voi vain henkilökohtaisesti saapuvilla oleva käyttää puhe- ja äänivaltaa.

Tili- ja vastuuvapaudesta päätettäessä henkilöt, joita asia koskee, eivät saa osallistua asiasta päättämiseen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuunottamatta erikseen mainittuja poikkeuksia.

Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee paitsi vaalissa, jossa ratkaisee arpa.

Yhdyskunnan vuosikokouksissa sekä yleis- ja edustajiston kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jota tarkastamaan valitaan kaksi kokouksessa saapuvilla olevaa edustajaa tai kokous voi itse hyväksyä pöytäkirjan.

Edustajien lukumäärä määräytyy edellisen kalenterivuoden viimeisen päivän jäsenmäärän perusteella.

4 luku

Yhdyskunnan yleiskokous

11 §

Yhdyskunnan ylintä hallintoa hoitaa yleiskokous ja sen viideksi vuodeksi valitsemat hallitus ja virkailijat. Yhdyskunta pitää varsinaisia ja ylimääräisiä yleiskokouksia. Varsinainen yleiskokous pidetään joka viides (5) vuosi kirkon hallituksen päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Milloin poikkeukselliset olosuhteet vaativat varsinaisen kokouksen lykkäämistä, hallitus voi siirtää sitä enintään kahdella vuodella, jos vähintään kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä sitä kannattaa.

Ylimääräinen yleiskokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen vaatiessa. Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle, kun varsinainen kokous niin päättää tai jos osaston tai pääkonferenssin johtokunta sitä vaatii. Kutsussa ylimääräiseen kokoukseen on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhdyskunnan yleiskokous kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä suomeksi ja ruotsiksi yhdyskunnan seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille piirikunnille ja lähetyksille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa piirikuntien ja lähetysten valitsemista edustajista on läsnä kokouksen laillisuutta todettaessa.

Vain edustajilla on kokouksessa puhe- ja äänioikeus.

12 §

Edustajia yhdyskunnan yleiskokouksessa ovat:

1) Yhdyskuntaan kuuluvien piirikuntien johtokuntien valitsemat edustajat, joiden lukumäärä määräytyy siten, että piirikunnat saavat kukin valita yhden edustajan sekä lisäksi yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 100-lukua kohti.

Milloin yhdyskunnan toiminta-aluetta ei ole jaettu 28 §:ssä mainittuihin piirikuntiin tai lähetyksiin, edustajien valinta suoritetaan 30 §:n 1 ja 2 kohtien mukaisesti.

2) Suomen Adventtikirkon hallituksen jäsenet.

3) Laitoksen johtaja sellaisesta laitoksesta, jolla on yleiskokouksen valitsema johtokunta.

4) Pääkonferenssin johtokunnan läsnäolevat jäsenet, joiden lukumäärä saa olla enintään kymmenesosa kohdassa yksi mainittujen edustajien määrästä.

5) Muut kirkon hallituksen ehdottamat ja kokouksen hyväksymät henkilöt, joiden lukumäärä saa olla enintään viidesosa kohdassa yksi mainittujen edustajien lukumäärästä.

13 §

Yhdyskunnan varsinaisessa yleiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Päätetään kirkon hallituksen ehdottamien edustajien hyväksymisestä.

2) Valitaan kokoukselle tarpeelliset valiokunnat.

3) Esitetään esimiehen, pääsihteerin, talousjohtajan sekä jaostojohtajien ja laitosten toimintakertomukset.

4) Valitaan yhdyskunnan ja lähetysten virkailijat, jaostojohtajat, Suomen Adventtikirkon hallitus ja kirkon laitosten johtokunnat seuraavaksi toimikaudeksi.

5) Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat seuraavaksi toimikaudeksi.

6) Valitaan suunnittelutoimikunta valmistelemaan toimikauden aikana uutta toimintasuunnitelmaa.

7) Hyväksytään kirkon toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi.

8) Myönnetään valtuudet kirkon keskushallinnon ja laitosten työntekijöille.

9) Tarkistetaan tarvittaessa yhdyskuntajärjestys.

10) Päätetään kokouksen asettamien valiokuntien ehdotuksista.

11) Käsitellään 16 §:ssä mainitut vuosikokousasiat.

12) Päätetään kirkon hallituksen yleiskokoukselle esittämistä asioista, jotka kokous on hyväksynyt käsiteltäviksi.

Yhdyskunnan ylimääräisellä yleiskokouksella on samat valtuudet kuin varsinaisella yleiskokouksella. Sillä on oikeus milloin tahansa erottaa hallituksen jäsen ja valita tilalle toinen.

14 §

Varsinainen yleiskokous asettaa asioiden valmistelua varten järjestäytymis-, ehdollepano-, suunnittelu-, valtuus- ja sääntövaliokunnan sekä tarpeen vaatiessa muita valiokuntia. Valiokuntien valinnasta ja tehtävästä on päätetty erikseen yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.

5 luku

Yhdyskunnan vuosikokous

15 §

Yhdyskunta kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään syyskuussa. Yhdyskunnan vuosikokouksen kutsuu koolle hallitus ilmoittamalla siitä suomeksi ja ruotsiksi yhdyskunnan seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille seurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokouksen alkua. Kokous pidetään hallituksen päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Sinä vuonna, jona yhdyskunnan varsinainen yleiskokous kokoontuu, erillistä vuosikokousta ei pidetä, vaan yleiskokous käsittelee vuosikokouksen asiat.

Puhe- ja äänioikeus kokouksessa on kaikilla yhdyskuntaan kuuluvilla varsinaisilla jäsenillä.

16 §

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) esitetään toimintakertomus,

2) esitetään Suomen Adventtikirkon ja sen laitosten sekä lähetysten tuloslaskelmat ja taseet,

3) esitetään tilintarkastajien lausunto,

4) vahvistetaan tilinpäätös ja

5) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

6 luku

Yhdyskunnan hallitus

17 §

Yhdyskunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa ja hoitaa hallitus, jonka varsinainen yleiskokous valitsee 11 §:n 2 momentissa mainituin poikkeuksin viisivuotiseksi toimikaudeksi.

Hallitukseen kuuluvat toimensa perusteella yhdyskunnan esimies, pääsihteeri ja talousjohtaja sekä piirikuntien ja lähetysten esimiehet. Yleiskokouksen valitsemien jäsenten joukossa tulee olla jaostojohtajia ja laitosten johtajia sekä henkilöitä, jotka eivät ole yhdyskunnan palkkaamia työntekijöitä. Viimeksi mainittuja tulee olla yli puolet jäsenistä.

Jos henkilö on valittu hallitukseen yhdyskunnallisen tehtävän hoitajana, niin tehtävän hoitajan vaihtuessa hänen seuraajansa tulee välittömästi jäseneksi hänen tilalleen. Jos tällainen tehtävä lakkautetaan, niin jäsenyys hallituksessa päättyy.

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kymmenen (10) ja enintään kaksikymmentäkaksi (22) jäsentä, joiden enemmistön tulee olla Suomen kansalaisia. Hallituksen tulee kokoontua vähintään kolme kertaa vuodessa. Se kokoontuu puheenjohtajan tai sihteerin kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti esittämänsä asian takia vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) muuta jäsentä on läsnä ja kokouksesta on ilmoitettu kaikille jäsenille.

Hallitus valitsee työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita sekä hoitaa hallituksen antamin valtuuksin muita tehtäviä.

Hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä allekirjoittavat.

18 §

Hallituksen valtuudet ja tehtävät:

1) Se hoitaa yleiskokousten välisenä aikana yleiskokoukselle kuuluvia tehtäviä, ellei niistä sääntöjen mukaan tule päättää vain yleiskokouksessa.

2) Sillä on oikeus ottaa yhdyskunnan palvelukseen tarpeellisiksi katsomiaan virkailijoita ja muita työntekijöitä, järjestää heidän työnsä ja määrätä heidän palkkansa sekä täyttää kuoleman tai muun syyn vuoksi vapautuneet paikat hallituksessa; jos on valittava uusi esimies, osaston esimies tai hänen edustajansa johtaa puhetta hallituksen kokouksessa.

3) Hallituksella on myös oikeus peruuttaa yhdyskunnan kokouksessa annettu valtuus ja erottaa yhdyskunnan valitsema virkailija tai hallituksen jäsen, jos hallitus katsoo, että asianomainen on käyttäytynyt pahennusta herättävästi tai rikkonut yhdyskunnan periaatteita vastaan ja vähintään kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä äänestää sen puolesta.

4) Se vahvistaa kirkon ja sen omistamien laitosten ohje- ja johtosäännöt.

5) Se valitsee puheenjohtajat niille laitosten johtokunnille, jotka yleiskokous on valinnut.

6) Se päättää yhdyskunnassa noudatettavista palkkausperusteista ja palkkatasosta.

7) Se vahvistaa yhdyskunnan ja sen laitosten talousarviot.

8) Se tarkistaa tarvittaessa piirikuntien ja lähetysten rajat.

9) Suomen Adventtikirkon hallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä irtaimen omaisuuden panttaamisesta.

7 luku

Yhdyskunnan nimen kirjoittaminen

19 §

Yhdyskunnan esimies, pääsihteeri ja talousjohtaja ovat oikeutetut kukin yksin merkitsemään yhdyskunnan nimen sekä kantamaan ja vastaamaan yhdyskunnan puolesta. Sama oikeus on myös henkilöllä, jonka hallitus tai edellä mainittu virkailija on määrättyä asiaa varten siihen valtuuttanut.

Yhdyskunnan omistamia tai hallitsemia kiinteistöjä koskeva yhdyskunnan nimen merkitseminen voidaan hallituksen päätöksellä antaa määräajaksi myös erikseen nimetylle henkilölle.

Niiden yhdyskuntaan kuuluvien laitosten, joille yleiskokous on valinnut johtokunnan, nimenkirjoitusoikeus kyseessä olevan laitosta koskevissa asioissa on laitoksen johtajalla ja talousjohtajalla.

Lainan ottoon, takaukseen sitoutumiseen, kiinteän omaisuuden ostamiseen, myymiseen ja kiinnittämiseen sekä irtaimen omaisuuden panttaamiseen vaaditaan hallituksen päätös.

8 luku

Yhdyskunnan virkailijat, jaostojohtajat ja tilintarkastajat

20 §

Yhdyskunnan virkailijoita ovat esimies, pääsihteeri ja talousjohtaja. He toimivat hallituksen alaisuudessa ja ovat vastuullisia suoraan sille. Pääsihteeriksi ja talousjohtajaksi voidaan valita sama henkilö.

Esimies johtaa ja valvoo yhdyskunnan toimintaa, toimii yleiskokouksen, vuosikokouksen ja hallituksen puheenjohtajana sekä edustaa kirkkoa sitä koskevissa asioissa.

Pääsihteeri toimii esimiehen apuna ja tämän ollessa estyneenä hänen sijaisenaan, toimii yleiskokouksen, vuosikokouksen ja hallituksen sihteerinä, vastaa esityslistojen laatimisesta, pöytäkirjan pitämisestä ja julkistamisesta sekä hoitaa muut toimeen liittyvät tehtävät.

Talousjohtaja hoitaa yhdyskunnan varoja ja omaisuutta, vastaa tilien pitämisestä, talousarvion laatimisesta ja sen seuraamisesta, tilikertomusten laatimisesta ja julkistamisesta, tarkastaa tarvittaessa piirikuntien, lähetysten ja laitosten tilejä sekä hoitaa muut toimeen liittyvät tehtävät.

21 §

Jaostojohtajat johtavat jaostojensa toimintaa yleiskokouksen suunnitelmien ja hallituksen päätösten mukaisesti yhdyskunnan esimiehen johdon alaisina. He toimivat alansa neuvonantajina ja asiantuntijoina piirikuntiin, lähetyksiin, seurakuntiin ja laitoksiin nähden ja hoitavat jaostonsa yhteyksiä osastoon.

9 luku

Yhdyskunnan omaisuudenhoito ja tarkastus

22 §

Yhdyskunnan ja siihen kuuluvien piirikuntien omaisuutta ja varoja on hoidettava huolellisesti ja taloudellisesti. Niillä ei saa rahoittaa yhdyskunnan ulkopuolista toimintaa lainaamalla, antamalla vakuuksia tai käyttämällä niitä muuten alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti. Varojen käytössä ja tilityksissä seurataan Seurakuntakäsikirjaa, yhdyskuntajärjestystä täydentäviä sääntöjä ja yleiskokouksen antamia ohjeita.

23 §

Yleiskokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat vuosittain yhdyskunnan ja sen laitosten sekä lähetyksen hallinnon ja tilit.

Edellä mainittujen lisäksi osaston tilintarkastajalla ja yhdyskunnan talousjohtajalla tai hänen nimeämällään henkilöllä on oikeus suorittaa sisäistä tilintarkastusta yhdyskunnan kaikissa yksiköissä.

Tili- ja vastuuvapaudesta päättää kokoontumisvuotenaan yleiskokous, muulloin vuosikokous.

24 §

Yhdyskunnan ja sen laitosten tilikausi on kalenterivuosi.

10 luku

Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen ja yhdyskunnan lakkauttaminen

25 §

Päätös yhdyskuntajärjestyksen muuttamisesta ja yhdyskunnan lakkauttamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan yleiskokouksessa ja kun asiasta on kokouskutsussa mainittu.

Yhdyskuntajärjestystä voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmasosaa läsnäolevista edustajista äänestää muutoksen puolesta.

Yhdyskunta voidaan lakkauttaa, jos vähintään kolme neljäsosaa läsnäolevista edustajista äänestää lakkauttamisen puolesta. Lakkauttamisehdotuksesta on pyydettävä osastolta lausunto.

26 §

Jos yhdyskunta lakkautetaan, kaikki sen varat luovutetaan jollekin samassa tarkoituksessa työskentelevälle yhdistykselle, yhteisölle tai laitokselle lakkautuksesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaan. Päätökselle on saatava osaston hyväksyminen.

11 luku

Avioliittoon vihkiminen

27 §

Vihkimisen avioliittoon suorittaa yhdyskunnan vihitty saarnaaja. Vihkiminen tapahtuu yhdyskunnan sääntöjen ja käytännön mukaisesti.

12 luku

Piirikunta ja sen tarkoitus

28 §

Toimintaa ja hallintoa varten toiminta-alue voidaan jakaa rekisteröimättömistä paikallisseurakunnista koostuviin piirikuntiin ja lähetyksiin. Piirikunnalla on uskonnonvapauslain 2 luvussa tarkoitettu rekisteröidyn seurakunnan asema. Hallinnollisena yksikkönä se toteuttaa alueellaan yhdyskunnan tarkoitusta 1 luvussa ilmaistuin tavoin ja oikeuksin. Se toimii yhdyselimenä paikallisseurakuntien kesken sekä ohjaa ja tukee niiden toimintaa.

Piirikunta perustetaan yhdyskunnan toiminta-alueelle tai uuden piirikunnan liittyminen yhdyskuntaan hyväksytään yhdyskunnan hallituksen päätöksellä, jonka seuraava yleiskokous vahvistaa.

Piirikunnan asioita hoitavat piirikunnan edustajiston kokous ja sen kolmeksi tai kahdeksi vuodeksi valitsemat johtokunta, jaostojohtajat ja virkailijat. Lähetykseen sovelletaan piirikuntaa koskevia sääntöjä, ellei erikseen toisin mainita. Lähetyksellä ei ole rekisteröidyn seurakunnan asemaa.

Paikallisseurakuntien perustamisessa, toiminnassa ja hallinnossa seurataan Seurakuntakäsikirjan ohjeita ja yhdyskunnan hallituksen vahvistamia paikallisseurakuntien sääntöjä.

13 luku

Piirikunnan edustajiston kokous

29 §

Piirikunta pitää varsinaisia tai ylimääräisiä edustajiston kokouksia.

Yhdyskunnan viisivuotistoimikausi jakaantuu piirikunnassa kahdeksi toimikaudeksi, joista ensimmäinen kestää kolme vuotta ja toinen kaksi vuotta.

Varsinainen edustajiston kokous pidetään toimikauden päättyessä piirikunnan johtokunnan päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Milloin poikkeukselliset olosuhteet vaativat varsinaisen kokouksen lykkäämistä, piirikunnan johtokunta voi siirtää sitä enintään kahdella vuodella, jos vähintään kaksi kolmasosaa johtokunnan jäsenistä kannattaa siirtoa ja yhdyskunnan hallitus sen hyväksyy.

Ylimääräinen edustajiston kokous voidaan pitää piirikunnan johtokunnan kutsusta tarpeen vaatiessa. Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle, kun varsinainen kokous niin päättää tai yhdyskunnan hallitus sitä vaatii. Siinä voidaan käsitellä samat asiat kuin varsinaisessa kokouksessa. Kutsussa ylimääräiseen kokoukseen on mainittava siinä käsiteltävät asiat.

Edustajiston kokous kutsutaan koolle ilmoittamalla siitä yhdyskunnan seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille paikallisseurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään yksi kolmasosa paikallisseurakuntien valitsemista edustajista on läsnä kokouksen laillisuutta todettaessa.

Vain edustajilla on kokouksessa puhe- ja äänioikeus.

30 §

Edustajia edustajiston kokouksessa ovat:

1) Piirikuntaan kuuluvien paikallisseurakuntien valitsemat edustajat. Jokainen seurakunta on oikeutettu lähettämään edustajiston kokoukseen yhden edustajan jäsenmääränsä jokaista alkavaa

10-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 1-1 500

20-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 1 501-3 000

30-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 3 001-4 500

40-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 4 501-6 000

50-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 6 001-7 500

60-lukua kohti, jos piirikunnan jäsenmäärä on 7 501-9 000 jne.

2) Piirikunnan palveluksessa olevat vihityt ja valtuutetut saarnaajat, jaostojohtajat ja seurakuntatyöntekijöistä vanhemmat lähetystyöntekijät.

3) Piirikunnan johtokunnan jäsenet.

4) Suomen Adventtikirkon hallituksen ja pääkonferenssin johtokunnan jäsenet, joiden määrä saa olla enintään kymmenesosa seurakuntien valitsemien edustajien määrästä.

5) Muut piirikunnan johtokunnan ehdottamat ja edustajiston kokouksen hyväksymät henkilöt, joiden määrä saa olla enintään viidesosa seurakuntien valitsemien edustajien määrästä.

31 §

Piirikunnan varsinaisessa edustajiston kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Päätetään johtokunnan ehdottamien edustajiksi hyväksymisestä.

2) Valitaan kokoukselle tarpeelliset valiokunnat.

3) Esitetään piirikunnan esimiehen, sihteerin, talousjohtajan ja jaostojohtajien toimintakertomukset päättyneeltä toimikaudelta.

4) Valitaan piirikunnan virkailijat, jaostojohtajat ja piirikunnan johtokunta seuraavaksi toimikaudeksi.

5) Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi toimikaudeksi.

6) Vahvistetaan piirikunnan toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi.

7) Myönnetään valtuudet piirikunnan työntekijöille.

8) Päätetään kokouksen asettamien valiokuntien ehdotuksista.

9) Käsitellään 34 pykälässä mainitut vuosikokousasiat.

10) Päätetään johtokunnan kokoukselle esittämistä asioista, jotka kokous on hyväksynyt käsiteltäviksi.

Piirikunnan ylimääräisellä edustajiston kokouksella on samat valtuudet kuin varsinaisella edustajiston kokouksella.

32 §

Varsinainen edustajiston kokous asettaa asioiden valmistelua varten järjestäytymis-, ehdollepano-, suunnittelu- ja valtuusvaliokunnan sekä tarpeen vaatiessa muita valiokuntia. Valiokuntien valinnasta ja tehtävästä on päätetty erikseen yhdyskuntajärjestystä täydentävissä säännöissä.

14 luku

Piirikunnan vuosikokous

33 §

Piirikunta kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään syyskuussa. Vuosikokouksen kutsuu koolle piirikunnan johtokunta ilmoittamalla siitä seurakuntalehdessä tai tiedottamalla asiasta muulla tavoin kaikille paikallisseurakunnille viimeistään neljä viikkoa ennen kokouksen alkua. Kokous pidetään johtokunnan päättämänä aikana ja määräämässä paikassa.

Sinä vuonna, jona piirikunnan varsinainen edustajiston kokous kokoontuu, erillistä vuosikokousta ei pidetä, vaan edustajiston kokous käsittelee vuosikokouksen asiat.

Puhe- ja äänioikeus vuosikokouksessa on jokaisella saapuvilla olevalla piirikunnan varsinaisella jäsenellä sekä yhdyskunnan hallituksen jäsenellä.

34 §

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) esitetään toimintakertomus,

2) esitetään piirikunnan tuloslaskelmat ja taseet,

3) esitetään tilintarkastajien lausunto,

4) vahvistetaan tilinpäätös ja

5) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

15 luku

Piirikunnan johtokunta, sen valtuudet ja tehtävät

35 §

Piirikunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa ja hoitaa johtokunta, jonka valitsee varsinainen edustajiston kokous.

Johtokuntaan kuuluvat toimensa perusteella piirikunnan esimies, sihteeri ja talousjohtaja. Johtokuntaan tulee valita jäseniksi jaostojohtajia sekä henkilöitä, jotka eivät ole yhdyskunnan palkkaamia työntekijöitä. Viimeksimainittuja valittaessa tulee kiinnittää huomiota tasapuolisuuteen ja alueelliseen kattavuuteen. Henkilöitä, jotka eivät ole yhdyskunnan palkkaamia työntekijöitä tulee olla enemmän kuin puolet johtokunnan jäsenistä.

Johtokunnan muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) ja enintään kaksikymmentäkaksi (22) jäsentä, joiden enemmistön tulee olla Suomen kansalaisia.

Jos henkilö on valittu johtokuntaan yhdyskunnallisen tehtävän hoitajana, niin tehtävän hoitajan vaihtuessa hänen seuraajansa tulee välittömästi jäseneksi hänen tilalleen. Jos tällainen tehtävä lakkautetaan, niin jäsenyys johtokunnassa päättyy.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä kirjallisesti esittämänsä asian takia vaatii. Pakottavassa tapauksessa saa piirikunnan sihteeri tai kolme johtokunnan jäsentä yhdyskunnan esimiehen suostumuksella kutsua johtokunnan koolle. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Johtokunta valitsee työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella johtokunnan kokouksessa käsiteltäviä asioita sekä hoitaa johtokunnan antamin valtuuksin muita tehtäviä.

36 §

Johtokunta hoitaa edustajiston kokousten välisenä aikana edustajiston kokoukselle kuuluvia tehtäviä, ellei niistä sääntöjen mukaan tule päättää vain edustajiston kokouksessa.

Johtokunnalla on oikeus palkata ja erottaa työntekijöitä ja täyttää kuoleman tai muun syyn vuoksi vapautuneet paikat johtokunnassa.

Johtokunnalla on myös oikeus peruuttaa edustajiston kokouksessa annettu valtuus ja erottaa kokouksen valitsema virkailija tai johtokunnan jäsen, jos johtokunta katsoo, että asianomainen on käyttäytynyt pahennusta herättävästi tai rikkonut yhdyskunnan periaatteita vastaan ja vähintään kaksi kolmasosaa johtokunnan jäsenistä äänestää sen puolesta.

Piirikunnan johtokunta päättää kiinteän omaisuuden ja asunto-osakkeiden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä irtaimen omaisuuden panttaamisesta.

16 luku

Piirikunnan nimen kirjoittaminen

37 §

Piirikunnan esimies, sihteeri ja talousjohtaja ovat kukin yksin oikeutetut merkitsemään piirikunnan nimen sekä kantamaan ja vastaamaan piirikunnan puolesta. Sama oikeus on henkilöllä, jonka piirikunnan johtokunta tai edellä mainittu virkailija on määrättyä asiaa varten siihen valtuuttanut.

Lainan ottoon, takaukseen sitoutumiseen, kiinteistön ja asunto-osakkeiden ostamiseen, myymiseen tai panttaamiseen vaaditaan piirikunnan johtokunnan päätös.

17 luku

Piirikunnan virkailijat, jaostojohtajat ja tilintarkastajat

38 §

Piirikunnan virkailijoita ovat esimies, sihteeri ja talousjohtaja. He toimivat johtokunnan alaisuudessa ja ovat toimessaan vastuullisia suoraan sille. Sihteeriksi ja talousjohtajaksi voidaan valita sama henkilö.

Esimies johtaa piirikunnan toimintaa sekä toimii piirikunnan edustajiston kokouksen, vuosikokouksen ja johtokunnan puheenjohtajana.

Sihteeri toimii edustajiston kokouksen, vuosikokouksen ja johtokunnan sihteerinä, vastaa esityslistojen laatimisesta, pöytäkirjan pitämisestä ja toimii johtokunnan varapuheenjohtajana. Hän vastaa piirikunnan jäsenrekisteristä sekä hoitaa virkaan kuuluvat muut tehtävät.

Talousjohtaja hoitaa piirikunnan varoja ja omaisuutta johtokunnan ohjeiden mukaan ja valvoo paikallisseurakuntien tilinpitoa.

39 §

Piirikunnan jaostojohtajat johtavat jaostojensa toimintaa johtokunnan päätösten mukaisesti piirikunnan esimiehen johdon alaisina. He toimivat yhteistyössä yhdyskunnan jaostojohdon kanssa alansa neuvonantajina ja asiantuntijoina suhteissaan paikallisseurakuntiin.

18 luku

Piirikunnan varojenhoito ja tarkastus

40 §

Piirikunnan varoja hoidetaan 22 §:ssä määrätyllä tavalla.

Piirikunnan edustajiston kokouksen valitsemat tilintarkastajat tarkastavat vuosittain piirikunnan hallinnon ja tilit.

Edellä mainittujen lisäksi osaston tilintarkastaja ja yhdyskunnan talousjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö suorittavat sisäistä tilintarkastusta.

Tili- ja vastuuvapaudesta päättää kokoontumisvuotenaan edustajiston kokous, muulloin vuosikokous.

41 §

Piirikunnan tilikausi on kalenterivuosi.

19 luku

Piirikunnan jakaminen, yhdistäminen tai lakkauttaminen

42 §

Päätös piirikunnan jakamisesta tai piirikuntien yhdistämisestä voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan hallituksen suostumuksella piirikunnan varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, mikäli vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä on jakamisen tai yhdistämisen puolesta ja asiasta on mainittu kokouskutsussa. Jos sama asia on esillä piirikunnan seuraavalla toimikaudella, ehdotus tulee hyväksytyksi, mikäli vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä on sen puolesta.

Omaisuus yhdistymisessä siirtyy yhteiselle piirikunnalle. Piirikunnan jakamisen yhteydessä omaisuuden osituksen muodostetuille piirikunnille tekee jakamisesta päättänyt edustajiston kokous tai sen valtuuttama toimikunta.

Päätös piirikunnan lakkauttamisesta voidaan tehdä ainoastaan yhdyskunnan hallituksen suostumuksella piirikunnan varsinaisessa tai ylimääräisessä edustajiston kokouksessa, mikäli vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä on lakkauttamisen puolesta ja asiasta on mainittu kokouskutsussa.

Jos piirikunta lakkautetaan, sen omaisuus on luovutettava Suomen Adventtikirkolle.

Opetusministeriö on tutkinut tämän asian.

Suomen Adventtikirkko nimisen uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys on laadittu uskonnonvapauslain (267/22) säännöksiä noudattaen. Yhdyskunnan uskontunnustus ja uskonnonharjoituksen muoto eivät ole vastoin lakia ja hyviä tapoja. Tämän vuoksi opetusministeriö uskonnonvapauslain 16 §:n (589/93) nojalla merkityttää yhdyskunnan uuden yhdyskuntajärjestyksen väestörekisterikeskuksessa pidettävään uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Rekisteriin merkitsemisestä annetaan yhdyskunnalle todistus.